Porin ja Raahen edustoille on tulossa jopa 100 uutta merituulivoimalaa

Suomen Hyötytuuli on selvittänyt Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta sekä uutta merituulipuistoa Raahen ja Pyhäjoen edustalle.

tuulienergia
Porin merituulipuisto
Mika Viljanen / Yle

PoriPorin Tahkoluodossa tuuli on yltynyt myrskyn rajamaille. Lännestä voimakkaasti puhaltava myräkkä nostaa aallot korkealle, tyrskyt lyövät merituulivoimalan perustuksiin. 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa Selkämeren vellomaan kuin viimeistä päivää.

Suomen Hyötytuulen valvomossa seurataan rauhallisesti monitoreja, joista voi seurata kaikkien yhtiön tuulivoimaloiden sähköntuotantoa. Puolitoista vuotta toiminnassa olleen Tahkoluodon merituulipuiston osalta monitorit näyttävät iloista lukua.

Tahkoluodon kymmenen turbiinin ja pilottivoimalan yhteenlaskettu sähköteho on 44,3 megawattia. Sen enempää se ei voisi olla, sanoo operatiivinen päällikkö Heikki Pukkila.

– Ei tämä harvinaista ole. Varsinkin näin talviaikaan tuulet ovat melko kovia.

Toimitusjohtaja Toni Sulameri kertoo, että maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin soveltuva merituulipuisto on tuottanut sähköä ennustetusti. Viime vuonna mittariin kertyi 149 000 megawattituntia, eli vajaan 8300 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen verran tuotettua sähköä. Se jää hieman budjetoidusta.

– Joulukuun loppu oli heikko. Toisaalta uutenavuotena tuuli ihan riittävästi, mutta menetys korjaantui vasta tämän vuoden puolella.

Suomen Hyötytuuli Oy:n valvomo
Jari Pelkonen / Yle

Rutkasti lisää tuulivoimaloita merelle

Toimitusjohtaja Toni Sulameren mukaan merituulivoiman kannattavuus on nousussa turbiiniteknologian kehityksen myötä. Suomen Hyötytuuli on jo aloittanut esiselvitykset Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksesta. Lisäksi yhtiö suunnittelee toisen 25–50 voimalan merituulipuiston rakentamista Raahen ja Pyhäjoen edustalle Ulkonahkiaisen merialueelle.

Kymmenen voimalan puisto on liian pieni kannattavaksi. Kaikki aluskustannukset ja muut ovat sen verran isoja, että puiston koko pitää olla vähintään se 250 megawattia, jotta siitä tulisi kannattavaa.

Toni Sulameri

– Molemmat ovat maakuntakaavassa ja niistä on kerätty alustavia tietoja pohjasta. On käyty keskusteluja siitä, miten niitä voitaisiin lähteä kaavoittamaan.

Tahkoluodon laajennus käsittäisi noin 50 voimalaa, jolloin koko merituulipuiston teho vastaisi jo pienehköä hiilivoimalaa. Uloimmat voimalat sijoittuisivat noin 20 kilometrin päähän rannikosta 30–40 metrin syvyiseen veteen.

– Kymmenen voimalan puisto on liian pieni kannattavaksi. Kaikki aluskustannukset ja muut ovat sen verran isoja, että puiston koko pitää olla vähintään se 250 megawattia, jotta siitä tulisi kannattavaa.

Toni Sulameri esittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen suunnittelua kartalta.
Toimitusjohtaja Toni Sulameri esittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen alustavaa suunnittelmaa.Jari Pelkonen / Yle

Sitran viime vuoden lopulla julkaiseman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan merituulivoiman tuotantokustannusten on arvioitu laskevan lähelle 30 euroa megawattitunnilta seuraavalla vuosikymmenellä. Fennovoima on arvioinut, että Pyhäjoen ydinvoimalan tuotantokustannukset valmistuessaan olisivat noin 50 euroa megawattitunnilta.

Turbiinien kehitys nopeaa

Voimaloiden turbiinien teho ratkaisee paljon. Nyt Tahkoluodossa pyörivissä voimaloissa turbiinien teho on 4,2 megawattia. Uusien voimaloiden turbiineissa teholuvun pitää olla selvästi 10 megawatin paremmalla puolella.

Turbiiniteknologia kehittyy juuri nyt todella nopeasti. Oletus on, että markkinoille tulee jossakin vaiheessa 14–16-megawattisia. Silloin se on selvästi markkinaehtoista tuulivoimaa.

Toni Sulameri

Vielä on epäselvää, pystyykö kukaan laitevalmistaja vielä sellaista turbiinia tarjoamaan, jonka turvin usean sadan miljoonan euron investointipäätös voitaisiin tehdä.

– Turbiiniteknologia kehittyy juuri nyt todella nopeasti. Oletus on, että markkinoille tulee jossakin vaiheessa 14–16-megawattisia. Silloin se tulee olemaan selvästi markkinaehtoista tuulivoimaa, Sulameri sanoo.

Uutta merituulivoimaa päästään luvittamaan vasta, kun käytettävä teknologia on selvillä.

– Sillä, ovatko ne 8- vai 16-megawattisia, on iso vaikutus siihen, millaiset ovat niiden vaikutukset ja miten ne tulee sijoittaa merelle.

Kiinteistövero romahdutti kannattavuuden

Suomen Hyötytuulessa otettiin raskaasti viime vuonna voimaan tullut kiinteistöveron korotus. Myös merituulivoimaloita alettiin kiinteistöverottaa kolminkertaisella kiinteistöverolla. Veron voimaantulo jarrutti yrityksen suunnitelmia uusien merivoimaloiden rakentamiseksi. Toimitusjohtaja Toni Sulameren mukaan merituulivoiman kannattavuus romahti.

– Se vei pohjan koko demohankkeen kannattavuudelta ja hidasti todella paljon kehitystä. Laskimme, että kiinteistöverot nousivat noin 17 miljoonaa koko käytön aikana. Se vastaa lähes sitä julkista tukea, jonka valtiolta saimme.

Sulameren näkemyksen mukaan merituulivoima on tällä hetkellä heti maatuulivoiman jälkeen toiseksi edullisin tapa tuottaa sähköä. Hän kertoo saaneensa merituulivoimaan liittyviä yhteydenottoja myös ulkomaalaisilta sijoittajilta.

Hankkeen aikataulusta Sulameri ei osaa antaa vielä kovinkaan tarkkaa aikataulua. Hänen arvionsa mukaan Tahkoluodon laajennusta ja Raahen merituulipuistoa päästään rakentamaan aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

– Silloin kaiken on mentävä nappiin.