Ottaako Niinistö Kiinassa esiin koulutusleireille suljetut miljoona uiguuria? Jos presidentti avaa suunsa, Suomesta voi tulla uusi Ruotsi

Presidentti Niinistö on saapunut Kiinaan edistämään Suomen talviurheilumainetta. Tutkijan mukaan häneltä odotetaan paljon muutakin.

Kiina
Presidentti Niinistö ja Kiinan presidentti Xi Jinping.
Sauli Niinistö and Xi Jinping on 14 January, 2019.Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

PEKING Vertaus on liian houkutteleva, jotta sen voisi jättää käyttämättä. Saapuihan tasavallan presidentti Sauli Niinistö tänään maanantaina Kiinaan juuri talviurheilun asialla.

Ja kun puhutaan Suomen ja Kiinan suhteista ja talviurheilusta, tekee heti mieli sanoa, että menee meillä ainakin paremmin kuin Ruotsilla.

Ruotsin ja Kiinan välit tulehtuivat akuutisti syyskuussa, kun poliisin ja turistien kohtaaminen tukholmalaisen hotellin edessä johti diplomaattiseen kahnaukseen. Ruotsin Kiina-suhteista tuli syksyn puheenaihe.

Kiinan sosiaalisessa mediassa turistien tapaus vei monien silmissä Ruotsin maineen.

“Ei kannata matkustaa Ruotsiin. Suomi on aika kiva”, tiivisti eräs nettikommentoija mikroblogipalvelu Weibossa.

Suomella on ainakin päällisin puolin mennyt Kiinan kanssa Ruotsia paremmin: meillä on pandat – ja ennen kaikkea, tuore kutsu Kiinan presidentin pakeille.

Mukana matkustaa myös rouva Jenni Haukio, ja presidenttipari osallistuu tiistaina Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin.

Lumi, Jin Bao Bao. Ähtärin panda.
Lumi, kiinalaiselta nimeltään Jin Bao Bao, asuu Ähtärissä.Tarmo Niemi / Yle

Niinistö aloitti puhumalla ilmastosta

Valtiovierailunsa aluksi presidentti Niinistö puhui ilmastoseminaarissa, jonka avauspuheenvuoron hän piti.

Presidentti nosti tuttuun tapaan esiin arktisen alueen tilanteen ja mustan hiilen käytön lopettamisen.

Niinistö sanoi, että mustan hiilen vähentäminen vaikuttaisi myönteisesti paitsi ilmastoon, myös ihmisten terveyteen.

– Mustan hiilen vähentäminen ei yksin riitä, mutta meillä ei ole varaa jättää yhtään keinoa käyttämättä, Niinistö sanoi.

Sekä ympäristöministeri Li Ganjie että presidentti Niinistö mainitsivat, että ilmastokysymykset ovat tärkeä osa Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä.

Pandojen merkitystä liioiteltiin

Kun presidentti Niinistö kohtaa tänään maanantaina presidentti Xi Jinpingin Pekingissä, kyseessä on jo kolmas presidenttien virallinen tapaaminen. Viimeksi Xi vieraili Helsingissä huhtikuussa 2017.

Siltä vierailulta muistetaan parhaiten, kuinka Kiina lupasi Suomelle kaksi pandaa. Suomessa julkkiksiksi ryhtyneet Pyry ja Lumi ovat asuneet Ähtärissä viime talvesta asti.

Mutta vaikka Kiina on tunnetusti harjoittanut pandadiplomatiaa, Ähtärin pandojen merkitystä Suomen ja Kiinan suhteiden sinettinä on yliarvioitu, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

– Ei Suomella ole mennyt Kiinan kanssa erityisen hyvin. Pandoihin liitettiin täällä Suomessa aika paljon ylimääräistä poliittista merkitystä, jota taustalla ei ilmeisesti todellisuudessa ollut.

Kallion mukaan Suomen ja Kiinan väliset suhteet ovat samanlaiset kuin minkä tahansa EU-maan ja Kiinan väliset suhteet. Unionin jäsenenä Suomi on ollut mukana monissa EU:n kannanotoissa, jotka eivät Kiinaa miellytä.

Marraskuussa Suomi oli mukana 15 suurlähettilään allekirjoittamassa kirjeessä, jossa Kiinalta vaadittiin selitystä Länsi-Kiinan Xinjiangin uiguurivähemmistön kohtelusta.

