Vuosi 2018 toi kylmää, kuumaa ja kuivaa – muuttuva ilmasto näkyy jo säässä

IPCC:n raportti nosti ilmaston kaikkien huulille. Meteorologi Anne Borgström kertoo, mitä vuoden 2018 säästä jäi mieleen. Aiheesta keskusteltiin klo 14 asti.

ilmastonmuutos
kesä- ja talvikuva
Yle/Mostphotos

Syksyn IPCC:n raportti oli ehdottomasti vuoden merkittävin sääuutinen ja pysäyttävä muistutus muuttuvasta ilmastosta. Raportissa kerrottiin muun muassa, että ilman nopeita kasvihuonekaasuleikkauksia ilmastonmuutoksella on yhä tuhoavampia ja peruuttamattomia vaikutuksia.

Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, mikä taas lämmittää maapalloa. Kasvihuoneilmiö on itsessään luonnollinen ilmiö ja ilman kasvihuoneilmiötä olisi maapallolla 33 astetta kylmempää. Yleisin ihmisen toiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saavutti jälleen uuden ennätyksen, 410 miljoonasosasta (ppm).

Ennen teollista aikaa pitoisuudet olivat olleet satojatuhansia vuosia, aina vuoteen 1950 asti, alle 300 ppm. Esiteollisen ajan pitoisuuksia on arvioitu Etelämantereen jäätikkökairauksista (siirryt toiseen palveluun).

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, pitoisuudet arvioitu jääkairauksista ja Mauna Loan havainnoista.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, pitoisuudet arvioitu jääkairauksista ja Mauna Loan havainnoista. Stina Tuominen/Yle, Lähde: Vostok ice core data/J.R. Petit et al. ja NOAA

Vuodesta 1958 alkaen on Havaijin Mauna Loalla, NOAA:n tutkimuskeskuksessa, yhtäjaksoisesti mitattu ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Mauna Loan havainnoista (siirryt toiseen palveluun) näkyy kasvun lisäksi hyvin jokavuotinen vaihtelu, mikä johtuu pääosin pohjoisen pallonpuoliskon kasveista, jotka kasvukauden aikana sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, pitoisuudet arvioitu Mauna Loan havainnoista.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, pitoisuudet arvioitu Mauna Loan havainnoista. Stina Tuominen/Yle, Lähde: NOAA

Maapallon lämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta. Viime vuosi oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin vuosi ja Euroopassa kolmanneksi lämpimin. Lisäksi neljä viime vuotta muodostavat uuden ennätyksen, koskaan ei ole mitattu näin lämmintä neljän vuoden sarjaa.

Lämpötilamuutokset ovat arktisilla alueilla hälyttäviä, eritoten Huippuvuorten ympäristössä.

Vuoden 2018 lämpötilan poikkeama jakson 1981–2010 keskiarvosta.
Vuoden 2018 lämpötilan poikkeama jakson 1981–2010 keskiarvosta.Stina Tuominen/Yle, Lähde: C3S, ECMWF

Lämpenevä ilmasto ja kehittyvä El Niño -ilmiö enteilevät tästä vuodesta ennätyslämmintä.

IPCC:n raportin viesti on, että lämpeneminen on rajoitettava alle 1,5 asteeseen tai ainakin alle kahden asteen. Mutta tämänhetkiset hiilidioksidipäästöt vievät meitä yli kolmen asteen — ilman radikaaleja toimia.

Lähivuosien teot ovat merkittäviä, koska osa hiilidioksidipäästöistä on ilmakehässä pitkään ja vaikuttaa ilmastoon jopa tuhansia vuosia. Arvio on, että hiilidioksidista noin 40 prosenttia on vielä sadan vuoden jälkeen ilmakehässä ja noin neljännes tuhannen vuoden jälkeen.

