Lukuisia naisia pakenee konservatiivisista arabimaista – Kiinnijääneillä voi olla karu kohtalo

Maailma on seurannut sauditeinin onnistunutta pakoa Kanadaan, mutta monen muun tarina on päättynyt surullisemmin.

naiset
Saudinaisia kävelemässä kadulla.
Saudiarabialaisia naisia Riadissa.STR / EPA

Heinäkuussa 1977 prinsessa Mishaal bint Fahd al-Saud ammuttiin julkisesti jeddalaisella aukiolla Saudi-Arabiassa rangaistuksena rakkaussuhteesta ja pakoyrityksestä.

Länsimaisten lehtitietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) parikymppinen prinsessa oli yrittänyt paeta maasta rakastamansa miehen Khaled al-Sha'er Mulhallalin kanssa. Perhe ei hyväksynyt miestä ja myös tämä teloitettiin.

Huhutaan, että teloituksen oli määrännyt prinsessan isoisä Muhammad bin Abdul Aziz al-Saud, joka oli kuningas Khalidin isoveli.

Yli 40 vuotta on kulunut, mutta edelleen lukuisat naiset pakenevat Persianlahden konservatiivisista arabimaista saadakseen itse päättää elämästään.

Kiinnijääneiden kohtalo ei ehkä ole nykyisin näin karu – tosin heistä useimpien kohtalosta ei tiedetä mitään.

Prinsessa Latifa ja Tiina Jauhiainen.
Prinsessa Latifa ja Tiina Jauhiainen.Latifa bint Mohammed bin Rashid Al Maktoum

Esimerkiksi Tiina Jauhiainen ei ole kuullut sanaakaan ystävästään prinsessa Latifasta sen jälkeen, kun erikoisjoukot sieppasivat tämän kesken pakomatkan ja veivät väkisin kotiin Dubaihin viime vuoden maaliskuussa.

Julkisuuden paine ilmeisesti kuitenkin johti siihen, että Dubain hallitsijaperhe julkaisi joulukuussa kuvia prinsessasta.

– Vasta 24. joulukuuta julkaistujen kuvien perusteella varmistui, että Latifa on elossa, sanoo prinsessaa pakoyrityksessä auttanut Jauhiainen Ylelle sähköpostitse.

Sheikha Latifa (vas.) ja Mary Robinson (oik.) Lafitan kotona Dubaissa.
Sheikha Latifa (vas.) ja Mary Robinson (oik.) Lafitan kotona Dubaissa.AFP

Dubain mukaan Latifa on perheen luona. Jauhiainen kuitenkin uskoo, että Latifaa pidetään vankina, todennäköisesti eristettynä ja kenties myös lääkittynä.

– Latifa näytti kuvissa poissaolevalta ja huonovointiselta, Jauhiainen sanoo.

Mikä naisten kotimaissa on vialla?

Latifa yritti paeta perheeltään, koska halusi elää vapaasti ja päättää omista asioistaan.

33-vuotiasta naista ahdisti se, että hän joutui Dubaissa elämään perheen miesten määräysvallan alla.

Saman syyn ovat kertoneet myös muut pakenijat. Miesten holhouksen alla oleminen ei vie naisilta vain vapautta. Naiset ovat kertoneet väkivallasta, pakkoavioliitoista, huoneeseen lukitsemisesta, nälkiinnyttämisestä, jopa heittämisestä vankilaan, jos he uskaltavat uhmata perheen miehiä.

– Halusin olla vapaa ja itsenäinen, sanoi muun muassa Kanadaan Kuwaitin ja Thaimaan kautta tammikuussa onnistuneesti paennut saudiarabialainen Rahaf Mohammed al-Qunun uutiskanava ABC:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Saudi-Arabiassa kaikilla naisilla on miespuolinen holhooja: isä, veli, aviomies tai jopa oma poika. Nainen tarvitsee miehen luvan kaikkiin elämänmuutoksiin, matkustamiseen, opiskeluun, työssäkäyntiin, avioliittoon.

– Nainen on siten laillisesti alaikäinen oli hän minkä ikäinen ja missä asemassa hyvänsä, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Lähi-idän tutkimusjohtaja Lynn Maaluf puhelimitse Ylelle.

– Niin kauan kuin tämä laki on voimassa, naisia pyrkii pakoon Saudi-Arabiasta. Naiset haluavat vapautta ja tasa-arvoa eivätkä halua tulla kohdelluiksi alaikäisinä, Maaluf toteaa.

