Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen? 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

Karkotukset ovat moninkertaistuneet, mutta seksuaalirikollista ei automaattisesti lähetetä kotimaahansa. Yle selvitti Suomen karkotuskäytäntöjä.

seksuaalirikokset
Metsälän säilöönottoyksikkö 23.1.2017.
Karkotuspäätöksen saaneet ulkomaalaiset siirtyvät tavallisesti säilöönottoyksikköön odottamaan maasta poistamista. Kuvassa Helsingin Metsälän säilöönottoyksikkö.Retu Liikanen

Tällä hetkellä useita ulkomaalaisia Oulussa ja Helsingissä epäillään syyllistymisestä vakaviin seksuaalirikoksiin, joissa uhreina on alaikäisiä. Kaikki epäillyt tuomitaan lain mukaan, mikäli heidät todetaan syyllisiksi rikoksiin.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Tullaanko rikoksiin syyllistyneet myös karkottamaan Suomesta kotimaihinsa?

Yle kokosi tietoa Suomen karkottamiskäytännöistä seitsemään kohtaan.

1. Karkotukset ovat voimakkaassa kasvussa

Suomi karkottaa vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaisia. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto päätti 1043 ulkomaalaisen karkottamisesta, mikä on nelinkertainen määrä vuoden 2014 tasoon.

Karkotuspäätökset 2014-2018
Suurin osa ulkomaalaisista karkotetaan, koska heidän oleskeluluvalleen ei anneta jatkoa. Tällaiset karkotukset ampaisivat nousuun vuonna 2017. LÄHDE: Maahanmuuttovirasto.

Valtaosa ulkomaalaisista karkotetaan siitä syystä, että heidän oleskeluluvalleen ei anneta jatkolupaa.

Nopeasti kasvaneet karkotusluvut selittyvät Maahanmuuttoviraston mukaan muuttuneilla karkotuskäytännöillä. Ennen jatkoluvista päätti poliisi, nykyisin päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto. Nykyisin Maahanmuuttovirasto tekee kielteisen jatkolupapäätöksen herkästi, jos mikä tahansa Suomessa oleskelun edellytyksistä ei täyty.

Suomi antaa entistä herkemmin lähtöpassit esimerkiksi työnsä menettäneelle ulkomaalaiselle, joka ei pysty turvaamaan toimeentuloaan.

Ulkomaalaista ei kuitenkaan poisteta maasta heti kun Maahanmuuttovirasto on antanut karkotuspäätöksen.

Karkotuspäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja oikeusprosessi voi kestää pitkään. Sen vuoksi karkotusprosessi on aloitettava riittävän ajoissa, jotta maasta poistaminen voidaan aloittaa heti kun vankeustuomio päättyy. Hallituksen tuoreen lakimuutoksen (siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus nopeuttaa rikoksiin syyllistyneiden karkottamista.

2. Vakaviin rikoksiin syyllistyneitä esitetään lähes aina karkotettavaksi

Rikollisen karkottaminen alkaa useimmiten poliisin tai rajavartioston esityksestä. Viime vuonna Suomen poliisi esitti karkotettavaksi noin 120 henkilöä. Varsinaisen päätöksen karkottamisesta tekee Maahanmuuttovirasto.

Millaisissa tilanteissa poliisi esittää rikollista karkotettavaksi?

– Sanoisin, että henkirikokset, vakavat huumausainerikokset ja seksuaalirikokset. Niistä tulisi tehdä karkottamisesitys, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen.

Karkottamisesitys voidaan tehdä jo yksittäisen rikoksen pohjalta, jos rikos on tarpeeksi vakava. Myös pienemmät rikokset voivat johtaa karkotukseen.

– Yleisimmin karkottamiseen johtavat rikokset ovat varmaankin törkeitä väkivaltarikoksia, mutta poikkeuksiakin on.

Poliisin ei kuitenkaan ole järkeä tehdä karkotusesityksiä, mikäli Maahanmuuttovirasto ei ole poliisin kanssa asiassa samaa mieltä karkotuksen tarpeellisuudesta.

