1. yle.fi
  2. Uutiset

28-vuotias Anniina Rytkönen kärsii kahdenkympin kriisistä – aikuistuminen muuttaa ystävyyttä, eikä siihen osaa valmistautua

Anniina Rytkönen kaipaa tylsää arkea hektisessä elämänvaiheessa. Hänen ahdistuksensa on kuin keski-iän kriisin vastakohta.

aikuistuminen
Anniina Rytkönen tekee lumienkeliä
Anniina Rytkönen on ajatellut, että elämä alkaa kunnolla vasta, kun hänellä on työ ja rahaa tehdä asioita. Mimmi Nietula/Yle

Anniina Rytkönen avaa kerrostalokaksionsa oven ja välittömästi kaksi vikkelää itämaista kissaa on vastassa vaatimassa huomiota.

Tämä päivä on ollut lähes samanlainen kuin moni muukin Rytkösen päivä tällä viikolla. Aamulla toimistolle, töitä ja kouluhommia, kotiin.

Elämä pyörii mukavasti, mutta jotain on tuntunut silti puuttuvan. Rytkönen havahtui siihen, että hän viettää suuren osan vapaa-ajastaan yksin, sillä kotikaupungissa Kajaanissa ei enää asu ystäviä. Lapsuuden ja nuoruuden ystävät ovat hajaantuneet pikkuhiljaa työn, koulun ja puolisoiden perässä ympäriinsä.

– Nuoruuden huolettomuus oli sitä, että näki paljon kavereita ja vietettiin paljon aikaa yhdessä. Sitä ei enää ole. Nykyään vaatii hirveästi sopimista, että ehdimme nähdä.

Vielä jonkin aikaa sitten Rytkönen oli tyytyväinen elämäänsä reilun 30 000 asukkaan kaupungissa. Hän kävi kuukausittain opiskelemassa Joensuussa ja hänellä oli työ sekä ystäviä, joiden kanssa viihtyi.

– Ei sitä osannut odottaa, kuinka paljon vaikuttaa, ettei voi lähteä kaverin kanssa kahville, Rytkönen toteaa.

Anniina Rytkönen katselee taivasta
Aikuistuessa ystäviä ei näe yhtä paljon kuin ennen. Se voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Mimmi Nietula/Yle

Yksi syy sille, että moni kajaanilainen päättää lähteä kotiseudultaan aikuistumisen kynnyksellä, on korkeakouluopintojen niukkuus. Kaupungista ei löydy esimerkiksi yliopistoa.

Anniina Rytköselläkin oli mahdollisuus lähteä, mutta hän päätti jäädä tuttuihin kuvioihin.

Aikuisena ystävyys on erilaista

Anniina Rytkösellä on aina ollut paljon ystäviä. Osa on ollut elämässä aina ja toiset ovat tarttuneet mukaan matkan varrella.

Lapsena kavereiden kanssa vietettiin aikaa ulkona leikkien tai jonkun kotona hengaillen. Vuosien kuluessa mukaan tulivat myös juhliminen ja baareissa käyminen. Kukaan ystävistä ei ole koskaan ollut ylitse muiden, eikä Rytkösellä ole parasta ystävää.

Elämä monien hyvien ystävien kanssa on ollut mukavaa ja huoletonta.

Nyt voi mennä pitkänkin aikaa, etteivät Rytkönen ja hänen ystävänsä pidä yhteyttä. Se ei kuitenkaan ole tehnyt kaverista vähemmän tärkeää.

– Kun näemme, se jatkuu siitä mihin on jääty. Mutta ei se ole samanlaista kuin nuorena. Silloin viestiteltiin ja nähtiin jatkuvasti.

Jos Rytkönen haluaa kysellä ystäviensä kuulumisia, hän tekee sen sosiaalisen median kautta. Kun “Kreisit sinkkumedianomit” -ryhmään kilahtaa viestejä, ne piristävät aina päivää. Ystävät ovat voimavara ja auttavat jaksamaan arjessa.

– Haluan pitää yhteyttä ja kysyä mitä kuuluu, edes silloin tällöin, ettei ystävä unohdu. Välillä voi tulla riitojakin, mutta sitten ne selvitetään, Rytkönen sanoo.

Ehdin tottua siihen, että opiskelen. Nyt se revitään auki ja pitää keksiä jotain muuta.

Anniina Rytkönen

Ystävyyden muuttuminen on osa aikuistumista. Erikoispsykologi Sami Kivikkokankaan mukaan on hyvin tyypillistä, että kahdenkympin kynnyksellä lapsuuden ja nuoruuden kestäneet kaveripiirit hajoavat.

Kun yhtäkkiä arjesta joutuu selviämään enemmän yksin, kriisi voi iskeä.

Kun Anniina Rytkösen olo on yksinäinen, hän pyrkii keksimään itselleen muuta ajateltavaa tai tekemistä. Hän täyttää arkensa muun muassa urheilulla ja järjestötoiminnalla.

Ystävien häviäminen on kuitenkin vain yksi syy, miksi Anniina Rytköstä ahdistaa. Viime aikoina Rytkönen on havahtunut siihen, että tulevaisuudessa häämöttävä aikuistuminen on kuin musta aukko, josta ei tiedä, mihin se johtaa.

– Ehdin tottua siihen, että opiskelen. Nyt se revitään auki ja pitää keksiä jotain muuta.

Vastakohta keski-iän kriisille?

28-vuotias Anniina Rytkönen asuu vuokralla, tekee töitä toiminimellä graafisena suunnittelijana ja valmistuu keväällä medianomiksi ammattikorkeakoulusta.

– Eniten tällä hetkellä ahdistaa, miten ja mihin työllistyn. En tiedä, mitä tapahtuu, kun valmistun.