Samaa sanoo Ruotsiin kaksi vuotta sitten paennut Shahad al-Muhaimeed.

– Miesten huoltajuus saa meidät pakenemaan Saudi-Arabiasta. Se on suurin syy tyttöjen pakenemiselle, hän toteaa The New York Times -lehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Myös Arabiemiraateissa laki määrää naisen tottelemaan miestään ja hän tarvitsee miehen luvan toimintaan kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi kotiväkivalta on laillista kautta Persianlahden eikä laki takaa tasa-arvoa millään yhteiskunnan alueella, sanoo Brittiläisen Detained in Dubai -järjestön (siirryt toiseen palveluun) johtaja Radha Stirling sähköpostihaastattelussa Ylelle. Tämän päälle naisten elämää rajoittavat epäviralliset patriarkaattiset asenteet.

Tietoa tihkuu huonosti

Amnestylla ei ole tietoa pakenevien naisten lukumääristä, sillä moni lähtee vaivihkaa.

Vaikka esimerkiksi al-Qunun ja Latifa ovat kertoneet hädästään julkisesti, osa naisista vaikenee. Saudi-Arabian arvosteleminen julkisesti voi johtaa vankeustuomioon, jos nainen jää kiinni ja palautetaan kotiin, Maaluf sanoo.

– Useimmat saudiarabialaiset pelkäävät puhua tilanteestaan julkisesti, hän toteaa.

Saudiarabialaisen Imam Muhammad ibn Saudin yliopiston sosiologi Mansur al-Askar arvioi The Economist -lehdelle, (siirryt toiseen palveluun) että joka vuosi ulkomaille pakenee yli tuhat naista. Lisäksi naisia pakenee maan sisällä pääkaupungista Riadista liberaalimpaan Jeddaan.

Stirling huomauttaa, että naisilla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia edes yrittää paeta, jos perhe on hyvin tiukka. Holhooja voi kieltää naista astumasta jalallaankaan kodin ulkopuolelle.

– Pakeneminen on lähes mahdotonta ja on mahdotonta sanoa, kuinka paljon on epäonnistuneita yrityksiä.

Olen varma, että moni muu nainen pakenee. Toivon tarinani rohkaisevan muita naisia olemaan rohkeita ja vapaita.

Rahaf al-Qunun uutiskanava ABC:n haastattelussa

Sekä Stirling että al-Askar kuitenkin arvioivat pakojen määrän lisääntyneen viime vuosina.

– Pakeneminen onnistuu usein sen ansiosta, että nainen pystyy olemaan vuorovaikutuksessa ulkomaille jo paenneiden sekä ihmisoikeus- ja oikeusapujärjestöjen kanssa. Internetin ja sosiaalisen median ansiosta naiset voivat löytää tukijoita ja tehdä toteuttamiskykyisiä pakosuunnitelmia, Stirling sanoo.

Amnestyn Maaluf kuitenkin huomauttaa, että sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Se voi olla avuksi pakenemisessa, mutta jos nainen jää kiinni, someviestit saattavat pahentaa hänen tilannettaan. Hänet saatetaan asettaa syytteeseen kotimaansa mustamaalaamisesta.

Arkielämä helpottunut

Viime vuosina julkisuudessa on kerrottu parannuksista saudinaisten asemaan. Naiset ovat saaneet muun muassa oikeuden ajaa autoa sekä käydä teatterissa tai jalkapallo-otteluissa.

Saudiarabialaisia naisia jalkapallokatsomossa.
Naisten arkielämä on viime vuosina vapautunut Saudi-Arabiassa. Naiset saavat nykyisin muun muassa ajaa autoa ja he pääsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa stadionille katsomaan jalkapallo-ottelua. Miesten holhouksesta he eivät kuitenkaan ole päässeet.STR / EPA-EFE

Amnestyn Maaluf ei vähättele muutoksia.

– Ne ovat hyvin tärkeitä naisten päivittäisen elämän kannalta, hän huomauttaa.

Muutokset ovat kuitenkin verraten pintapuolisia eikä naisia syrjivään järjestelmään ole puututtu.

Stirling toteaa, että holhoojajärjestelmä ei perustu pelkästään lakiin, vaan sosiaalisiin asenteisiin. Tämä merkitsee sitä, että vaikka laki sallisi naisille vapauksia, esimerkiksi työssäkäynnin ilman mieshuoltajan lupaa, yhteiskunnassa hyväksytään edelleen se, että miesholhooja estää naista käyttämästä oikeuttaan.

