Rehtori: "Teinien on vaikeaa herätä aamuisin, se on tieteellinen tosiasia" – Ylen kysely: Vain osa Helsingin kouluista aikoo myöhentää aamuherätyksiä

Helsingin yläkouluista ja lukioista kuusikymmentä prosenttia ja alakouluista vain noin kolmannes aikoo aloittaa aamunsa aikaisintaan kello 8.30.

Koulutus ja kasvatus
Evert Pussinen, Tehtaankadun ala-aste.
Kuudesluokkalaisella on usein unihiekkaa silmässä aamun varhaisina tunteina. Tässä Evert Pussinen Tehtaankadun koulun penkissä.Ronnie Holmberg / Yle

Kuudesluokkalaisella Evert Pussisella on tuikkivat nappisilmät ja punaiset posket. Kahdeksan aamut eivät silti tunnu kovin hyviltä.

– Aika paljon kivempi ajatus, että koulu alkaisi myöhemmin ja saisi nukkua just vähän pidempään. Silloin minulla on paljon levänneempi olo ja jaksan keskittyä paljon paremmin, hän sanoo.

Emil Ahopelto on ollut illalla jääkiekkotreeneissä ja aamun ruotsintunnit väsyttävät.

– Jos on ollut treenit, kuten minulla oli eilen, niin saattaa olla vaikeaa herätä näihin kahdeksan aamuihin. Minua väsyttää aina nämä ruotsin kaksoistunnit ensimmäisenä aamulla, sanoo Tehtaankadun ala-astetta käyvä Ahopelto.

Tehtaankadun ala-asteella koulu alkaa nyt aikaisintaan varttia yli kahdeksan, eikä rehtorin mukaan kouluaamuja olla myöhentämässä ensi syksynä.

Tehtaankadun kutosluokkalaiset ovat kolkuttelemassa murrosiän portteja ja aamu-unisuus saattaa osittain selittyä unirytmin myöhäistymisellä.

Katarina Pettersonista tuntuisi hyvältä, jos koulupäivät alkaisivat yläasteella myöhemmin.

– Aika hyvältä, ei ainakaan väsyttäisi, sanoo Petterson.

Lasten toiveet saattavat toteutua ja koulu saattaa alkaa heillä myöhemmin ensi syksynä: noin 60 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista helsinkiläisistä yläkoulujen tai lukioiden rehtoreista pitää todennäköisenä sitä, että heidän johtamansa koulu alkaa ensi syksynä aikaisintaan puoli yhdeksältä Helsingin kaupungin suositusten mukaisesti (siirryt toiseen palveluun).

Yle Uutiset lähetti sähköpostikyselyn kaikille helsinkiläisille suomenkielisten yläkoulujen ja lukioiden rehtoreille. Vaikka Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suositus koulujen alkamisajankohdan myöhentämisestä koskeekin vain yläkouluja ja lukioita, kysyimme asiaa myös alakoulujen rehtoreilta. Vastauksia tuli yhteensä noin kuusikymmentä.

Kaupunki on perustellut suositustaan murrosikäisten unirytmin myöhäistymisellä, mistä seuraa se, että nuorten on vaikeaa nousta aamulla ja jos he saavat nukkua pidempään, he jaksavat paremmin koko koulupäivän.


Yle uutisten kysely koulujen alkamisajankohdasta helsinkiläisille kouluille.
Ylen kyselyyn vastanneiden yläkoulujen ja lukioiden rehtoreista 60 prosenttia uskoo, että heidän koulunsa alkavat kaupungin suositusten mukaisesti puoli yhdeksältä. Useimmissa kouluissa aamut alkavat tällä hetkellä aiemmin.

Lisääntyisikö lintsaus tai loppuisiko harrastaminen?

Haagan peruskoulussa kellot kutsuvat yläkoululaiset jo nyt aikaisintaan puoli yhdeksältä kouluun.

– Tarvittiin pientä lukujärjestyssäätöä. Välitunti lyheni puolesta tunnista viiteentoista minuuttiin. Huoltajat ovat jo kommentoineet, että muutos on ollut positiivinen. Teinien on vaikea herätä aamuisin, se on tieteellinen tosiasia, sanoo Haagan peruskoulun rehtori Matti Koivusalo.

Kuitenkin vain 60 prosenttia Yle Uutisten sähköpostikyselyyn vastanneista yläkoulujen ja lukioiden rehtoreista uskoi, että ensi syksynä heidän koulussaan koulupäivät alkaisivat vasta puoli yhdeksältä. Miksi kaikki eivät ole valmiita noudattamaan suositusta?

Rehtoreiden vastauksissa toistuu sama ongelma: Jos koulu alkaisi vasta puoli yhdeksältä, koulupäivät venyisivät iltapäivällä liian pitkiksi. Esimerkiksi Ressun lukiossa tunnit päättyisivät vasta puoli viideltä ja muiden lukioiden yhteistyönä järjestettävät kampuskurssit vasta viisi yli kuusi.

Iltapäivisin oppilailla alkaa olla kiire harrastuksiin ja lukiolaisten pitää päästä myös töihin, kuten Helsingin Kuvataidelukion rehtori kirjoittaa.

– Moni pitää tärkeänä, että koulupäivä päättyy ajoissa, jotta ehtii harrastuksiin. Välitunnitkin ovat tärkeitä, joten tällä tuntimäärällä voi olla vaikeaa ratkaista myöhäisempi kouluuntulo, kun samalla toivotaan varhaista päättymistä, kirjoittaa rehtori Sari Tiitta Alppilan lukiosta.

– Pientä järjestelyä vaatii myös ruokailujen sovittaminen, kun suuressa koulussa pitää porrastaa ruokailu kolmeen osaan, hän jatkaa.

