Kostiaisen veljeksillä hujahtaa helposti koko ilta ulkojäillä – tutkija suosittaa lapsia liikkumaan vähintään kolme tuntia päivässä

Vanhemmat tekevät oman osansa pihapelien järjestämiseksi esimerkiksi kolaamalla lumet ulkojäiltä niin, että lapset pääsevät pelailemaan. Pihapelit ja -leikit ovat lapselle yksi tärkeimmistä liikuntamuodoista.

Ulkopelit
Anni, Taimi, Taisto ja Tarmo Kostiainen Laitaatsillan kentällä Savonlinnassa.
Anni Kostiainen (vas.) joutuu usein huutelemaan kotiovelta Taistoa ja Tarmoa (oik.) syömään useampaan kertaan. Poikien pikkusisko Taimi käy monesti hakemassa veljensä ruokapöytään.Kalle Purhonen / Yle

Veljekset Tarmo ja Taisto Kostiainen viettävät kaiken mahdollisen vapaa-aikansa ulkojäillä. Poikia on miltei mahdotonta saada pysymään poissa kodin vieressä sijaitsevalta kentältä. Pelit saadaan aina pystyyn, ja kentällä viilettää harva se päivä kymmeniä lapsia.

Kolmen lapsen äidin Anni Kostiaisen huutelut kotiovelta syömään kaikuvat toisinaan kuuroille korville.

– Useimmiten poikia pitää muutaman kerran käydä huutamassa ovelta. Jos muu ei auta, niin laitan pikkusiskon asialle hakemaan veljensä ruokapöytään, hän nauraa.

Laitaatsillan kenttä Savonlinnassa on talvisin Kostiaisen perheen ykköspaikka. Kentän kunnossapito on osoitus yhteisöllisyydestä. Vireän asuinalueen kyläyhdistys on ottanut asiakseen järjestää talkoovoimin mahdollisuuden jääurheiluun. Puolenkymmentä aktiivitalkoolaista pitää kentän pelikunnossa päivittäin.

– Tämä on hieno esimerkki siitä, mitä yhteisesti voidaan saada aikaan. Jokaisella on kiireinen arki, ja kaikki tekevät omien mahdollisuuksien mukaan osansa yhteisen hyvän eteen, Kostiainen selventää.

Pihapelit ja -leikit innostavat

Pihapelit ja -leikit ovat lapselle yksi tärkeimmistä liikuntamuodoista. Näin arvioi kouluikäisten lasten liikunnasta väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon tekevä Eeva-Kaarina Lampinen. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan esi- ja alakouluikäiset tytöt liikkuvat keskimäärin 1,7 ja pojat kaksi tuntia päivässä.

Lapin urheiluopistolla opettajana työskentelevän Lampisen mielestä lapselle pitäisi kertyä liikuntaa vähintään kolme tuntia päivässä. Kolmeen tuntiin lasketaan mukaan liikunta laidasta laitaan höntsäilystä koulumatkojen taittamiseen pyörällä tai kävellen.

– Pihapeleistä ja -leikeistä lapset ovat ihan oikeasti innostuneita. Niiden avulla saadaan sähköiseen mediaan liittyvää lasten passiivisuutta vähennettyä, Lampinen sanoo.

Omaehtoista ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa

Positiivisena tutkimustuloksena Lampinen pitää erityisesti sitä, että suurin osa lasten liikunnasta on omaehtoista ja ulkona tapahtuvaa. Ohjatut urheiluharrastukset eivät ole välttämättömiä lasten liikuntamäärien turvaamiseksi. Lampisen mielestä on tärkeää, että lapset pääsevät ulkona toteuttamaan omaa luovuuttaan.

– Kyllähän lapsi on valmiimpi, kun hänellä on itseluottamus toimintaansa ja hänelle annetaan oikeasti mahdollisuus käyttää omaa luovuuttaan ja kekseliäisyyttään.

SaPKon juniorijoukkueissa pelaavat Kostiaisen veljekset ylittävät kirkkaasti liikuntasuositukset. Taisto, 7, on Juniori-SaPKon leijonakiekkokoululainen, ja isoveli Tarmo, 11, pelaa SaPKon E-junioreissa. Vapaapäivinään Tarmo saattaa viettää kotikentällä 5–7 tuntia päivässä. Pikkuveli ei jää paljon pekkaa pahemmaksi.

– Olen täällä jäällä varmaan neljä tuntia päivässä, Taisto Kostiainen ynnäilee.

Taisto ja Tarmo Kostiainen Laitaatsillan kentällä Savonlinnassa
Taisto (vas.) ja Tarmo Kostiaisen viettävät kaiken mahdollisen vapaa-aikansa ulkojäillä.Kalle Purhonen / Yle

Tarmo Kostiainen sanoo harjoittelevansa ulkojäillä harhautuksia ja yläkulmalaukauksia. Veljekset seurasivat Kanadassa MM-kultaa voittaneen Nuorten Leijonien pelaajia oppimismielessä. Tuoreilta maailmanmestareilta tarttui mukaan uusia kikkoja ja vinkkejä minne laukoa.

