Ilmaista maata ja Venäjän passi helpolla – Näin suurvalta houkuttelee väkeä Kaukoitään, sillä asumattomat maat on helppo valloittaa

Venäjä autioituu, ja väki pakkautuu maan Euroopan puoleisiin osiin. Yle tapasi uudisraivaajia, joille Venäjän johto tarjoaa porkkanaa Kaukoitään muuttamiseksi.

Kamtšatkan aluepiiri
Darja Podsnjakova järjestää hevosvaelluksia.
Darja Podsnjakova järjestää hevosvaelluksia.Grigori Vorobjov

Venäjän toisella laidalla, Kamtšatkan niemimaalla kerrotaan vitsikästä anekdoottia – totena tietenkin. Turisti kysyy huolestuneena paikalliselta oppaalta:

– Pitääkö paikkansa, että täällä tiet ovat täynnä karhuja?

– Ei, paikallinen opas vastaa. – Ei meillä täällä Kamtšatkalla mitään teitä ole.

Kamtšatkalla on yli sata tulivuorta, joista parikymmentä on toimivia.
Kamtšatkalla on yli sata tulivuorta, joista parikymmentä on toimivia.Marjo Näkki / Yle

Kamšatkan niemimaa sijaitsee Venäjän itäisimmällä reunalla ja työntyy syvälle Tyyneen valtamereen. Pituutta sillä on enemmän kuin Suomella, mutta asukkaita vain runsaat 320 000. Niitä karhuja on sitten sitäkin enemmän.

Kartta

Karhuja pölähtää karkuun pusikosta, kun ajamme keskellä yötä takaisin Kamtšatkan tulivuorilta. Kamera ei ehdi niitä napata, sillä verkkaisesta ulkomuodostaan huolimatta ne ovat nopeita eläimiä.

Venäjälle olisi tärkeää pitää koko jättiläisvaltio Kamtšatkaa myöten asutettuna, jo turvallisuussyistä. Asumattomat alueet kun on helppo valloittaa. 144 miljoonasta venäläisestä ei kuitenkaan ole levittäytymään yhdelletoista aikavyöhykkeelle. Kansa kuluu liian ohueksi.

Kamtšatka on vulkaanista maaperää ja siellä on muun muassa kuumia lähteitä.
Kamtšatka on vulkaanista maaperää ja siellä on muun muassa kuumia lähteitä.Grigori Vorobjov

Kamtšatkan talous nojaa yhdellä jalallaan turismiin.

Ukrainasta kotoisin oleva Andrei Bobrik luotsaa vanhaa neuvostoarmeijan maastokuorma-autoaan kohti vuoria. Kyyti on kuoppaista neuvostoarmeijan vanhassa maastoautossa, kun niitä teitä ei juuri ole.

Vaikeakulkuiseen maastoon hakeutuu lähinnä kivenkovia retkeilijöitä ja karhujen perässä tulleita metsästyksen harrastajia.

– Kiinalaisia, saksalaisia, amerikkalaisia, venäläisiä, hän luettelee.

Andrei Bobrikin ylpeys on neuvostoarmeijan maastokuorma-auto GAZ-66. Kuva: Grigori Vorobjov
Andrei Bobrikin ylpeys on neuvostoarmeijan maastokuorma-auto GAZ-66. Grigori Vorobjov

Olosuhteet ovat karut, ja Kamtšatka kärsii Suomenkin syrjäseuduilta tutusta ilmiöstä. Muuttosuunta jylhistä maisemista on poispäin.

Siitä huolimatta muutamat nuoret aikuiset ovat päättäneet pärjätä.

Yhdeksän tunnin päässä paistaa Moskovan aurinko

Kamtšatka on syrjäseutua, yhdeksän tunnin lentomatkan ja yhdeksän tunnin aikaeron päässä Moskovasta. Siksi paikalliset osaavat yhdeksän kertotaulun niin hyvin, kertoo paikallislehdessä työskentelevä toimittaja Uljana Bakumenko.

Moskova on aurinko, jota Venäjän kaukaisemmatkin alueet kiertävät. On tiedettävä, missä ajassa aurinko on.

– Välimatka täältä Moskovaan on valtava ja sen valitettavasti myös tuntee, Bakumenko kuvaa.

Toimittaja Uljana Bakumenko tuli Kamtšatkalle miehensä työn takia.
Toimittaja Uljana Bakumenko tuli Kamtšatkalle miehensä työn takia.Marjo Näkki / Yle

Viime vuonna Kamtšatka sai puolen miljardin euron ennätystuet Venäjän keskushallinnolta. Suuremmat palkat tai aluetuet eivät kuitenkaan riitä kannustamaan ihmisiä saapumaan tai jäämään.

Esimerkiksi viime vuonna niemimaalta lähti yli 13 000 ihmistä, mikä on valtava määrä 300 000 asukkaan joukosta. Yli puolet koulunsa päättäneistä jatkaa opintojaan muualla Venäjällä – eivätkä he enää palaa.

– Tietysti vanhemmat haluavat lapsilleen vain parasta ja lähettävät heidät suuriin venäläiskaupunkeihin. Usein he lähtevät itse perässä, kertoo toimittaja Bakumenko.

