Tiedätkö, mistä trenditakkisi untuva on peräisin? Kohut eläviltä nypityistä hanhista ovat nostaneet eettisyyden ostokriteeriksi

Viime vuosina untuvatakkeihin on ilmestynyt eettisyydestä kertovia merkintöjä.

Untuvatuotteet
Hanhia ulkoilemassa hanhifarmilla.
Esa Huuhko / Yle

Suomen ainoalla hanhifarmilla Mikkelin Anttolassa eletään nyt hiljaista aikaa. Noin 400 emohanhea ja kukkoa valmistautuu maaliskuussa alkavaan munintaurakkaan syömällä, nukkumalla ja ulkoilemalla.

Ennen joulua tilalla teurastettiin 5 000 hanhea erilaisia lihatuotteita varten.

– Hanhi tainnutetaan ja teurastetaan ensin, jonka jälkeen untuvat otetaan talteen. Ne kerätään koneellisesti, kertoo Hauhalan hanhifarmin yrittäjä Virpi Rantalainen.

Rantalaiset kasvattavat hanhia pääasiassa niiden lihan vuoksi. Vaikka untuva on sivutuote, on se riittävän arvokasta talteen kerättäväksi. Hauhalan tilalta lähtee vuosittain 1500 kiloa hanhen untuvaa Joutsen Finland Oy:n tehtaalle Riihimäelle. Suomalaisesta untuvasta tehdään luksuspeittoja Kaukoitään.

– Onhan meillä toki puuhaa sen untuvan käsittelyssä, että se voidaan lähettää tehtaalle, mutta se työ kannattaa tehdä, Virpi Rantalainen sanoo.

Kevytuntuvatakkibuumi kasvatti untuvan käyttöä

Kotimaiselle untuvalle olisi paljon enemmän kysyntää kuin sitä nyt tuotetaan. Untuvan käyttö vaatteissa, petivaatteissa ja huonekaluissa on lisääntynyt viime vuosina paljon, arvioi Suomen tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

– Tilastotietoa asiasta ei ole, mutta kevytuntuvatakkibuumia on seurannut untuvan käyttö sisustuksessa. Esimerkiksi sohvissa ja sohvatyynyissä untuva korvaa monesti keinokuituisen vanutäytteen nykyään, Auvinen arvioi.

Tämä suuntaus näkyy myös untuvatuotteita valmistavassa Joutsen Finland Oy:ssä. Toimitusjohtaja Matias Kotkasaari kertoo, että vuodevaatteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina.

– Untuvatakkien määrä on pysynyt samana, noin 30 000–50 000 takkia vuosittain meillä valmistetaan. Mutta etenkin kotimaan markkinoilla untuvatyynyjä ja peittoja menee nyt enemmän.

Kun untuvan käyttö on lisääntynyt, myös keskustelu sen ympärillä on kiihtynyt. Untuva monesti mielletään harmittomaksi (siirryt toiseen palveluun) (Etelä-Suomen Sanomat) esimerkiksi turkiksiin verrattuna, mutta sen tuotantoon liittyy eettisiä ongelmia kuten hanhien elävältä nyppimistä sekä pakkoruokkimista.

Elävältä kynityt hanhet kohahduttavat

Vuosien varrella untuvatuotteiden ympärillä on vellonut kohuja eri puolilla maailmaa. Viimeisin kohu nähtiin Suomessa joulun alla. Silloin Tulli kehotti kuluttajia varovaisuuteen ulkomailta verkkokaupasta tilattujen untuvatakkien kanssa. Varoittava esimerkki (siirryt toiseen palveluun) (Taloussanomat) kertoi, kuinka ulkomailta tilattu takki alkoi haista. Kun takkia tutkittiin tarkemmin, löytyi untuvan seasta mätäneviä linnun osia.

– Sellaiset uutiset näkyvät heti myös meidän verkkokaupan eettisyydestä kertovilla sivuilla. Kuluttajille on erittäin tärkeää, että untuva on eettisesti hankittua, kertoo Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja Matias Kotkasaari.

Joutsen ja moni muukin untuvia käyttävä yritys, ottaa eettiset asiat vakavasti. Sysäyksen yritysten eettiselle pohdinnalle antoi 10 vuotta sitten koko Pohjoismaissa kohua herättänyt ruotsalainen dokumentti Elävältä kynityt (siirryt toiseen palveluun) (Tv4). Siinä unkarilaisella hanhitilalla kynitään eläviä lintuja untuvantuotannon vuoksi. Ohjelmassa näytetään, kuinka hanhet huutavat tuskissaan, kun niiden nahka repeytyy nyppimisen seurauksena.

Hanhia hanhifarmilla.
Suomen ainoalla hanhifarmilla hanhet saavat ulkoilla talvellakin. Esa Huuhko / Yle

Salaa kuvattu dokumentti järkytti niin kuluttajia kuin untuvia tuotteissaan käyttäviä yrityksiä. Suuret pohjoismaiset liikejätit, kuten Ikea, Fjällraven ja Jysk, ilmoittivat selvittävänsä myyntiketjunsa. Yritykset tekivät myös omia tarkastuksiaan hanhifarmeille.

