Historian ensimmäinen tammikuinen hirvenpyynti päättyi – Poronhoitoalueella pidennetty pyynti sekä haittaa että hyödyttää

Pidennetyn hirvestyksen avulla on pyritty vähentämään suuria hirvivahinkoja.

Hirvien metsästys
Ealggat. Govvejuvvon helikopteris.
Petri Timonen / LUKE

Talven hirvenmetsästyskausi päättyi tiistaina tammikuun 15. päivä. Tämänkertainen hirvestyskausi oli erityinen monella tapaa: pyynti sallittiin ensimmäistä kertaa myös tammikuun puolella (siirryt toiseen palveluun) ja lupamäärää nostettiin peräti 27 prosenttia viime vuodesta.

Hirvenpyynti alkoi syyskuun alussa ja kesti noin kolme viikkoa ennen rykimätaukoa. Pyynti jatkui rykimän jälkeen lokakuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Lupamääriä lisättiin kuluneelle kaudelle, muun muassa Inarissa, jossa LUKE:n laskennassa on todettu olevan tuhansia hirviä.

Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, että sekä pidennetystä pyyntiajasta että kaatolupien määristä on ollut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Jotkut pelkäävät, että hirvet loppuvat muutamassa vuodessa, jos lupia myönnetään paljon myös jatkossa. Toiset taas ovat tyytyväisiä suuriin lupamääriin ja pidennettyyn pyyntiaikaan.

– Yllättävän vähän näin pyyntikauden aikana on tänne meille päin tullut palautetta. Metsästäjät ovat keskittyneet siihen hirvenmetsästykseen, toteaa Tossavainen.

Riistakeskuksen Lapin aluepäällikkö Sami Tossavainen
Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen on tyytyväinen kaadettujen hirvien määrään, vaikka kaikkia lupia ei käytettykään.Vesa Toppari / Yle

Poronhoitoalueella pyynnin pidentämisestä sekä hyötyä että haittaa

Hirvenpyynnin viimeisinä päivinä angelilainen poromies Eino Länsman on liikkeellä jo varhain aamusta. Inarijokilaaksossa hirvet vaeltavat joen ja samalla Norjan ja Suomen rajan yli ja hirvestäjän on odotettava, milloin hirvi liikkuu Suomen puolella.

– Yhden hirven näin, mutta se meni Norjan puolelle. En voinut ampua sitä, kertoo Länsman.

Eino Länsman hirvenpyynnissä
Poromies Eino Länsman Inarin Angelista on myös ahkera hirvimies.Ritva Torikka / Yle

Hirvet palaavat Suomen puolelle usein illalla, mutta silloin niitä ei enää näe ampua. Kaamoksen aikana päivä on lyhyt. Länsman ei ole ottanut hirvenpyynnistä stressiä, vaikka poromiehellekin hirvenliha kelpaa oikein hyvin.

– Toisinaan on hyvä syödä muutakin kuin poroa. Ei tarvitse joka päivä syödä samaa soppaa, Länsman naurahtaa.

Poromies ei jouda syksyllä hirvenpyyntiin. Siksi pidennetty pyyntiaika sopii Eino Länsmanille hyvin, se antaa paremmat mahdollisuudet pyytää pihoilla ja teillä pyöriviä hirviä vähemmäksi. Pidennetty pyynti ei kuitenkaan ole poronhoitajan kannalta pelkästään hyvä asia, se häiritsee poroja ja porojen paimentamista pidempään kuin ennen.

– Poronhoitajalle se on huono. Hirvenpyytäjät saattavat ajaa moottorikelkoilla erityisluvalla esimerkiksi kansallispuistoon ja siellä liikkua suksin ja kelkoilla. Jälkiä tulee paljon ja porot lähtevät vaeltamaan niitä pitkin, Länsman kertoo.

Paikalliset elinkeinot otettu jollain tasolla huomioon

Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, että heille aluetoimistoon ei ole tullut valituksia kuluneesta hirvenpyyntikaudesta ja sen jatkamisesta tammikuun puolelle. Hän painottaa, että poronhoito on ainakin osittain otettu huomioon pyyntimääräyksissä.