Maapallon keskilämpötilan poikkeama jakson 1850–1900 keskiarvosta, keskiarvo kolmen globaalin mallin datasta.
Maapallon keskilämpötilan poikkeama jakson 1850–1900 keskiarvosta, keskiarvo kolmen globaalin mallin datasta. Stina Tuominen/Yle, Lähde: Met Office

Arktisen alueen jään sulamisesta on jo vuosikymmeniä puhuttu paljon ja IPCC:n raportissa mainitaan odotetusti, että napajäätiköiden sulaminen on yksi suurista uhista.

Jääpeite on arktisilla alueilla pienimmillään syyskuussa. Viime vuonna peite oli mittaushistorian kolmanneksi pienin, 4,59 miljoonaa neliökilometriä. Vuodesta 1970 on vuosittain sulanut karkeasti 54 000 neliökilometriä jäätä (mikä vastaa noin puolta Lapin pinta-alasta).

Napajään pinta-ala 15.9. 1979–2018 (materiaalista puuttuvat vuodet 1981, 1983 ja 1984). Valkoinen rajaviiva kuvassa, on vuoden 1979 jääpeitteen laajuus.
Napajään pinta-ala 15.9. 1979–2018 (materiaalista puuttuvat vuodet 1981, 1983 ja 1984). Valkoinen rajaviiva kuvassa, on vuoden 1979 jääpeitteen laajuus. Stina Tuominen/Yle, Lähde: Copernicus/ECMWF

Ilmaston lämmetessä lämpenee myös merivesi. Trooppiset myrskyt saavat energiansa pintavedestä ja skenaariot osoittavat, että hirmumyrskyt voimistuvat, mutta eivät lisäänny.

Trooppiset hirmumyrskyt pääsivät viime vuonna jälleen otsikoihin ja syystäkin, vuosi oli tavanomaista vilkkaampi (NOAA, PAGASA). Hurrikaaneista Florence aiheutti tuhoja Yhdysvaltojen kaakkoisosissa suurilla sademäärillään ja Michael oli poikkeuksellisen voimakas rantautuessaan Floridaan, sen keskituuli oli yli 60 m/s.

Vuden 2018 trooppiset hirmumyrskyt
Vuden 2018 trooppiset hirmumyrskytStina Tuominen/Yle, Lähde: NOAA

Taifuunialueella riehui seitsemän kovimman luokan supertaifuunia ja yksinään Filippiinejä riepotteli kolme taifuunia, joista yksi oli suuria tuhoja aiheuttanut Mangkhut.

Supertaifuuni Mangkhut Tyynellä valtamerellä 12.09.2018
Supertaifuuni Mangkhut Tyynellä valtamerellä 12.09.2018EUMETSAT

Tästä vuodesta arvioidaan maltillisempaa hurrikaanivuotta. Mikäli El Niño -ilmiö voimistuu, se haittaa hurrikaanien syntymistä, koska tuolloin ylätuulet ovat epäsuotuisia niiden synnylle.

"Beast from the east" ja viime vuoden muut sääilmiöt

Yksittäinen sääilmiö tai sääennätys voi olla luonnollista vaihtelua, eikä liittyä suoraan ilmastonmuutokseen. Mutta maapallon ilmasto on jo lämmennyt ja sään ääri-ilmiöt ja kuumat kesät todennäköisesti yleistyvät.

Vuosi alkoi Euroopassa lauhana. Helmikuussa pyyhkäisi hyytävä arktinen ilma läpi Euroopan, idästä länteen. Kylmä aalto tappoi kymmeniä ihmisiä, kun lämpötilat laskivat ennätyksellisiin lukemiin ja lunta pyrytti poikkeuksellisilla alueilla.

Taustalla oli yläilmakehän nopea lämpeneminen, joka johti arktisen napapyörteen (siirryt toiseen palveluun) jakautumiseen, ja maan pinnassa voimistui kuiva ja kylmä mantereinen ilmavirtaus idästä. Mediassa ilmiö sai näkyvyyttä otsikoilla: “Siperian hyytävä hönkäys” ja "Beast from the east".

