Miksi kannattavat yritykset eivät investoi? Nordean Kangasharju: "Meillä on jäänyt pelko päälle"

EK:n kyselyn mukaan teollisuuden investointien odotetaan tänä vuonna kasvavan maltillisesti.

investoinnit
Monopolin pelilauta, henkilö lyö rahaa pöydälle.
Yle

Elikeinoelämän keskusliiton investointikyselyn tuloksissa on muutamia valopilkkuja, vaikkakin yleiskuva on varovainen.

– Tälle vuodelle odotetaan viime vuoteen verrattuna lievää investointien kasvua. Eli T&K investointien odotetaan nousevan noin kolme prosenttia ja kiinteiden tehdasteollisuuden investointien vajaa kuusi prosenttia, sanoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

Lähimpänä vertailukohtana ovat vajaan parin vuoden takaiset luvut.

– Investointien taso on vielä matala. Investointien lähimenneisyyden huippuvuosi oli 2017, ja ihan sille tasolle tästä noususta huolimatta ei tänä vuonna päästä.

Kuten voimalaitoshankkeista ja sähköverkkojen uusimisesta käydyistä keskusteluista voi päätellä, etenkin energia-alan yrityksissä rahaa käytetään investointeihin myös jatkossa.

Energiateollisuuden investoinnit ovat olleet korkealla tasolla jo viimeiset kymmenen vuotta. Siellä on silti edelleen odotettevissa vajaan 20 prosentin kasvua tälle vuodelle.

Loppuunkulunutta korvataan uudella

Toisaalta, nimenomaan energiateollisuuden investoinnit paljastavat tämänhetkisten satsausten yleisimmän syyn: Loppuun kulunutta korvataan uudella. Vanhaa kapasiteettia korvaavien investointien osuus on 42 prosenttia kaikista investoinneista.

Toimialoittain investointien kasvua vuoteen 2018 verrattuna on kyselyn mukaan odotettavissa myös muun muassa kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.

Myös tutkimus ja tuotekehitystoiminnan suunta näyttäisi jatkuvan myönteisenä.

– Jonkin verran on jo huomattu, että lasku on pysähtynyt, mutta se suuri notkahdus, joka Nokian jälkeen tapahtui, ei tokikaan sitä ole vielä saatu kurottua umpeen vaan taso tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta on kovinkin matalalla, Heikkonen sanoo.

Mutta miksi sitten investoinnit ovat yhä matalalla tasolla?

– Meidän tiedustelun mukaan tärkeimpänä on kysynnän heikkous, Heikkonen sanoo.

Investointien merkitystä on viime aikoina korostanut voimakkaasti muun muassa Nordea-pankin pääekonomisti Aki Kangasharju. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että yritykset eivät satsaa tulevaan.

– Ei tämä kovin hyvää kasvupotentiaalia lupaa meille 2020-luvulle, Kangasharju napauttaa.

Vaikka rahaa on, sitä ei käytetä investointeihin, vaan säästetään

– Se mikä minua tässä ihmetyttää on kannattavuus Suomen yrityksissä. Ja se koko ajan kannattavuus vain paranee. Yleensä noususuhdanteessa kun kannattavuus paranee ja tulevaisuudenusko lisääntyy niin yritykset investoivat, mikä kääntää yritykset velkaantumisen puolelle, mutta sitä ei ole näköpiirissä Suomessa. Mutta se on näköpiirissä Ruotsissa, Jenkeissä ja muualla.

Mutta mistä tämä sitten johtuu?

– Minun oma teoria on, että meille on jäänyt pelko päälle. Yritykset ovat saaneet sellaisen halvauksen, että ne eivät tokene vaikka olisi minkälainen noususuhdanne maailmalla. Toisaalta meillä on peloteltu työvoiman loppumisella 20 vuotta. Ja viimeiset kymmenen vuotta on ollut se lamaantuma päällä, joka sitten tavallaan teki yritykset hyvin varovaiseksi, sanoo Kangasharju.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää. Loka-marraskuussa 2018 tehtyyn tiedusteluun vastasi 267 yritystä.

Lue lisää:

Analyysi: Suomessa ei ole haluja lasten tekoon eikä investointeihin – kumpi kertoo enemmän uskonpuutteesta?