Antarktiekas jiädy sulau nygöi vuvves kuuttu kerdua enämbi, migu 40 vuottu tagaperin

Tutkijoin mugah nygöine sulanduvauhti voibi nostua meren pindua äijälgi metril tulieloin vuozisavoin aigua.

Yle Uudizet karjalakse
Pingviinejä Etelämantereella.
Pingviinat suvimanderehelDean lewins / EPA

Suvimanderehel da sen ymbäri olijoil alovehil jiä sulau teriämbäh, migu konzutahto enne. Nenga sanotah tutkijat. Mulloi Antarktiekas jiädy suli kuuttu kerdua enämbi, migu 40 vuottu tagaperin. Tämä tiijustettih yhtysvaldalazen Kalifornien yliopiston tutkimukses.

Vuvves 1979 vuodeh 1990 Antarktiekku menetti omas jiämassas keskimiärin 40 miljardua tonnua joga vuottu. Sen jälles vaihti rutostui vie enämbäl. Vuozinnu 2009–2017 Suvimanner da sen ymbäri olijat alovehet kaimattih joga vuottu 252 miljardua tonnua omas jiäpeitos.

Sen ližäkse tutkijat ollah huomattu, gu jiädy häviey Antarktiekas sežo moizilgi alovehil, kudamil aijemba vie ei olluh nengostu ilmastonmuutoksen vaikutustu. Tässäh tutkimus on ozutannuh, gu suuri vuitti sulandas on roinnuh päivänlaskupuoles.

– Antarktiekku on sulamas kogonah, ei vaigu erähis čuris, sanoi tutkimustu johtanuh jiätikkötutkii Eric Rignot uudiskanualale CNN:le (siirryt toizeh palveluh) (siirryt toiseen palveluun).

Aijemba on duumaittu, gu Antarktiekan päivännouzupuoline vuitti ei rubies muga ruttoh sulamah, kui päivänlaskupuoline.

– Tämä aloveh, päivännouzučura, on vikse herkembi muutoksele, migu on duumaittu aijemba. Se on tärgei tiedo, sendäh gu alovehel on enämbi jiädy, migu päivänlaskučuras, da Antarktiekan niemimual kaikkiedah, sanoi uudistoimisto AFP:le.

Päivännouzučuran tilandeheh näh pidäs suaja ližiä tieduo

Tutkimusjohtai Rignot varaittau, gu nygöine sulanduvauhti nostau merenpindua äijälgi metril tulieloin vuozisavoin aigua.

Aijemba jullattuloin tutkimuksien mugah jo 1,8 metrin merenpinnan nouzendu vuodessah 2100 jättäs vienpinnan alle äijän rannikkolinnua, kudamis eläy miljonoi ristikanzoi. Sulanou kai Antarktiekan jiä, merenpindu nouzou sit 57 metril.

Suuri vuitti jiäs on manderehen päivännouzučuras, da vai sen yhten sulandu kogonah nostas merenpindua 51 metril. Tutkimusjoukon mugah Antarktiekan päivänouzučuran tilandeheh näh pidäs suaja ližiä tutkimustieduo.

Merivezien lämbenemine rutostau jiän sulandua tuliel aigua. Azientundijoin mugah merenpinnan nouzendu jatkuu vuozisavoin aigua kaččomattah sih, midä rahvas luajitah ilmastonmuutoksen piettelemizekse.

Jälgimäzien tutkimuksien mugah valdumeret lämmetähteriämbäh, migu on duumaittu aijemba.

Antarktiksella sulaa nyt vuodessa kuusi kertaa enemmän jäätä kuin 40 vuotta sitten