Kamtšatka sijaitsee Tyynen valtameren rannalla.
Kamtšatka sijaitsee Tyynen valtameren rannalla.Grigori Vorobjov

Kamtšatka on raja-aluetta. Niemimaan pääkaupungissa Petropavlovsk-Kamtšatskissa on Venäjän Tyynenmeren laivaston tukikohta, jossa päivystävät myös ydinsukellusveneet.

Niemimaa on siis strategisesti tärkeä paikka Venäjän itäiselle puolustukselle. Armeija onkin iso työllistäjä. Se toi kuusi vuotta sitten paikkakunnalle myös Bakumenkon.

– Mieheni on sotilas, ja hänet määrättiin tänne, Bakumenko kertoo.

Kamtšatkalle saapuvat sotilaat saavat ”pitkää ruplaa” eli suuremman palkan kuin monissa muissa varuskunnissa.

Kamtšatkalla sijaitsee Venäjän sotilastukikohta.
Kamtšatkalla sijaitsee Venäjän sotilastukikohta.Marjo Näkki / Yle

Bakumenko on seurannut Kamtšatkan kehitystä työnsä puolesta. Hän vertaa Kamtšatkaa ja Petropavlosk-Kamtšatskia jatkuvasti synnyinkaupunkiinsa Vladivostokiin, johon Venäjän keskushallinto on satsannut.

– Ennen vuotta 2007 Vladivostok oli vain yksi syrjäinen kolkka monista. Sitten alkoi rakentaminen: siltoja, teitä, risteyksiä. Nyt Vladivostok on Kaukoidän bisneskeskus, Bakumenko sanoo.

Joulukuussa Vladivostokin arvo nousi entisestään, kun siitä tuli Kaukoidän uusi pääkaupunki presidentti Vladimir Putinin asetuksella Habarovskin sijaan.

Hehtaari sitä haluaville

Suurin osa Venäjän väestöstä, 75 prosenttia asuu Uralin länsipuoleisella Venäjällä, eikä sielläkään kovin tiheässä. Jos pääsee tiirailemaan lentokoneen ikkunasta pimeässä Moskovan ja Pietarin välimaastoa, sielläkin on valotonta.

Kaukoidän kehityksestä vastaa Venäjällä oma ministeriö. Se aloitti vuonna 2017 ohjelman, jossa Venäjän kansalainen voi hakea itselleen hehtaarin ilmaista maata Kaukoidästä. Ehtona on, että maatilkun omistaja kehittäisi sillä elinkeinoa viiden vuoden kuluessa.

Kahdessa vuodessa ministeriö on onnistunut jakamaan vain yli 40 000 hehtaaria maata. Se on pieni määrä Venäjän mittakaavassa.

Podsnjakovalla on seitsemän hevosta.
Darja Podsnjakovalla on seitsemän hevosta.Marjo Näkki / Yle

Kolme hehtaaria kuuluu hevostilalliselle Darja Posdnjakovalle ja hänen miehelleen.

Jos tarkkoja ollaan, yhden hehtaareista omistaa Posdnjakovan sisko, joka on monen muun kamtšatkalaisen nuoren tavoin muuttanut pois kotikonnuiltaan. Siskon tie vei Pietariin.

– Hän sanoi, että hän ei tule ikinä takaisin, joten voimme pitää hänenkin osuutensa, Posdnjakova sanoo.

Posdnjakova on järjestänyt toista vuotta ratsastusvaelluksia luontoon.

Darja Podsnjakova syntyi niemimaalla, eikä halua jättää kotikontujaan. Kuva: Grigori Vorobjov
Darja Podsnjakova syntyi niemimaalla, eikä halua jättää kotikontujaan. Grigori Vorobjov

Nyt tallissa on seitsemän hevosta ja pihalla lauma koiria, jotka ovat täällä välttämättömyys. Ne lähtevät tottuneesti mukaan hevosvaelluksille ja pitävät huolen siitä, että karhut pysyvät poissa reitiltä.

Niin, ne karhut. Kamtšatkalla niitä on enemmän väkilukuun suhteutettuna kuin missään muualla maailmassa.

Kaksi yksilöä asuu kesäisin aivan Posdnjakovan tallin takana sijaitsevassa metsässä. Muutaman kerran koirat ja karhut ovat olleet myös kuonokkain.

Yhdestä kohtalokkaasta kohtaamisesta on muistona kolmella jalalla pihalla juoksenteleva nuori venäjänvinttikoira, joka ei ymmärtänyt varoa isompaansa. Nyt Podsnjakova seuraa, olisiko siitä vielä eläjäksi.

– En voi sanoa pitäväni karhuista, mutta pääsääntöisesti ne yrittävät vältellä meitä. Ja me niitä, Podsnjakova kuvaa.

Kamtšatkalla on enemmän karhuja kuin missään muualla maailmassa.
Kamtšatkalla on enemmän karhuja kuin missään muualla maailmassa. Nämä yksilöt ovat täytettyjä.Marjo Näkki / Yle

Ilmainen maakaan ei ole riittävä houkutin saada lisää asukkaita Venäjän Kaukoitään.