– Moni asia vaikuttaa kokonaisuuteen. Mutta poliisilla on aika hyvä käsitys siitä, millaisilla kokonaisuuksilla karkotusesitys saattaa mennä läpi, Poutanen sanoo.

3. Maahanmuuttovirasto ei karkota kaikkia, joita poliisi esittää karkotettavaksi

Kaikki poliisin ja rajavartiolaitoksen karkotusesitykset eivät kuitenkaan mene läpi Maahanmuuttovirastossa.

Esimerkiksi viime vuonna Maahanmuuttovirasto teki 173 päätöstä, jotka koskivat rikoksen perusteella karkotattavia henkilöitä. Heistä 95 päätettiin karkottaa ja 78 ei.

Maahanmuuttoviraston rikosperusteiset karkotuspäätökset 2014-2018

Poliisia ei siis voi syyttää liian lempeästä suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin.

– Ei meidän kynnys karkotuksen esittämiseen ainakaan liian korkea ole, koska meidän esityksistä lähes puolet kaatuu, sanoo poliisitarkastaja Poutanen.

Entä missä Maahanmuuttoviraston kynnys menee? Onko rikoksia, joihin syyllistyneet karkotetaan aina Maahanmuuttoviraston päätöksellä?

– Lähestulkoon sadan prosentin varmuudella tappojen ja murhien kaltaisiin vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet karkotetaan, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti.

Esimerkiksi yksittäiseen seksuaalirikokseen syyllistyneen kohdalla karkottamispäätös ei ole yksiselitteisen selvä.

– Näissä joutuu aina miettimään maassaoleskelun pituutta, Koskipirtti sanoo.

4. Rikosten vakavuus vs. siteet Suomeen – moni asia saattaa puhua karkotusta vastaan

Ulkomaalaislaki ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, milloin henkilö tulisi karkottaa ja milloin ei. Laki pikemminkin kertoo milloin karkottamisen edellytykset täyttyvät.

Ulkomaalaislain mukaan (siirryt toiseen palveluun) rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa esimerkiksi silloin, jos rikoksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, tai jos rikoksiin syyllistyminen on toistuvaa.

Rikosten kaltaisten karkotusta puoltavien seikkojen lisäksi otetaan huomioon seikat, jotka puoltavat maahan jäämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomessa eletyn ajan pituus, mahdollinen työ- tai opiskelupaikka, terveydentilanne, ja mahdolliset perhesiteet.

Karkotuspäätöstä tehdessä ei siis mietitä ainoastaan rikoksen vakavuutta, vaan myös sitä, millä aikavälillä rikokset on tehty.

– Jos henkilö on tullut alaikäisenä Suomeen ja ollut täällä 15 vuotta ja sinä aikana syyllistynyt muutamaan pahoinpitelyyn, ei vielä voida karkottaa. Mutta jos lyhyehkönä aikana on syyllistynyt pahoinpitelyihin, tilanne on toinen, sanoo Maahanmuuttoviraston Koskipirtti.

Lopulta sekä poliisin, että Maahanmuuttoviraston karkotuskäytännöt seuraavat Suomen tuomioistuinten linjaa. Karkotuspäätöksestä valitetaan lähes aina hallinto-oikeuteen.

– Jos oikeuden linjauksien pohjalta tiedetään, että tietyllä rikostaustalla ei mene läpi, niin sellaista harvemmin esitetään karkotettavaksi, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen.

5. Pakolaisen voi karkottaa vain poikkeustapauksissa

Pakolaisen karkottaminen sen sijaan ei käy päinsä, vaikka hän olisikin syyllistynyt rikoksiin.

Tämä johtuu palautuskiellosta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua vainon kohteeksi tai kuolemanvaaraan.

Pakolaisasema on mahdollista peruuttaa. Tällainen päätös saatetaan tehdä, jos ilmenee, että henkilö on turvapaikkaa hakiessaan antanut itsestään vääriä tietoja, tai jos hänen todetaan syyllistyneen esimerkiksi sotarikokseen ennen Suomeen saapumistaan.

