Algerian ulkoministeri siirtolaisten karkotuksista Ylelle: "Olemme erittäin tarkkaavaisia kansallisen turvallisuuden suhteen"

Helsingissä vieraillut Abdelkader Messahel toivoo Euroopan unionilta parempaa puuttumista siirtolaisuuden juurisyihin.

Algeria
Siirtolaislapsia bussissa.
Karkotettavia siirtolaisia bussissa Algerian pääkaupungissa Algerissa viime vuoden kesäkuussa.AOP

Siirtolaisten joukkokarkotukset Algeriasta herättävät arvostelua.

YK vaati lokakuussa Algeriaa lopettamaan (siirryt toiseen palveluun) välittömästi afrikkalaisten siirtolaisten joukkokarkotukset Nigeriin.

Algeria on karkottanut vuodesta 2014 lähtien maasta yli 36 000 naapurimaansa Nigerin kansalaista, arvioi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM (siirryt toiseen palveluun).

Joulukuun lopussa Algeria puolestaan karkotti YK:n pakolaisjärjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) Saharan aavikolle sata siirtolaista, joista suurin osa oli syyrialaisia. Algerian hallitus sanoi, että osaa heistä epäiltiin yhteyksistä jihadistiryhmiin.

Noin viikko sitten Suomessa vieraillut Algerian ulkoministeri Abdelkader Messahel vahvistaa, että Algeria toteuttaa aktiivista käännytyspolitiikkaa.

– Karkotamme sadoittain laittomia siirtolaisia. Olemme erittäin tarkkaavaisia kansallisen turvallisuuden suhteen. Sitä vaatii nykyinen massiivinen laiton maahanmuutto, jossa ovat mukana salakuljettajat ja toisinaan myös terroristit, Messahel sanoo Ylen haastattelussa.

Algerian ulkoministeri Abdelkader Messahel
Algerian ulkoministeri Abdelkader Messahel vieraili Helsingissä 11. tammikuuta.Juho Takkunen / Yle

"Järjestöt sanovat, mitä sanovat"

Siirtolaisia on kuljetettu busseilla esimerkiksi pääkaupunki Algerista yli 1 000 kilometriä etelämmäs ja karkotettu Saharaan.

Algerialla on ulkoministerin mukaan palautussopimuksia esimerkiksi Nigerin ja Malin kanssa. Messahel vakuuttaa, että Algeria toteuttaa karkotuksia ihmisarvoa kunnioittaen.

Uutiset ja kansalaisjärjestöraportit paikan päältä kertovat toista. Esimerkiksi uutistoimisto AP uutisoi viime kesänä, että tuhansia siirtolaisia oli laitettu pitkän bussimatkan jälkeen kävelemään aavikon halki rajan yli Nigeriin paahtavissa olosuhteissa.

– Algeria toteuttaa politiikkaansa järjestäytyneellä tavalla ja yhteistyössä lähtömaiden kanssa. Kansalaisjärjestöt sanovat mitä sanovat, en ota siihen kantaa, Messahel sanoo Ylelle.

Miksi Algeria näkee siirtolaisuuden kansallisena turvallisuusuhkana?

– Laittoman siirtolaisuuden, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin sekä näiden rahoituksen välillä on yhteyksiä, joiden kokonaisuudesta on tullut vakava uhka, ulkoministeri selittää.

EU:lle toive juurisyihin puuttumisesta

Algeriassa elää arviolta 25 000–100 000 luvatonta siirtolaista (siirryt toiseen palveluun)pääosin suurtyöttömyydestä kärsivistä Länsi-Afrikan maista, kuten Nigeristä. Heistä moni työskentelee pimeästi esimerkiksi rakennustyömailla.

Lisäksi Algerian kautta kulkee pieni osa (siirryt toiseen palveluun) Eurooppaan pyrkivistä siirtolaisista, esimerkiksi syyrialaisia.

Algeriassa oli viime vuonna IOM:n tietojen mukaan noin 6 000 turvapaikanhakijaa.

– Algeria on ollut aiemmin siirtolaisuuden lähtömaa, mutta siitä on tullut läpikulkumaa ja nykyisin myös siirtolaisten määränpää, Messahel sanoo.

Luvaton maahantulo ja oleskelu on Algeriassa kielletty lailla, ja aloite luvattomasti maassa oleskelevien aseman laillistamiseksi ei ole edennyt. Algerialla ei myöskään ole turvapaikkajärjestelmää säätelevää lakia (siirryt toiseen palveluun).