Erikoispsykologi Sami Kivikkokankaan mukaan aikuistuminen on uudenlainen roolin muutos suhteessa itseen, muihin ja maailmaan.

Moni muuttaa parikymppisenä omaan asuntoon tai opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Kun kukaan ei huolehdi ruoan laittamisesta, laskujen maksamisesta tai muista velvollisuuksista, on alettava edustamaan itse itseään.

Kajaanilainen Anniina Rytkönen seisoo ulkona
Anniina Rytkönen uskoo, että kahdenkympin kriisi on elämänvaihe, jonka kanssa täytyy oppia elämään. Mimmi Nietula/Yle

Keski-iän kriisi on tunnettu letkautus. Se iskee, kun on jo pidempään eletty tasaista arkea ja alkaa kaivata muutosta. Rytkönen kuvailee ahdistustaan keski-iän kriisin vastakohdaksi, joka iski yllättäen opintojen viimeisen lukuvuoden aikana.

Kun taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat hataralla pohjalla, Rytkönen kaipaa arjen tylsyyttä, elämää joka olisi turvattua kaikilla osa-alueilla.

Onko kyseessä kahdenkympin kriisi?

Nuoruutta eletään pidempään kuin ennen

Isot elämänmuutokset ovat aina aiheuttaneet nuorille ahdistusta. Erikoispsykologi Sami Kivikkokankaan mukaan kahdenkympin kriisi on vain muuttanut muotoaan.

Kivikkokankaan kokemusten perusteella kriisivaihe jää nuorilla nykyään helposti päälle ja kahdenkympin kriisin murheita ratkotaan vasta kolmekymppisenä. Kuten Anniina Rytkösen tapauksessa.

Ei ole epätyypillistä, että nuorena lukittu ammatti tai opinpolku ei tunnu enää siinä vaiheessa omalta ja tästä seuraa kriisi.

Sami Kivikkokangas

Rytkönen lähenee kolmeakymmentä, ja se on yksi syy, miksi hänestä tuntuu, että pitäisi olla jo aikuinen. Kuitenkaan hänellä ei ole käsitystä, mitä aikuisuus loppupeleissä on.

Erikoispsykologi Kivikkokangas kertoo, että tänä päivänä nuoruusikä pitenee molemmista päistä. Murrosikä alkaa aikaisemmin ja samalla siirtymä aikuisuuteen on pitkittynyt.

Hän ei kuitenkaan suoraan osaa sanoa, mistä tämä ilmiö johtuu. Hän epäilee syyksi kulttuurinmuutosta. Omaa polkua etsitään pidempään yhä useammin.

– Nuoret eivät halua työtä työn vuoksi vaan ovat kiinnostuneita sen merkityksestä, siihen liittyvistä arvoista, Kivikkokangas kertoo.

Anniina Rytkönenkin tunnistaa ilmiön. Työelämään siirtyminen ja esimerkiksi perheen perustaminen pitkittyvät, jos oma ala ei ole heti selvillä peruskoulun jälkeen ja kouluja käydään pitempään.

– Olen itsekin ajatellut, että elämä alkaa vasta sitten, kun on työ ja rahaa tehdä asioita.

Sami Kivikkokankaan mukaan perinteiset itsenäistymisen ankkurit, kuten työ, opiskelu ja seurustelu eivät tahdita elämää samalla tavoin kuin aiemmin. Moni aikuisuuteen siirtyvä pohtii uudella tapaa kuljettua tietä: miten ja miksi opiskelee, millaista elämää haluaa elää.

– Ei ole epätyypillistä, että nuorena lukittu ammatti tai opinpolku ei tunnu enää siinä vaiheessa omalta ja tästä seuraa kriisi, Kivikkokangas sanoo.

Elämä ei muutu rysäyksellä

Anniina Rytkönen on tiennyt jo 12-vuotiaasta, millä alalla haluaa työskennellä. Audiovisuaalisen viestinnän ja medianomin tutkinnot ovat vieneet häntä sitä tavoitetta kohti. Rohkein hyppy oli ryhtyä yrittäjäksi, kun Kajaanista ei löytynyt oman alan töitä opiskelujen ohelle.

– Jos on tyytymätön elämäänsä, ratkaisu on tehdä sille jotain. Olen tehnyt pieniäkin juttuja, jotka vievät minua päämäärääni kohti.

Pieni askel oli luopua turhista tavaroista, joita hän ei halua mukaan seuraavaan elämänvaiheeseen.

Anniina Rytkönen tekee lumienkeliä
Anniina Rytköstä aikuistumiseen liittyvä epävarmuus ahdistaa. Hän kaipaa tasaista arkea. Mimmi Nietula/Yle

Rytkösen elämänasenne on tullut esille muissakin kuin työelämään liittyvissä tilanteissa. Hän ei pelkää myllätä kotinsa sisustusta uusiksi, jos se ei enää miellytä silmää.

Hän ei kuitenkaan usko, että ihminen voi yhdellä rysäyksellä muuttaa itseään tai elämäänsä.

– Asian pitää kypsyä ja sillä matkalla voi ottaa pieniä askeleita uutta kohti.

Seuraava siirto kahdenkympin kriisin ratkaisuksi on muutto lähemmäs ystäviä ja paikkakunnalle, josta on helpompi löytää oman alan töitä. Siten hän haluaa varmistaa, ettei jää tyhjän päälle ja pääse elämään sellaista arkea kuin haluaa.

Turvattu tulevaisuus ja elämästä nauttimista. Ja niitä kahvihetkiä ystävien kanssa. Kummemmasta Rytkönen ei haaveile.

Lue seuraavaksi