Epäileväisesti viranomaisiin suhtautuvat venäläiset pelkäävät, että maa voidaan ottaa heiltä pois sen jälkeen, kun he ovat sinne jotain investoineet.

– Me emme pelkää. Haluamme tehdä omaa juttuamme, eikä meillä ole aikaa odotella, Podsnjakova sanoo päättäväisesti.

Podsnjakova luottaa tulevaisuuteen. Toiminta pidetään maltillisena, mutta sitä kehitetään koko ajan. Uusia reittejä etsitään, ja turisteille aiotaan pian tarjota mahdollisuutta yöpyä maastossa.

– En halua lähteä täältä minnekään. Kasvatamme lapsemme täällä ja vaellamme luonnossa. Tunnemme itsemme täällä vapaiksi, Podsnjakova sanoo.

Putin kutsuu maanmiehiään kotiin

Kamtšatka on niitä paikkoja, joissa tähtitaivas on kirkkaampi ja täplikkäämpi kuin muualla. Päiväsaikaan taivaankansi on kirkkaansininen. Sitä vasten lepäävät niemimaan yli sata tulivuorta.

Eräopas Giorgi Novalenko
Eräopas Giorgi Novalenko on kotoisin Moldovasta. Marjo Näkki / Yle

Gorelin tulivuorelle kapuamiseen valmistautuu eräopas, Moldovasta kotoisin oleva Giorgi Novalenko.

Novalenko on poikkeus muuttovirrassa, sillä hän kauhoi sitä päinvastaisen suuntaan kuin niin moni muu. Hän muutti Kamtšatkalle Moldovasta neljä vuotta sitten.

– Vaimoni aneli, että muuttaisimme Venäjälle, hän kertoo.

Matkailijaryhmä.
Kamtšatka houkuttelee luontomatkailijoita.Grigori Vorobjov

Dina-vaimo kuului Moldovan venäläisvähemmistöön. Näitä maanmiehiään Putin on kutsunut palaamaan kotimaahansa väestökatoa helpottamaan.

Pariskunta luki muutto-ohjelmasta internetistä. Ohjelmaan pääsyn edellytyksenä oli venäjän kielen taito ja venäläiset juuret.

– Venäjän valtio maksoi lennot ja ensimmäisen puolen vuoden vuokran. Venäjän kansalaisuuden saimme yksikertaistetun menettelyn kautta, Novalenko luettelee.

Kansalaisuuden saaminen kesti puoli vuotta. Ehtona oli, että pari viettää ainakin kaksi vuotta Kamtšatkalla. Nyt aikaraja on reilusti ylitetty, eikä Novolenkoilla ole aikomustakaan lähteä. Seitsemänvuotias Martin-poika käy paikallista koulua.

Gorelin tulivuoren huipulla on vulkaaninen järvi
Gorelin tulivuoren huipulla on vulkaaninen järviGrigori Vorobjov

Moldovassa Novalenko työskenteli rakennuskiipeilijänä. Kamtšatkalla hänellä on ollut useita työpaikkoja, joista mieluisin on nykyinen.

– Unelmani olisi kehittyä turismissa. Viettäisin kesät ja talvet täällä, keväät ja syksyt Moldovassa, hän kaavailee.

Venäjä on viime vuodet kärsinyt erityisesti koulutettujen ihmisten maastamuutosta eli aivovuodosta. Vuonna 2015 lähtijöitä oli ennätysmäärä – 350 000, siis enemmän kuin koko Kamtšatkalla on asukkaita.

Muuttoliike kiihtyi vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen, kun Putin palasi valtaan.

Toinen iso potku muuttoliikkeelle oli Krimin niemimaan valtaus vuonna 2014 ja siitä seuranneet lännen asettamat pakotteet ja talousvaikeudet. Nyt yhä useammat nuoret lähtevät ulkomaille hankkimaan korkeakoulutusta ja jäävät sille tielleen.

Eräopas Giorgi Novalenko vei Gorelin tulivuoren huipulle, jossa on vulkaaninen järvi
Eräopas Giorgi Novalenko vei Gorelin tulivuoren huipulle, jossa on vulkaaninen järviMarjo Näkki / Yle

Suosituin kohdemaa on Yhdysvallat, mutta nuoria kiinnostavat myös Espanja, Saksa ja Britannia. Siis maat, joista piirretään Venäjän valtion ohjailemilla televisiokanavilla vankkaa viholliskuvaa.

Vuorille kapuavaa Novalenkoa ei politiikka liikuta, eikä lopullinen paluu kotimaahan.

– Moldovassa elämä on hyvää, mutta aina jotain puuttuu. Täällä voimme elää niin kuin tahdomme, päättää asioistamme itse, Novalenko summaa.

Yhdeksän tunnin matkan päässä, Moskovassa, tämä on mieluisaa puhetta.

A-studion lähetyksessä tänään TV1:llä klo 21 keskustellaan aiheesta Tavalliset venäläiset kituuttavat, miksei Venäjän talous uudistu?