Pakolaisia ruokailemassa pakolaiskeskuksessa.
Maassa laittomasti oleskelevia siirtolaisia Algerian hallituksen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen ruokailussa Algerissa kesäkuussa.AOP

Messahel näkee, että nykyinen muuttoliike Afrikan ja Euroopan välillä on seurausta EU-maiden politiikasta: Euroopan unionin tiukentuneesta rajavalvonnasta ja maahanmuuttopolitiikasta Schengen-alueineen ja Frontex-rajavalvontaoperaatioineen.

– Välimeren kahden rannan välillä liikkuvuutta on vähemmän kuin ennen. Laittomasta siirtolaisuudesta on tullut väistämätöntä, Messahel arvioi.

Euroopalta Messahel haluaa tehokkaampaa siirtolaisuuden syihin puuttumista. Salakuljettajien toimintaan, konflikteihin ja lähtömaiden köyhyyteen pitäisi puuttua yhdessä.

Messahel keskusteli perjantaina ulkoministeri Timo Soinin (sin.) ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa muuttoliikkeestä. Keskusteluissa puhuttiin myös muun muassa terrorismin vastaisesta taistelusta, radikalisaation ehkäisemistä ja kansainvälisistä kysymyksistä, kuten Libyan tilanteesta.

Neuvotteluja Länsi-Saharasta

Ulkopolitiikan saralla Algeria on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin Marokon miehittämästä Länsi-Saharasta. Entisen Espanjan siirtomaan asemasta käynnistettiin joulukuussa kuuden vuoden tauon jälkeen neuvottelut Marokon, Algerian, Mauritanian ja itsenäisyyttä ajavan Polisario-rintaman välillä.

Polisario-rintama on halunnut järjestää Länsi-Saharan asemasta kansanäänestyksen, mutta Marokko on kieltäytynyt siitä. Algeria kannattaa Polisarion ja Marokon välisiä neuvotteluja sekä kansanäänestyksen järjestämistä Länsi-Saharassa.

– Kyse on ei-autonomisesta alueesta, kolonisaation purkautumisesta ja sahrawi-kansan itsemääräämisoikeudesta, Messahel linjaa.

Sahrawit ovat Länsi-Saharan alkuperäiskansa, joista osa on elänyt vuosikymmeniä pakolaisleireissä Algeriassa.

Varoituksia talouskriisistä

Algerian taloustilanne on kehittynyt viime vuosina heikkoon suuntaan, ja jopa kehittyvästä talouskriisistä on varoiteltu (siirryt toiseen palveluun).

Taustalla on Algerian riippuvaisuus öljystä, jonka hinta on pudonnut vuodesta 2014 lähtien. Algerian viennistä valtaosa koostuu öljystä ja maakaasusta.

Ratkaisuna on ulkoministeri Messahelin mukaan talouden monipuolistaminen. Algeria kehittää esimerkiksi matkailualaa houkuttelemalla kiinalaisia turisteja.

Lisäksi Algeria haluaa mekanisoida elintarvikkeiden tuotantoa. Tässä Algeria ja Suomi ovat tehneet yhteistyötä, sillä maassa toimii suomalais-algerialainen Sampo-Rosenlew'n viljapuimuritehdas.

– Suomella on maataloudesta ja vesivarojen hoidosta kokemusta, joka kiinnostaa meitä. Samoin koulutus on kiinnostava yhteistyön ala, Messahel mainitsee.

Algeria karttagrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Valtatie Saharan läpi

Algerian talouteen voi tuoda piristystä myös Algerista Nigerian Lagosiin rakennettava Trans-Sahara -valtatie, josta 400 kilometriä on vielä kesken Nigerissä. Valtatie nopeuttaa huomattavasti kuljetuksia Länsi-Afrikkaan.

– Kuljetukset voivat kestää puolitoista kuukautta meriteitse Barcelonasta, Marseillesta tai Genovasta Lagosin, Cotonoun tai Lomén satamiin. Saharan valtatietä pitkin saman tuotteen matka kestää viikon, ulkoministeri Messahel vertaa.

Hän arvelee tiestä olevan hyötyä myös Algerian rajojen ja maahanmuuton valvonnassa.

– Ihmiset, jotka eivät kulje tietä pitkin, ovat epäilyttäviä, Messahel sanoo.

Lisää aiheesta:

Siirtolaispolitiikan raju seuraus: Algeria on jättänyt yli 13 000 ihmistä nääntymään nälkään ja janoon Saharassa

Aiheesta muualla:

Jeune Afrique: Algérie : les autorités rejettent les « assertions » de l’ONU sur les expulsions de migrants (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AFP