Ohjelman jälkeen (siirryt toiseen palveluun) suomalaiset untuvatekstiilien myyjät kiirehtivät varmistamaan tuotteiden alkuperän ja vahvistamaan, että ne on tuotettu asianmukaisesti. Joutsen Finland Oy, Halti ja Stockmann ilmoittivat, että heidän tuotteidensa untuva ei ole peräisin elävistä hanhista. Asiasta nousi kohu myös Euroopan parlamentissa, koska tärkeät untuvantuottajamaat Unkari ja Puola ovat EU-maita.

Sertifikaatti lupaa eettisyyttä

Moni untuvia käyttävä yritys on hankkinut viime vuosina sertifikaatin siitä, ettei heidän tuotteissaan ole elävistä tai pakkoruokituista hanhista nypittyjä untuvia. Esimerkiksi Joutsenella on kaksi eri standardia käytössään.

– Suurin osa meille tulevasta untuvasta on sertifioitu joko Downpass 2017 (siirryt toiseen palveluun)-sertifikaatilla tai RDS-serfitikaatilla (siirryt toiseen palveluun). Molemmat näistä takaavat sen, ettei untuvia ole nypitty eläviltä hanhilta. Lisäksi Downpass 2017 -sertifikaatissa on mukana se, ettei hanhia ole pakkosyötetty, Joutsenen toimitusjohtaja Matias Kotkasaari kertoo.

Dokumentin ja sertifikaatien jälkeenkin erityisesti kansainväliset eläinsuojeluyhdistykset ovat raportoineet (siirryt toiseen palveluun) (PETA) aika ajoin vääryyksistä, joita untuvia tuottavilla tiloilla tapahtuu edelleen. Eläinsuojeluyhdistyksillä ja Euroopan untuvateollisuusjärjestö EDFA:lla on erilaiset käsitykset siitä, kuinka iso osa untuvista nypitään edelleen elävistä linnuista. EDFA:n arvion mukaan vain 1–2 prosenttia untuvasta kynitään eläviltä linnuilta, eläinsuojelujärjestöjen arviot liikkuvat 50 – 80 prosentin (siirryt toiseen palveluun)(Talouselämä) välillä.

Joskus hanhikukot nyppäisevät toisiltaan sulkia  mitellessään voimiaan, ja aina siitä nyppäisykohdasta vuotaa verta.

Virpi Rantalainen, Hauhalan hanhifarmin yrittäjä

Untuvan nyppiminen elävistä linnuista on useimmissa Euroopan maissa kielletty, ja luokiteltu eläinrääkkäykseksi. Yksi peruste elävältä nyppimiseen on taloudellisuus. Yhdestä hanhesta voi nyppiä untuvat 4–5 kertaa sen elämän aikana, sillä hanhi kasvattaa aina uuden untuvakerroksen suojakseen.

Matias Kotkasaari ei näe elävältä nyppimisessä mitään järkeä.

– Pelkästään Ranskassa teurastetaan 40 miljoonaa ankkaa vuodessa. Jos näiden kaikkien untuvat nypittäisiin eläviltä linnuilta käsin, se vaatisi koko Ranskan kansan siihen hommaan.

Virpi ja Antti Rantalainen.
Virpi ja Antti Rantalainen ovat kasvattaneet hanhia yli 20 vuotta. Esa Huuhko / Yle

Teurastetuista linnuista untuvat nypitään koneellisesti. Näin myös Hauhalan hanhifarmilla Mikkelissä.

– Elävältä nyppiminen kuulostaa aivan kauhealta eläinrääkkäykseltä. Joskus hanhikukot nyppäisevät toisiltaan sulkia mitellessään voimiaan, ja aina siitä nyppäisykohdasta vuotaa verta. Siitä voi päätellä miten kivuliasta se on, sanoo yli 20 vuotta hanhia kasvattanut Virpi Rantalainen.

Silti esimerkiksi Joutsenen käyttämästä untuvasta noin 10 prosenttia on sellaista, jolla ei ole eettisyydestä kertovaa sertifikaattia. Tämä ei suoraan kerro siitä, että untuva olisi jotenkin epäeettistä ja selitys löytyy usein tuotantotilojen koosta.

– Esimerkiksi Unkarin maaseudulla meillä on untuvantuottajia, joilla on vain 50 – 100 hanhea pihallaan. Ne teurastetaan syksyllä, ja untuvat nypitään käsin. Ei tällaiset pienet tilat mitään kalliita sertifikaatteja ala hankkimaan, Matias Kotkasaari sanoo.

Kotkasaari itse käy kiertämässä tiloja, joista Joutsen untuvansa hankkii. Myös sertifikaatit lupaavat tilavalvontaa puolueettomalta taholta vähintään parin vuoden välein.

