Supikoiran ja villisian jälkeen odotellaan kultasakaalia – metsästäjät varautuvat tulokaslajeihin Suomen luonnossa

Metsästäjien ikääntyminen haastaa harrastajat ja ilmastonmuutos muuttaa lajistoa. Valtakunnallisten Riistapäivien aiheena on muutos.

villisika
Aarno Kiviniemi Peräseinäjoki
Anne Elhaimer/Yle

Metsästäjä Aarno Kiviniemi kantaa porkkanapussia aamuhämärässä. Porkkanat viedään Peräseinäjoen metsästysseuran riistaruokintapaikalle kauriiden ja muiden nälkäisten herkuksi. Eläimiä ei haittaa, vaikka porkkanasatsi on päässyt pakkasessa vähän jäätymään.

Tällä ruokintapaikalla kuluu porkkanaa noin 900 kiloa vuodessa. Lisäksi tarjolla on heinää ja kauraa, joka tarjoillaan litistettynä kauriiden vuoksi.

– Kauriille se pitää olla niin. Täällä käy hyvin paljon kauriita ja joskus hirviä. Vähän kaikkea riistaa, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemi on ollut Peräseinäjoen metsästysseuran jäsen vuodesta 1955. Vuosien mittaan tuttuihin metsiin on ilmestynyt uusia lajeja. Peräseinäjoella on ammuttu muun muassa villisika ja supikoiriakin on.

– Supikoira on tullut tänne ja levinnyt niin kovasti, että sitä ei saa hävitettyä, vaikka yritetään, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemen mukaan supikoirasta on monenlaista haittaa. Se muun muassa tuhoaa riistaa ja hävittää pesiä.

– Se on kivan näköinen otus, mutta pahatapainen.

Riistapäivien aiheena muutos

Seinäjoella tiistaina alkaneiden Riistapäivien teema on muutos. Metsähallitus isännöi perinteistä tapahtumaa nyt ensimmäistä kertaa.

Metsähallituksen ylitarkastaja Ahti Putaala muistuttaa, ettäilmastonmuutos tuo Suomeen tulokaslajeja ja toisaalta meille leviää ihmisen toiminnan seurauksena myös vieraslajeja.

Metsissä jo vilistävien tulokkaiden lisäksi varautuminen muihinkin uusiin lajeihin on käynnissä.

– Esimerkiksi kultasakaalia meillä odotetaan. Se on jo Virossa tulossa. Metsästyslain uudistuksessa siitä tehtiin meille jo riistalaji, Putaala sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tohtoritutkija Markus Melin arvelee, että kultasakaalia odotetaan pelonsekaisin tuntein. Erityisesti siitä voi tulla uhka peuran, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran vasoille.

– Ketulle ja supikoiralle se tulee olemaan voimakas, vahvempi kilpailija, kun taas ilves ja susi näkevät sen uutena ruokalajina, Melin sanoo.

Toinen alan haastava muutos on metsästäjäkunnan ikääntyminen. Metsästäjiä poistuu aktiivisesta toiminnasta enemmän kuin uusia harrastajia tulee. Alalla joudutaankin pohtimaan, miten velvoitteet, esimerkiksi hirvikannan hoito, järjestetään tulevaisuudessa.

Riistapäivien tiedotustilaisuudessa Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm (vas.), Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi, Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Markus Melin sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Sari Holopainen.
Riistapäivien tiedotustilaisuudessa Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm (vas.), Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi, Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Markus Melin sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Sari Holopainen. Mirva Ekman / Yle

Lumettomat ja roudattomat talvet

Ilmastonmuutos muuttaa myös perinteistä suomalaista lajistoa. Esimerkiksi riekko ja metsäjänis kärsivät lumettomista pitkistä syksyistä. Ne vaihtavat talvikarvaan, ja jos lunta ei ole, altistuvat haukan ja pöllön saalistukselle.

Roudaton, lumeton maa mahdollistaa myös villisian leviämisen. Markus Melinin mukaan sen kannan arvioidaan olevan noin 3500.

– Villisika on näkynyt Suomessa jo vuosikymmenien ajan silloin tällöin. Nyt Kaakkois-Suomessa on ollut nin paljon vähälumisia syksyjä, että kanta on voinut lisääntyä. Myös talvikuolleisuus on vähentynyt, Melin sanoo.