Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin

Merenkurkun uuden autolautan rakentaminen tarkoittaa Raumalla 800 henkilötyövuotta. Suomesta ei metallialan osaajia löydy tarpeeksi, vaan osa työvoimasta tullee ulkomailta.

telakkateollisuus
Mies hitsaa öljynporauslautalla Kiinan Qingdaossa.
Merenkurkun uuden autolautan rakentamiseen tarvitaan metallialan osaajia ulkomailta.Yu Fangping / EPA

Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta.

– Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Romania, Puola, Saksa, listaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ulkomaisen työvoiman mahdollisia lähtömaita.

Heinimaan mukaan uuden autolautan suunnittelutyö on kotimaista, mutta rakentamiseen työvoima ei Suomessa yksinkertaisesti riitä.

– Palkkakehitys ja koulutuspolitiikka ovat johtaneet tähän. Metallialan työntekijöiden määrä on romahtanut. Se ei ole hyvää kehitystä ja sitä vastaan on taisteltava, Heinimaa sanoo.

Rauman telakalla on noin sata omaa työntekijää.

Luonnos Merenkurkkuun suunnitellusta uudesta laivasta.
Luonnos Merenkurkkuun suunnitellusta uudesta laivasta.Kvarken Link AB

Lisää koulutusta

Teollisuusliiton järjestötoimitsija Nina Wessbergin mukaan on selvää, että ammattitaitoisia rakentajia tulee Suomeen myös ulkomailta. EU on sisämarkkinat, jonka alueella työvoima liikkuu vapaasti. Lautanrakennuksessa tarvitaan ammattiosaamista ja kokemusta.

– Arvioidaan, että hyväksi lautanrakentajaksi kehittymiseen tarvitaan viiden vuoden kokemus.

Wessbergin mukaan metallialan osaajien määrän romahtaminen Suomessa on valitettavaa ja ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa.

– Joitakin vuosia sitten sanottiin, ettei täällä tulla enää rakentamaan aluksia. Se tarkoitti, että moni nuori ei valinnut kone- tai metallialaa.

Organisationsombudsman vid Metallarbetarförbundet
Nina WessbergYle/ AG Karlsson

Wessberg arvelee, että ammattikoulutus yleensäkään ei enää houkuttele nuoria.

– Se on sääli. Esimerkiksi telakalla palkka on kuitenkin kilpailukykyinen.

Wessberg peräänkuuluttaa lisää koulutusta alalle. Alanvaihtajille tarjotaan jo nyt uudelleenkouluttautumista, mutta asiaa pitäisi tarkastella pitkäkestoisemmin.

– Pitäisi uskaltaa sanoa, että länsirannikko tarvitsee metallityöntekijöitä, jotka osaavat hitsata, Siihen pitäisi panostaa, Wessberg sanoo.

Toiveena pysyvät työsuhteet

Rauman Teollisuustyöntekijät ry:n puheenjohtaja Irma Salo uskoo, että noin puolet Merenkurkkuun tulevan autolautan rakentajista voi löytyä Suomesta.

– Joitakin vuosia sitten poliitikot sanoivat, että aurinko laskee kotimaisen telakkateollisuuden ylle ja moni etsi muita töitä. Nyt on ongelmia houkutella väkeä takaisin telakalle.

Salo toivoo, että Merenkurkun uuden lautan tilaus on vasta ensimmäinen tulevista tilauksista ja johtaisi pysyviin työsuhteisiin.

– Nykyään on määräaikaisia sopimuksia. Sinä teet projektisi ja sitten joku toinen tulee tilallesi. Uuden autolautan varustamisessa kotimaisella meriteollisuudella on suuri rooli.

Håkan Enlund, Rauma Marine Constructions försäljningsdirektör
Håkan EnlundYle / Peter Karlberg

Kotimaisuusaste jopa 80 prosenttia

Rauma Marine Constructions Oy:n myyntijohtaja Håkan Enlundin mukaan Suomessa rakennettavien lauttojen kotimaisuusaste on yleensä noin 70-80 prosenttia.

– Se, kuka toimittaa mitäkin ja kuka rakentaa esimerkiksi ravintolat, on telakan vastuulla ja se prosessi alkaa nyt, Enlund sanoo.

Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa muistuttaa, että kokonaisuutena kyse on muustakin kuin lautan rakentamisesta. Työpaikoilla on vaikutusta esimerkiksi myös palvelualaan ja kauppaan.

– Työntekijät, riippumatta siitä, mistä he Suomeen tulevat, asuvat ja työskentelevät Raumalla sekä käyttävät täällä palveluita, Heinimaa sanoo.

Teollisuusliiton Nina Wessberg arvelee, että monella alalla ulkomaiset alihankkijat ovat nykyään todellisuutta. Harva suurempi projekti hoidetaan vain yrityksen oman työvoiman voimin. Pääasia olisikin se, että Suomeen saataisiin nyt lauttatilauksia ja työtä.

– Siitä toimitusvarmuudesta, mihin suomalaiset telakat pystyvät, on tullut valttikortti markkinoilla. Saamme usein lautan toimitettua etuajassa ja teemme laadukasta työtä. Asiakkaat eivät enää tavoittele halvinta, vaan haluavat sen, joka kestää pisimpään ja on paras.

Aiheesta kirjoitti ensin Anna Kurtén Yle Österbottenilta: Den nya Kvarkenfärjan väntas bli 70-80 procent inhemsk – en stor del av arbetskraften rekryteras från Östeuropa