– Tammikuun pyynnissähän koirien käyttö on jo lähtökohtaisesti kielletty. Ainoastaan haavoittuneiden hirvien pyyntiin saa käyttää koiraa. Siinä on huomioitu osaltaan poroelinkeinoa.

– Hirvestäjien tulee tietenkin ottaa huomioon poronhoito kuten muutkin elinkeinot myös silloin, kun on lupa käyttää koiraa, Tossavainen jatkaa.

Hirven jäljet lumessa
Hirven jälkiä.Ritva Torikka / Yle

Pidennetty pyyntiaika antaa mahdollisuuden pyyntiajan valitsemiseen

Tossavainen painottaa, että pidennetyn pyyntiajan ja suurempien lupamäärien avulla pyritään vähentämään hirvivahinkoja.

Hirvien määrä on viime vuosina lisääntynyt monilla alueilla Lapissa. Kannan kasvun ja ravinnon puutteen seurauksena hirvet ovat esimerkiksi Inarissa alkaneet pyörimään pihoilla poroille tarkoitettujen heinäpaalien perässä. Samasta syystä Inarin ja Utsjoen seudulla kuoli toissa keväänä nälkään jopa sata hirveä.

– Pidemmällä pyyntiajalla pystytään vaikuttamaan hirvikantaan pidemmällä ajanjaksolla. Sillä tavalla pystymme vaikuttamaan hirvien aiheuttamiin vahinkoihin vielä joulukuun aikana sellaisella alueella, jonne hirviä kerääntyy. Jopa tammikuussa voidaan vielä vaikuttaa hirvikantaan pienialaisissa kohteissa.

Eino Länsman katsoo hirven makuujälkiä
Angelilainen Eino Länsman tutkii hirven makuupaikkaa Inarijokivarressa. Hirvi on mennyt Norjan puolelle. Illalla se tulee takaisin, hän arvelee.Ritva Torikka / Yle

Joidenkin näkemysten mukaan hirvenpyyntialueiden pitäisi itse voida päättää pyyntiajoistaan, jotta paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Se ei Tossavaisen mukaan ole mahdollista tällä hetkellä.

– Metsästyslain mukaan valtioneuvosto päättää rauhoitusajoista asetuksella. Siksi pyyntiajoista päättäminen paikallisella tasolla ei ole mahdollista.

– Pitkä pyyntiaika antaa kuitenkin hirvenpyytäjille mahdollisuuden valita sopiva pyyntiaika, Tossavainen huomauttaa.

Inarin alueen luvista käytettiin vain reilu kolmannes

Inarin seutu on yksi hirvirikkaimmista alueista: lentolaskentojen perusteella alueella on arveltu liikkuvan tuhansia hirviä. Tämä on huomioitu lupia myönnettäessä. Edellisellä kaudella vuonna 2017 Inariin myönnettiin luvat 246 hirven pyyntiin. Tällä kaudella hirvestyslupia myönnettiin Inarin alueelle 1 442. Lupia olisi ollut haettavana kokonaiset 3 000 kappaletta.

Vaikka lupia myönnettiin paljon, kaadettiin Inarin alueella vain yli 600 hirveä tällä kaudella. Jotkut hirviporukat eivät halunneet kaataa enempää kuin yhden hirven, vaikka lupia olisi riittänyt vaikka jokaiselle hirviporukan jäsenelle. Jotkut metsästäjät taas eivät kaataneet yhtään hirveä. Vaikka kaatomäärä on lupiin verrattuna vähän, on se aikaisempiin vuosiin verrattuna paljon.

– Onhan se aikaisempaan verrattuna iso lisäys, kun aikaisempina vuosina kaadettujen hirvien määrä on ollut 200–250, Sami Tossavainen kertoo.

Ealggat. Govvejuvvon helikopteris.
Petri Timonen / LUKE

Vaikka lupia jäi käyttämättä, on kaadettujen hirvien määrä sen verran suuri, että Lapin riistapäällikkö arvioi seuraavallekin kaudella myönnettävien kaatolupien määrä olevan huomattava.

– Katsomme, millaisia havaintoja metsästäjät ovat tehneet, tutkimme hirvimääriä ja lähdemme siitä liikkeelle. Mutta varmasti merkittävän suuresta lupamäärästä on kysymys seuraavallakin kaudella, arvelee Tossavainen.