Analyysi: Keskustatunneli, Hernesaari ja Nordiska Skolan kuumentavat Helsingin politiikan kevään

Helsingin kaupungin politiikkaa seuraava toimittaja Reeta Salminen listaa analyysissään kahdeksan asiaa Helsingin kaupunkipolitiikasta tälle keväälle.

Helsinki
Helsingin kaupungintalo
Helsingin kaupungintalo.Reeta Salminen / Yle

Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa.

Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan huhtikuun vaalien takia.

Mutta mitä vielä. Helsinki on sotajalalla.

Ainakin, jos asiaa kysyy kaupungin pormestarilta Jan Vapaavuorelta (kok.). Hän kertoo, että kevät kuluu taistelussa sotea vastaan. Aika painavaa tekstiä Suomen pääkaupungin pormestarilta. Vaikka viesti on vanha, on se edelleen yhtä pysäyttävä.

Vapaavuori taitaa oikeasti haluta pysäyttää soten. Eikä hän ole Helsingissä ainoa. Kun Yle kysyi Helsingin valtuustopuolueiden ryhmäpuheenjohtajilta kevään tärkeimpiä poliittisia päätöksiä, mainitsi moni heistä soten. Se on eduskunnan päätös, mutta se vaikuttaa suoraan kuntien toimintaan.

Helsinki haluaa edelleen kaataa soten ja maakuntauudistuksen.

Tässä alla sote ja seitsemän muuta tärkeää Helsingin kaupungin poliittista kevään kuohuttajaa.

1. SOTE

Helsinki vastustaa edelleen Sotea ja maakuntauudistusta muiden isojen kaupunkien kanssa. Soten ja maakuntauudistuksen vaikutukset suuren Helsingin budjettiin olisivat massiiviset. Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, varakas Helsinki menettää rahaa.

Sote-rahojen menetyksen jälkeen Helsinki ei voisi enää itse säädellä rahojensa jakoa, kuten se nyt on tehnyt. Vapaavuori on arvioinut, että sote veisi Helsingiltä ainakin puolet, jopa kaksi kolmasosaa sen budjetista pois. Kyse on yli parista miljardista eurosta.

Tämän takia valtakunnallista sote-ratkaisua seurataan silmät tarkkana pääkaupungissa. Ratkaisu vaikuttaa suoraan pääkaupungin muihin päätöksiin.

2. HERNESAARI

Etelä-Helsingissä sijaitseva Hernesaari on Helsingin tällä hetkellä havittelema tulevaisuus pienoiskoossa (siirryt toiseen palveluun): merellistä uutta kaupunkiasumista 6000 asukkaalle vanhalla telakka-alueella.

Alueen asemakaava on yksi kevään merkittävimmistä päätöksistä. Suuret linjat on jo päätetty, mutta viilausta vielä tehdään.

Yksi kysymys liittyy talojen korkeuteen. Jo luonnosvaiheessa taloja on korotettu, mutta haluaako viime aikoina korkeaa rakentamista suosinut valtuusto korottaa vielä entisestään Hernesaaren taloja?

Uusien asukkaiden lisäksi Hernesaareen halutaan myös risteilyaluksia ja turisteja, kivijalkakauppoja, liikuntapalveluja ja umpikortteleita. Jos kaupunki saisi alueelle vielä pop up -liikkeitä ja start up -yrityksiä, se olisi poliitikkojen havittelema Helsinki pienoiskoossa.

Mutta eniten poliittista eripuraa tulevat aiheuttamaan Hernesaaren liikennejärjestelyt. Autoilua vai joukkoliikennettä?

3. KESKUSTATUNNELI

Hernesaaren asemakaava tuo esiin vanhan kiistan keskustatunnelista.

Helsingin toinen tämän hetken mahtipuolueista, kokoomus, lähtee siitä, että jos Hernesaaren asemakaava hyväksytään, hyväksytään samalla, että niin sanottu kokoojakatu, eli keskustatunneli rakennetaan.

Keskustatunneli yhdistäisi läpikulkuliikenteen idän ja lännen välillä Helsingin keskustan alitse. Tunnelia pitkin myös turistit pääsisivät suoraan satamiin ja keskustan parkkihalleihin. Se veisi autoja pois keskustan kaduilta ja vapauttaisi tilaa kävelykeskustan rakentamiselle.

Kokoomuksen Risto Rautavan mukaan moni asiantuntijakin on sitä mieltä, että Hernesaaren liikennejärjestelyt eivät tule toimimaan, ellei maanalaista kokoojakatua saada rakennettua. Etelä-Helsingin liikenne on jo nyt tukkoista.

Kokoomus lähtee nyt siitä, että kokoojakatu pitää saada kirjattua Hernesaaren asemakaavan selostukseen. Heidän mielestään Hernesaarta ei voida ajatella vain yksinäisenä saarena, vaan asemakaavavaiheessa pitää jo päättää, miten liikenne Hernesaareen ja sieltä pois ratkaistaan.

On vain pieni mutta: tällä hetkellä Hernesaaren asemakaavan selostuksessa keskustatunnelia ei mainita sanallakaan. Kokoomus tarvitsee rintamaansa monta puoluetta, että kokoojakatu-maininta saadaan lisättyä Hernesaaren asemakaavan selostukseen.