Kiina puolestaan on entistä enemmän varpaillaan siihen kohdistuvaa kritiikkiä kohtaan. Tänään julkaistavassa kommenttipaperissaan Kallio arvioi, että Kiinan kärsivällisyys EU:n ihmisoikeuskannanottoihin on käymässä vähiin.

"Niinistöllä paljon paineita"

Juuri tätä taustaa vasten presidentti Niinistön Pekingin vierailu osuu haastavaan ajankohtaan. Niinistö on ensimmäisiä eurooppalaisia valtiojohtajia, joka tapaa Xin sen jälkeen, kun Länsi-Kiinassa sijaitsevan Xinjiangin maakunnan suljetut koulutusleirit nousivat syksyllä kansainväliseksi puheenaiheeksi.

Koulutusleireistä ja uiguurien sorrosta uutisoitiin syksyllä näyttävästi maailman medioissa. Kiina on passittanut leireille arviolta jopa miljoona uiguurimuslimia. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan leireillä käytetään sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa.

Kiinan toimia on kritisoinut muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvosto, ja Yhdysvallat on harkinnut pakotteita Kiinaa vastaan (siirryt toiseen palveluun).

– Niinistöön kohdistuu todennäköisesti paljon paineita kansainvälisesti. Maailmalla kiinnostaa, miten hän näistä asioista Xin kanssa keskustelee, Kallio sanoo.

Suomea on välillä syytetty hampaattomuudesta Kiinan suhteen (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi Xin parin vuoden takaisen Helsingin vierailun yhteydessä ei järjestetty tiedotustilaisuutta, jossa Niinistöltä olisi voinut kysyä, mitä Xin kanssa oli keskusteltu.

Suomen ulkoministeriö on toistuvasti sanonut, että Suomi pitää uiguurikysymystä esillä kahdenvälisissä keskusteluissa. Nyt odotukset Niinistöä kohtaan ovat kovat, Kallio arvioi, jopa siinä määrin, että presidentti saattaa kommentoida asiaa ääneen.

Jos niin kävisi, siitä voisi pahimmillaan seurata jopa Suomen ja Kiinan välien viileneminen.

– Ruotsin tapahtumat ovat olleet hyvä muistutus siitä, että Suomi voi milloin tahansa ajautua samanlaiseen tilanteeseen, Kallio sanoo.

Ruotsi ei ole yksin

Kiinalla on ollut tapana loukkaantua herkästi, jos ulkovallat puuttuvat asioihin, joita se pitää ominaan. Tällaisia ovat muun muassa Taiwan- ja Tiibet-kysymykset sekä ihmisoikeudet.

Juuri siksi Kiina ei pidä siitä, että Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama vieraili Ruotsissa tai että Ruotsi on toistuvasti vaatinut Kiinassa pidätetyn kirjakauppiaan Gui Minhain vapauttamista. Guilla on Ruotsin kansalaisuus.

Syksyn turistitapauksen jälkeen Kiinan Ruotsin-suurlähetystö vaati Ruotsin hallitukselta anteeksipyyntöä väittäen poliisien ”loukanneen Kiinan kansalaisten perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.”

Ruotsi ei ole ainoa länsimaa, joka on joutunut Kiinan mustalle listalle.

Norjan ja Kiinan välirikko alkoi vuonna 2010, kun Norja myönsi Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle.

Yhdysvallat ja Kiina käyvät kauppasotaa, ja Kanada on ajautunut Kiinan kanssa hyiseen tilanteeseen. Kanadan mukaan 13 maan kansalaista on pidätetty Kiinassa sen jälkeen, kun kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Vancouverissa joulukuussa.

Oma etu vai yhteinen vastuu?

Kiina on nykymaailman suurvalta, jonka kanssa väleissä olo tai olemattomuus ei ole valtiolle pikkuasia. Kiinan markkinoille halajaa moni, mutta pääsee yhä verrattain harva.

Myös Suomi haluaa tehdä Kiinan kanssa kauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Kiinan kanssa asioiminen onkin tasapainottelua Suomen omien etujen ja valtion kansainvälisen vastuun välillä, Kallio sanoo.

Juuri tämä asettelu tekee myös Niinistön Kiinan vierailusta haastavan.

Lisää aiheesta:

Pohjoismaat ovat havahtumassa Kiinan kasvavaan turvallisuusuhkaan