Sekä helmi- että maaliskuu olivat tavanomaista kylmempiä lähes koko Euroopassa. Napapyörteen jakautuminen ei Suomessa aina johda harvinaiseen kylmyyteen, noin joka kolmas jakautuminen tarjoaa tavanomaista lauhempaa säätä.

Helmikuun ja maaliskuun 2018 pintalämpötilan poikkeama jakson 1981–2010 keskiarvosta.
Helmikuun ja maaliskuun 2018 pintalämpötilan poikkeama jakson 1981–2010 keskiarvosta.Stina Tuominen/Yle, Lähde: C3S

Kuluvan tammikuun aikana napapyörre jakautui uudelleen ja kaikki viittaa siihen, että viimevuotinen toistuu, Pohjolassa olisi tämän kuun lopulla ja helmikuussa tavanomaista kylmempää. Mutta tuleeko kovia pakkasia, se on vielä tätä kirjoittaessa epävarma.

Viime kesä oli Suomessa pitkä, helteet alkoivat jo toukokuussa ja niitä oli poikkeuksellisen paljon. Yli 30 asteen lukemia mitattiin laajalti, esimerkiksi Utsjoella oli viisi peräkkäistä päivää, jolloin lämpötila ylitti 30 asteen.

Sademäärät olivat paikoin jopa ennätyksellisen pieniä. Lämmin ja vähäsateinen kesä näkyi myös alhaisina pohjavesinä ja Suomenlahdella lainehti vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Elokuun alussa oli rajuja ukkosia, kahtena peräkkäisenä päivänä havaittiin harvinaiset yli 20 000 salamaa päivässä.

Kuivuudesta johtuvia poikkeuksellisia metsäpaloja oli Varsinais-Suomessa ja Ruotsissa ja useita maastopaloja Kaliforniassa.

Maastopaloja Kaliforniassa 8.11.2018
Maastopaloja Kaliforniassa 8.11.2018Stina Tuominen/Yle, Lähde: NASA LANCE/EOSDIS

Marraskuu oli Suomessa leuto ja Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto. Pakkaspäiviä oli Pohjolassa tavanomaista vähemmän, Pohjois-Lapissa oli lähes 20 pakkaspäivää vähemmän tai 20 suojapäivää enemmän.

Laaja korkeapaine pysytteli Pohjois-Euroopan yllä lähes koko kuukauden, eikä loppusyksylle tyypillisiä ajoittaisia kylmiä virtauksia Jäämereltä tapahtunut.

Pakkaspäivien poikkeama maarraskuussa jakson 1981–2010 keskimääräiseen. Lapissa oli poikkeuksellisen vähän pakkaspäiviä.
Pakkaspäivien poikkeama marraskuussa jakson 1981–2010 keskimääräiseen. Lapissa oli poikkeuksellisen vähän pakkaspäiviä.Stina Tuominen/Yle, Lähde: Koninklijk Nederlands Meteorologisch Instituut

Myös joulukuu oli lauha, vaikkakin Lapin Sodankylässä mitattiin jopa -30,2 astetta. Joulua vietettiin vaihtelevassa säässä, aattona oli pakkasta, Joulupäivänä pyrytti lunta ja Tapaninpäivänä paistoi jo heleästi aurinko. Vuosi vaihtui lumipyryssä.

Aiheesta keskusteltiin klo 10-14, kiitos kaikille osallistujille.

Lähteet:

Copernicus Climate Change Service (C3S)
European Centre for Medium-Range Weather Forecasts (ECMWF) eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus
European Organisation for Meteorological Satellites (EUMETSAT)
Ilmatieteen laitos (IL)
Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) eli Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli
Jouni A. Räisänen Helsingin yliopisto
Met Office
National Aeronautics and Space Administration (NASA)
Philippine Atmospheric, Geophysical and Astronomical Services Administration (PAGASA)
Royal Netherlands Meteorological Institute (KNMI)
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
World Meteorological Organization (WMO) eli Maailman ilmatieteen järjestö