Suomessa tehdyt rikokset sen sijaan eivät johda karkotukseen, mikäli peruste annetulle turvapaikalle ei ole poistunut.

6. Jos Oulun ja Helsingin rikoksista epäillyt todetaan syyllisiksi, tullaanko heidät karkottamaan?

Toistaiseksi epäillyistä ei tiedetä riittävästi, jotta kysymykseen voisi vastata tyhjentävästi.

Ylen tietojen mukaan Oulun rikosepäillyistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Kuten aiemmassa kohdassa todettiin, Maahanmuuttovirasto ei karkota pakolaisia, mikäli turvapaikan tarve ei ole poistunut.

Osa Oulun rikosepäillyistä on myös saanut Suomen kansalaisuuden. Myöskään heitä ei tulla poistamaan maasta, sillä Suomen kansalaista ei perustuslain (siirryt toiseen palveluun) mukaan voi karkottaa.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys (siirryt toiseen palveluun), joka mahdollistaisi kansalaisuuden riisumisen tiettyihin rikoksiin syyllistyneiltä. Tämä kuitenkin koskisi valtiopetoksien tai terrori-iskun kaltaisia rikoksia, eikä esimerkiksi seksuaalirikoksia.

Poliisi ei myöskään ole kertonut, onko Oulun ja Helsingin seksuaalirikoksista epäillyillä aiempaa rikostaustaa. Siten on mahdotonta pohtia, olisiko heidät voinut karkottaa maasta ennen tuoreita rikosepäilyjä.

Sen sijaan joulukuussa Helsingin Arabianrannassa tapahtuneesta alaikäisen murhasta epäillyllä oli takanaan monia tuomioita. Hän oli syyllistynyt muun muassa neljään pahoinpitelyyn, joista ensimmäinen tapahtui vuonna 2003.

Poliisi tai Maahanmuuttovirasto eivät kuitenkaan kommentoi yksittäisiä tapauksia.

Toistaiseksi ei tiedetä, onko Maahanmuuttovirasto harkinnut henkilön karkottamista, tai onko poliisi edes esittänyt sitä. Jos tällaista harkintaa on tehty, päätös antaa henkilön jäädä Suomeen ei ole poikkeuksellinen. Epäillyn aiemmat rikokset eivät olleet henkirikoksen luokkaa, ja ne oli tehty pitkällä aikavälillä.

7. Irak ei ota vastaan pakkopalautettuja, mutta rikolliset kyllä

Karkotuksia ei pidä sekoittaa käännytyksiin.

Käännytyspäätös tehdään henkilölle, jolle ei anneta Suomesta oleskelulupaa. Esimerkiksi vuonna 2015 maahan tulleita ja kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei esitetä karkotettavaksi, vaan heidät käännytetään.

Tällä hetkellä kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia ei kuitenkaan pakkopalauteta Irakiin, sillä Irak ei suostu ottamaan vastaan vastentahtoisesti palaavia kansalaisiaan.

Sen sijaan rikoksiin syyllistyneet Irak ottaa vastaan. Ylen tietojen mukaan Oulun rikosepäiltyjen joukossa on myös irakilaisia. Palautussopimuksen puuttumisen ei siis pitäisi olla heidän karkottamisensa esteenä.

Päivitys 15.1.2019 klo 18:28: Juttuun lisätty faktalaatikko käännytyksistä ja karkotuksista.

Lue myös nämä:

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Eduskuntaryhmät linjasivat: Nämä kolme lakihanketta saatava läpi tällä vaalikaudella, hallituksen panostettava seksuaalirikosten estämiseen

Maahanmuuttajat huolestuivat uusista rikosepäilyistä ja välttelevät Oulun keskustaa – ”Kun tuli lisää näitä, loppui voimat”

Kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Oulun tapauksista: "Kyse on vain jäävuoren huipusta"