Tunnelin mainitseminen saa silti heti ainakin vihreiden ja vasemmistoliiton karvat pystyyn. Voi jo kuulla, kuinka puolueiden toimistoista kajahtaa huuto: Taisteluasemiin! Täällä puolustetaan joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen vahvistamista.

Poliittinen valtataistelu on jo käynnissä.

4. PYÖRÄTUNNELI

Samanlainen, joskaan ei yhtä kuohuttava tunnelihankekiista elää vielä, ainakin tämän kevään Helsingissä.

Päärautatieaseman alittava pyöräilytunneli tulee keväällä päätösvaiheeseen. Pyöräilytunnelin avulla Helsingin ydinkeskustan jalankulku- ja pyöräliikennettä pyritään sujuvoittamaan.

Nyt rautatieaseman edusta on kuin seikkailurata, josta vain taitavin osaa sukkuloida itsensä hengissä läpi. Päätös asiasta tehdään alkuvuodesta. Esillä on ollut sekä erilaisia siltavaihtoehtoja että aseman alittava tunneli.

Sen verran useita eri vaihtoehtoja asian toteutukseen on vuosien saatossa tullut, että ei olisi ollenkaan yllättävää, jos ennen päätöksentekoa nähdään vielä ainakin joku uusi hahmotelma, kuinka kevyen liikenteen alitus tai ylitys rautatieasemalla tulisi hoitaa.

5. HYVÄ SISÄILMA

Tulevana keväänä Helsingin poliitikot lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla linjaavat myös muun muassa Helsingin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia.

Homekoulut ja huono sisäilma kuohuttavat aina ihmisiä. Vaalikeväänä teema on erityisen tärkeä.

Eduskuntavaalikeväänä on varmaa, että myös kuntapolitiikassa valtuutetut ja puolueet pyrkivät kalastelemaan ääniä sillä, että omien äänestäjien alueiden koulut ja päiväkodit saadaan ensimmäisenä kuntoon.

Luvassa on siis kiivasta keskustelua sisäilmasta ja homeesta.

6. MAAPOLITIIKKA

Sisäilman lisäksi päätettäväksi Helsingissä tulevat myös maapoliittiset linjaukset.

Maapolitiikassa Helsingin on tarkoitus linjata muun muassa maan myynnin periaatteista. Vuokraako kaupunki maata, vai myykö se sitä.

Poliittinen päätöksenteko asiasta tulee olemaan kiivasta väittelyä vasemmiston ja oikeiston välillä.

Valtuustossa äänessä ovat ainakin vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sekä kokoomuksen Otto Meri.

Vasemmisto tulee vetoamaan, että Helsinki omistaisi maata jatkossakin itse, eikä möisi sitä pilkkahinnalla.

Oikeisto, kokoomus kärjessä, ilveilee vasemmistolle kiitoksia siitä, että he välittävät yhteisen omaisuuden kestävästä hoitamisesta.

Päätös maapolitiikasta tulee olemaan sanahelinää, johon vain Helsingin valtuusto pystyy. Pysykää kanavilla.

7. NORDISKA SKOLAN

Lapsimäärä kasvaa Helsingissä myös tulevana vuonna. Jälleen pitäisi löytyä jostain 1400 uutta päiväkotipaikkaa. Koulujakin tarvittaisiin lisää.

Siihen pulaan ujuttautuu Helsingin kaupungin mullistava uudistus: Nordiska Skolan.

Tämän rajoja rikkovan uudenlaisen koulun suunnittelu aloitetaan helmi-maaliskuussa.

Ajatuksena on, että koulussa kaikki luokat olisivat niin sanottuja ruotsin kielikylpyluokkia. Se olisi vallankumouksellista. Ei vain yksi luokka luokka-asteella, vaan kaikki luokat koko koulussa opiskelisivat ruotsia, mutta myös norjaa tai tanskaa.

Vallankumouksellista on myös se, että Nordiska Skolan on tarkoitus toteuttaa yhteystyössä Pohjoismaiden verkostojen sekä ruotsin- ja suomenkielisten toimialojen kanssa.

Tämä suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö on rajoja rikkovaa koko Suomen historiassa.

Käytännössä kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ovat hyväksyneet Nordiska Skolanin, sillä koulu on listattu kaupungin strategiaan.

Koska perussuomalaiset eivät hyväksyneet kaupungin strategiaa, he voivat rauhassa halutessaan vastustaa myös Nordiska Skolania.

8. PITENEVÄT PUHEET

Kaiken kaikkiaan vastustaminen ja puolustaminen tulee tänä keväänä varmasti lisääntymään Helsingin valtuuston kokouksissa, sillä eduskuntavaalit ovat lähellä ja puolueet haluavat profiloitua myös kuntatasolla.

Jokainen valtuutettu, erityisesti eduskuntaan ehdolla oleva, haluaa äänensä ja mielipiteensä kuuluville.

Odotettavissa Helsingissä on siis mahdollisesti entistä pidempiä kokouksia. Puhe ei ainakaan Helsingin valtuustosta lopu.