Pako on suuri riski

Kanadasta turvapaikan saaneen Rahaf al-Qununin pako päättyi onnellisesti, mutta moni muu nainen jää kiinni ja palautetaan kotiin. Pakenijat ovat kertoneet pelkäävänsä, että heidät tapetaan ja tietoja on ollut myös vankeustuomioista.

– Jos nainen yrittää paeta ja jää kiinni, hän on holhoojansa armoilla, toteaa Detained in Dubai -järjestön Stirling.

Holhoojat saattavat nostaa syytteen naista vastaan ja hän voi joutua vankilaan. Saudi-Arabiassa naisen vankeuden kesto on aina määrittelemätön: hän pääsee vapaaksi vasta, kun holhooja käy hakemassa hänet.

Perhe voi myös päättää rangaista naista itse, väkivallalla, ehkä jopa kuolemalla, sekä kontrolloimalla naista pakoyrityksen jälkeen entistä tiukemmin.

Varmasti ei kuitenkaan tiedetä, miten kotiin palautettaville naisille käy.

– Olemme hyvin huolissamme siitä, ettei meillä ole tietoa naisista, jotka on palautettu kotimaahansa, Amnestyn Maaluf sanoo.

Latifankin kohtalo oli täysin hämärän peitossa yhdeksän kuukautta. Muun muassa Amnesty on pyytänyt selvitystä perheeltä, mutta ei ole saanut vastausta. Kuten Jauhiaiselle heillekin ainoa tieto ovat hallitsijaperheen joulukuussa julkaisemat kuvat, joissa ovat Latifa ja maassa vieraillut Irlannin entinen presidentti ja YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson.

– Se selvitti, että Latifa on elossa, mutta ei ole tiedossa onko hän vangittuna, lääkittynä tai miten häntä kohdellaan. Robinson on lähellä kuninkaallista perhettä ja tapasi Latifan perheen läsnäollessa. Emme ole nähneet Latifan kommunikoivan julkisuudessa sieppauksensa jälkeen emmekä tiedä, miten häntä kohdellaan, Maaluf sanoo.

Ihmisoikeusjärjestöjä tai Tiina Jauhiaista eivät vakuuttaneet Robinsonin kommentit, joiden mukaan Latifa olisi "ongelmainen nuori nainen, joka tarvitsee lääketieteellistä hoitoa".

– Lausunnot ovat kuin suoraan Dubain PR-toimiston suusta, Jauhiainen toteaa.

Aktivisteja vangitaan

Maaluf on huolissaan siitä, että samalla kun Saudi-Arabia on antanut naisille joitakin vapauksia, se tukahdutta aktivismia ja ilmaisunvapautta.

Journalisteja ja aktivisteja on pidätetty ja tietoja on kantautunut heidän kiduttamisestaan (siirryt toiseen palveluun) vankeudessa.

Vaikka Saudi-Arabia antoi naisille oikeuden ajaa autoa, ajo-oikeuden puolesta vuosia kampanjoineet aktivistit ovat yhä vangittuina. Pidätettynä on Maalufin tietojen mukaan 12 naista ja miestä. Yksi vanhempi mies vapautettiin joulukuussa heikentyneen terveydentilansa ja korkean ikänsä takia.

Stirlingin mukaan entistä tärkeämmäksi on noussut ulkomailla asuvien saudien uudistusliike. Toimittaja Jamal Khashoggin murha kuitenkin osoitti, että hallituksen arvostelu edes ulkomailta ei ole turvallista, hän toteaa.

Lue myös:

YK:n entisen ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen Dubain prinsessan kanssa nosti kohun – "myötäilee Arabiemiraatteja"

Ihmisoikeusjärjestö huolissaan Dubain prinsessan kohtalosta

Perheväkivaltaa Kanadaan paennut saudinainen ensimmäisissä haastatteluissa: "Tuntuu, kuin olisin syntynyt uudelleen" – katso video

AFP paenneen sauditytön tapauksesta: Saudilähettiläs torui thaiviranomaisia – “Olisitte ottaneet hänen kännykkänsä”

Linkkejä:

#FreeLatifa-kampanja (siirryt toiseen palveluun)

Detained in Dubai -järjestö (siirryt toiseen palveluun)

Amnesty International (siirryt toiseen palveluun)