Pohjoismaat ovat havahtumassa Kiinan kasvavaan turvallisuusuhkaan

Sälenin turvallisuuskokouksen uhkakuviin nousivat myös Kiinan aktiiviset investoinnit Pohjoismaissa.

Kiina
Työntekijä Volvon Kiinan tehtaalla Chengdussa.
Volvo siirtyi Kiinan suurimman henkilöautovalmistajan Zhejiang Geelyn omistukseen 2010.AOP

Ruotsalaisessa tunturihotellissa vuosittain pidettävän Sälenin turvallisuuskokouksen uusi uhkakuva nousee yhä kauempaa idästä. Aiempina vuosina Venäjä on hallinnut yksiselitteisesti pohjoismaisten poliitikkojen, sotilaiden ja asiantuntijoiden riskikarttoja.

Tutkimusjohtaja Jerker Hellström FOI:sta, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksesta sanoo, että Kiinan nousuun on monta syytä.

– Kiina on enimmäkseen nähty mahdollisuutena Ruotsin kaupalle ja viennille, mutta yhtäkkiä Kiinasta on tullut myös mahdollinen riski. Tämä turvallisuuspoliittinen keskustelu on juuri alkanut, Hellström sanoo.

Ruotsalainen Jerker Hellström on katsonut Kiinaa monelta kantilta. Hän on entinen uutistoimisto Reutersin Pekingin kirjeenvaihtaja.

– Turvallisuuspoliittisesti on kysymys pitkälti Kiinan investoinneista ja kaupoista Ruotsissa. On tapahtunut kauppoja, joiden merkitystä ei ole kukaan huomannut, hän sanoo.

Peiteyrityksen avulla markkinoille

Hän viittaa raportteihin, joiden mukaan muun muassa kiinalainen yritys on peiteyhtiön avulla tullut mukaan ruotsalaisille puolijohdetuotteiden markkinoille.

– Sektorilla ei toimi monia yrityksiä, mutta ne ovat kiinnostavia Kiinan puolustusteollisuuden ja Kiinan armeijan modernisoinnin kannalta, Hellström sanoo.

Käytännössä Kiinan puolustusteollisuus on voinut ostaa jonkun yrityksistä ilman, että kukaan on huomannut sitä. Yrityskauppojen yhteydessä Kiinalle siirtyy teknologiaa, jota ei muuten vietäisi Kiinaan.

Jerker Hellström
FOI:n tutkimusjohtaja Jerker Hellström sanoo Kiinan tehneen kauppoja, joiden turvallisuuspoliittista merkitystä ei ole huomattu.Riikka Uosukainen / Yle

Kiinan kanssa tehtävän avaruusalan yhteistyön epäillään menneen huomaamatta liian pitkälle. Satelliitit ovat olleet Kiinan mielestä sää- ja ilmastotutkimusta edistäviä, mutta Hellströmin edustama FOI varoittaa Ruotsia olemasta liian naiivi Kiinan aikomusten suhteen.

Ruotsissa ja Norjassa keskustellaan myös riskeistä, jotka voivat liittyä kiinalaisten yritysten haluun olla mukana 5G-verkkojen rakentamisessa.

– On pidetty mahdollisena, että kiinalaisyritykset jakavat tietoa Kiinan tiedustelupalvelulle, Hellström sanoo.

Kiinan investoinneista Ruotsissa ei ole vielä kattavaa tutkimusta. Tunnetuin kauppa tehtiin vuonna 2010, kun Volvo siirtyi Kiinan suurimman henkilöautovalmistajan Zhejiang Geelyn omistukseen. Kiina lisäsi Volvo-kaupan myötä teknistä osaamista, sai tavaramerkin ja vahvisti läsnäoloa eurooppalaisilla markkinoilla.

– Siitä keskusteltiin paljon, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista, Hellström sanoo.

Piileekö Suomen ratahankkeissa riski?

Ruotsalainen Kiina-asiantuntija ja toimittaja-kirjailija Ola Wong uskoo, että Kiina pitää Suomea ystävällismielisenä maana.

Kiina suosii kahdenvälisiä suhteita ja Suomelle suurvalta on antanut merkkinä siitä parastaan, pandat. Mutta Wong nostaa esille Suomen Kiina-suhteiden toisen puolen: suunnitteilla olevan Jäämeren radan ja yksityisen Suomenlahden rautatietunneli -hankkeen.

Rautatietunnelin Helsingistä Tallinnaan on arveltu maksavan noin 16 miljardia. Yksityisen projektinvetäjän mukaan rahoitus oli tarkoitus hakea suurelta osin Kiinasta.

Wong näkee molemmissa riskejä. Hän muistuttaa, miten eri puolilla maailmaa puhutaan yhä enemmän Kiinan rahoituksen aiheuttamasta uudesta kolonialismista. Kiina siirtyy mantereelta toiselle, Afrikasta Australiaan ja Uuteen Seelantiin luonnonvarojen, infrastruktuurin ja teknologian perässä. Valtiot ja yritykset ajautuvat velkasuhteeseen ja riippuvaiseksi Kiinasta sen tarjoaman rahoituksen takia.

Ola Wong
Kiina-asiantuntija toimittaja Ola Wong muistuttaa, että Kiinan tarjoama rahoitus voi luoda riippuvuussuhteen.Riikka Uosukainen / Yle

Kiinan maailmanlaajuisten investointien takana on presidentti XI Jinpingin ajama uusi silkkitie.

– Xi Jingping edistää todella kovaa yksi vyöhyke, yksi tie -hanketta, Wong sanoo. Se merkitsee sitä, että Kiina pyrkii rakentamaan infrastruktuuria ympäri maailmaa ja siksi he ovat aktiivisia myös Pohjoismaissa.

Euroopassa ja Pohjoismaissa on teknologiaa ja osaamista, jota Kiina janoaa. Sekä Hellström että Wong pitävät tärkeänä, että Pohjoismaat ovat hereillä viranomaisten ja kaupan yhteistyöstä Kiinan kanssa.

– On kysymys siitä, miten hyvin huomataan, se mitä tapahtuu juuri nyt, Hellström sanoo .