Suomalainen hanhen untuva on niin laadukasta, että se menee poikkeuksetta Taiwaniin ja Japaniin toimitettavien luksuspeittojen täytteeksi.

Matias Kotkasaari, Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja

Joutsen Finland Oy käyttää useita tonneja untuvaa vuosittain. Tarkkaan määrää toimitusjohtaja Matias Kotkasaari ei suostu paljastamaan mutta viidestä rekkalastillisesta puhutaan. Yhtiö käyttää kolmen eri vesilinnun untuvaa. Ankan untuva tulee pääasiassa Ranskasta ja Espanjasta, kun taas hanhen untuva tuotetaan Puolassa, Unkarissa ja Suomessa. Harvinaisin ja samalla kallein untuva, haahkan untuva, kerätään käsin Suomesta.

– Kun haahkan poikaset ovat lähteneet pesästä pois, untuva käydään keräämässä. Se on supererikoista ja sitä saadaan vain alle 100 kiloa vuodessa, Kotkasaari paljastaa.

Erikoisen haahkan untuvasta tekee sen rakenne. Untuvan väkäset pitävät ne kiinni toisissaan ja tämä mahdollistaa niiden käytön silkkipeittojen täytteenä. Joutsen valmistaa haahkan untuvasta peittoja käsityönä Kaukoidän superrikkaille. Yksi peitto maksaa yli 10 000 (siirryt toiseen palveluun)euroa (Maaseudun tulevaisuus).

Hanhia ulkoilemassa hanhifarmilla.
Esa Huuhko / Yle

Normaalisti peittojen ja tyynyjen täytteenä käytetään ankan untuvaa. Yhteen untuvapeitteeseen tarvitaan noin 75 linnun untuvat. Matias Kotkasaari kehuu hanhen untuvan olevan lämpö-paino-suhteeltaan maailman parasta lämmöneristystä. Siksi hanhen untuvaa käytetään takkien täytteenä.

Poikkeuksena on kuitenkin suomalainen hanhen untuva.

– Suomalainen hanhen untuva on niin laadukasta, että se menee poikkeuksetta Taiwaniin ja Japaniin toimitettavien luksuspeittojen täytteeksi, Kotkasaari kertoo.

Kaikesta Joutsenen käyttämästä untuvasta kotimaista hanhen untuvaa on vain murto-osa. Enemmällekin untuvalle olisi kysyntää.

– Me ostaisimme kaiken kotimaisen hanhen untuvan mitä vain tuotettaisiin. Ja moni muukin olisi siitä kiinnostunut, niin laadukasta se on, Kotkasaari kertoo.

Se, miksi Suomessa on vain yksi hanhitila, löytyy ruokakulttuurista. Untuva on usein lihateollisuuden sivutuote, eikä hanhella ole samanlaista asemaa suomalaisten pöydissä kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa pelkästään hanhenmaksaa kuluu vuosittain tuhansia kiloja.

Yhä enemmän meille tulee kyselyitä siitä, mistä meidän untuvat ovat peräisin ja onko eläimiä kohdeltu hyvin.

Matias Kotkasaari, Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja

Untuvan laatuun vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi Suomen sääolot kasvattavat hanhelle luonnostaan paksun untuvakerroksen, jos eläimet pääsevät ulkoilemaan säännöllisesti. Hauhalan hanhifarmilla linnut ulkoilevat ympäri vuoden, pois lukien kevään ulkonapitokielto, joka on varotoimenpide lintuinfluenssaa vastaan.

– Me ollaan pyritty järjestämään hanhien hoito niin, että se on eläimille hyväksi. Niillä on tilaa tarpeeksi ja muun muassa ne ruokitaan vapaasti, eli saavat ruokaa koko ajan. Sehän on toinen hanhen tuotantoon liittyvä tapa, että niitä pakkoruokitaan, sanoo Virpi Rantalainen.

Viestintätoimisto Milttonin vuonna 2017 tekemän vastuullisuustutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) nykykuluttajat vaativat entistä läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa tuotantoprosessia. Tämä on huomattu myös Joutsenella.

– Yhä enemmän meille tulee kyselyitä siitä, mistä meidän untuvat ovat peräisin ja onko eläimiä kohdeltu hyvin. En tiedä yhtään yritystä, joka ostaisi elävältä nypittyä untuvaa, koska siitä joutuisi hyvin äkkiä liriin nykypäivänä, Kotkasaari kertoo.

Luonnonmateriaalien käyttö voi tulevaisuudessa nousta uuteen arvoon keinokuitujen ja mikromuovin aiheuttaessa omia haasteitaan.

– En usko että eläinperäisten tuotteiden käyttö ainakaan vähenee vaatteissa. Kunhan vain eläinten olosuhteista huolehditaan ja tiedetään, että ne voi hyvin, pohtii Suomen tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.