Entisen SaPKo-kapteenin Anssi Kostiaisen poikien suonissa virtaa jääkiekkoilijan veri, ja tavoitteet ovat sen mukaiset.

– Päästä pelaamaan NHL:ään, tulee veljesten vastaus kuin yhdestä suusta.

Yhteisöllisyys lisääntymässä

Aktiivitalkoolainen Anssi Kostiainen jäädyttää Laitaatsillan kentän lähes päivittäin joko aikaisin aamulla ennen töihin lähtöään tai illalla, kun valot sammuvat kentältä. Hän jäädyttää kenttää nyt viidettä talvea. Kentän laidalla olevat vanhemmat kolaavat lunta jäältä ja katsovat myös naapureiden lasten perään.

– Minusta tärkeintä on, että lapset pääsevät liikkumaan. Tälle alueelle on muuttanut paljon lapsiperheitä. Innokasta porukkaa löytyy kesäisin puistoon ja talvisin jääurheiluun.

Kyläyhdistys toteutti alueelle Street Workout -puiston neljä vuotta sitten. Kiipeilytelineet ovat kovassa käytössä kesäisin.

Yhteisöllisyys on toisista huolta pitämistä ja turvallisuuden luomista.

Eeva-Kaarina Lampinen

Väitöskirjatutkija Eeva-Kaarina Lampinen arvioi yhteisöllisyyden olevan lisääntymässä. Hän sanoo osan vanhemmista olevan hyvinkin aktiivisia järjestämään asuinalueensa lapsille pihapelejä. Kun lapset kasvavat isommiksi, pelit syntyvät usein itsestään, jos asutaan lähellä ulkojäitä.

– Yhteisöllisyys on toisista huolta pitämistä ja turvallisuuden luomista. Kivaa yhteistä tekemistä saadaan aikaan talkoovoimin, Lampinen havainnollistaa.

Anni Kostiainen uskaltaa lähettää lapsensa ihan keskenäänkin kodin vieressä sijaitsevalle kentälle pelaamaan.

– Pelit saadaan aina pystyyn, eivätkä meidän lapset ole täällä koskaan yksin.

Koululaiset pelaavat paljon keskenään, ja lasten vanhemmat osallistuvat pihapeleihin lähinnä viikonloppuisin.

– Isommat koululaiset ottavat hienosti pienemmätkin peliin mukaan ja huomioivat heidät pelitilanteissa, Kostiainen kiittelee.

Tarmo ja Taisto Kostiainen v-jutun kuvauksissa Laitaatsillan kentällä
Kostiaisen veljekset olivat kuin kotonaan tv-jutun kuvauksissa.Kalle Purhonen / Yle

Vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta

Laitaatsillasta löytyy paljon aktiivisia vanhempia, ja asuinalueella koetaan vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kostiaiset muuttivat Laitaatsiltaan kuusi vuotta sitten. He valitsivat kotinsa asuinalueen ja talon perusteella.

– Emme osanneet arvata minkälaisen lottovoiton saamme tästä yhteisöstä. Meillä on upeat naapurit, olemme koko perhe saaneet täältä tosi hyviä ystäviä, Anni Kostiainen iloitsee.

Aktiivitalkoolainen Asko Koukkari on itsekin viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys on korostunut. Paras kiitos kentän huoltotöistä tulee katsellessa isoa lapsijoukkoa vilistämässä jäällä.

– Täällä on parhaimmillaan melkein kolmekymmentä lasta telmimässä. Vähintään kymmenen täällä on aina pelaamassa, Koukkari sanoo hymyillen.

Koukkarin mielestä on tärkeää lisätä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia.

– Kyllähän tämä liikunta tasoittaa sitä, kun mobiililaitteet ja sähköiset välineet vetävät nykyisin niin helposti puoleensa, hän tietää.

Tutkija Eeva-Kaarina Lampinen sanoo lasten yleiskunnon ja motoristen taitojen huonontuneen. Kun keho ja mieli ovat passivoituneessa tilassa, niin se alkaa näkyä koulumaailmassa. Tutkimuksen mukaan yli puolet lapsista ylitti suositellun kahden tunnin ruutuajan käytössä varsinkin viikonloppuisin.

– Joillakin lapsilla saattaa mennä yli kuusikin tuntia päivässä kännykän kimpussa, Lampinen tarkentaa.

Hän on huolissaan etenkin siitä joukosta lapsia, jotka ovat huonokuntoisia nuoresta pitäen.

– Muutaman tunnin koululiikunnan lisääminen tai liikunnan yhdistäminen muihin oppiaineisiin olisi tärkeää, Lampinen painottaa.

Keskusteluosiossa voit kertoa, miten teidän asuinalueellanne on tilaa pihapeleille. Osallistuvatko vanhemmat pihapelipaikkojen kunnossapitoon?