Alppilan lukiossa koulun alkamisajankohtaa todennäköisesti kuitenkin aikaistetaan suosituksen mukaisesti ensi syksynä.

Rehtoreiden vastauksista kävi ilmi, että oppilaita saattaa olla harrastusten takia pois iltapäivien tunneilta. Harrastukset saattavat myös olla toisella puolella kaupunkia, joten oppilaiden on lähdettävä aikaisin koulusta niihin. Jos koulu alkaisi myöhemmin, osa yläkoululaisista saattaisi jopa lopettaa harrastuksensa.

Katarina Petterson (vas.) ja Demi Moubarak, Tehtaankadun ala-aste.
Tehtaankadun koulun tytöt toivovat yläkoulussa myöhäisempiä aamuja. Kuvassa Katarina Petterson (vas.) ja Demi MoubarakRonnie Holmberg / Yle

"Ensin koulu, sitten harrastukset"

Vesalan 900 oppilaan jättikoulussa on jo siirrytty myöhäisempiin aamuhin yläkoululaisten osalta.

– Koulupäivän myöhäisempi aloitus vastaavasti siirtää lopetusaikaa myöhemmäksi, rehtori Juha Juvonen Vesalan peruskoulusta kirjoittaa.

Juvonen kertoo, että harrastusten kanssa koulu on kuitenkin tiukkana.

– Ensin koulu, sitten harrastukset, rehtori jyrähtää.

Rehtorin mukaan koulu tekee yhteistyötä lähellä sijaitsevien harrastusseurojen kanssa, jotta harrastusaikoja saadaan sovitettua kouluaikoihin.

Juvonen sanoo, että yläkoululaisten jaksaminen on parantunut selvästi, kun koulupäivät alkavat myöhemmin. Vaikka kyseessä olisikin "henkinen vaikutus", se näkyy joka tapauksessa parempana jaksamisena.

Joissakin kouluissa painitaan isojen tilaongelmien kanssa: koulunkäyntiä on pakko porrastaa ja kaikki tilat liikuntasaleja ja käsityöluokkia myöden ovat opetuskäytössä. Tällaisissa tapauksissa rehtorit pitävät mahdottomana myöhäistää koluaamuja suosituksesta huolimatta.

Yle Uutisten kysely koulujen alkamisajankohdasta helsinkiläisille kouluille.
Ylen kyselyyn vastanneiden alakoulujen rehtoreista vain 30 prosenttia uskoo, että heidän koulunsa alkavat jatkossa puoli yhdeksältä. Useimmissa kouluissa aamut alkavat ennen puolta yhdeksää. Ronnie Holmberg / Yle / AOP

"Huoltajilla on tarve saada lapset 'hoitoon' noin kello kahdeksan"

Ylen kyselyyn vastanneiden alakoulujen rehtoreiden kouluista 80 prosenttia alkaa tällä hetkellä aikaisemmin kuin puoli yhdeksältä. Vain 30 prosenttia rehtoreista uskoo, että kellot soisivat yhtään tämän myöhempään jatkossakaan.

Suurimpana syynä aikaisiin aamuihin rehtorit pitävät sitä, että kaikista pienimmille – ja erityisesti heidän vanhemmilleen – sopii aloittaa koulu aikaisin.

Jos koulu alkaisi paljon myöhemmin kuin kahdeksalta, niin aamupäivätoiminnan järjestäminen kävisi monessa koulussa vaikeaksi: jo nyt esimerkiksi Puotilan ala-asteella on aamupäivätoimintaan osallistujia kokonaisen luokallisen verran, sanoo rehtori Tuomo Tommola.

Ylen kyselyn avovastauksessa Tommola sanoo, että koulu ei voi alkaa myöhemmin, koska huoltajilla on tarve saada lapset "hoitoon" noin kello kahdeksan.

Monen muunkin koulun rehtori toteaa vastauksessaan, että pienimmät koululaiset eivät ole itseohjautuvia, eivätkä osaa lähteä kouluun tyhjästä kodista ja siksi vanhemmat toivovat, että koulu alkaa aikaisin.

Esimerkiksi Munkkiniemen ala-asteen rehtori Heikki Eskola pitää haasteena koulupäivien myöhemmässä aloittamisessa "huoltajien työmatkojen ja lasten kouluun tuomisen sovittelua". Jos koulu alkaisi myöhemmin, opettajat joutuisivat rehtorin mukaan taittamaan työmatkansa hieman ruuhkaisemmissa merkeissä.

– Aloitamme kello 8.15 kuten tähänkin asti. Pienet oppilaat tulevat mielellään aikaisin kouluun, koska vanhemmat lähtevät töihin. Jos kaikilla pienillä alkaisi koulu kahdeksan aikoihin, ei tarvittaisi aamupäivätoimintaakaan, kirjoittaa Pihlajamäen ala-asteen rehtori Susanna Saari.

Pihlajamäen rehtori kertoo, että ainakin heidän koulunsa alueella useimmat vanhemmat menevät aikaisin töihin.

Rehtorit: pienet koululaiset keskittyvät paremmin aamupäivän tunteina

Pikkuiset koululaiset väsyvät helposti jo puolen päivän aikaan.

– Erityisesti alkuopetuksen oppilaiden perheet toivovat mahdollisimman varhaisia aamuja. Aamutoiminnan järjestäminen koko ikäluokalle on aikamoinen haaste, kirjoittaa rehtori Esa Tammi Pohjois-Haagan ala-asteen koulusta.

Moni alakoulun rehtori kirjoittaa, että jos koulut alkaisivat myöhemmin, päivät pitenisivät kohtuuttomasti iltapäivästä. Joissakin kouluissa monella kutosluokkalaisella kestää nyt jo koulu kolmeen ja se näkyy väsymyksenä, varsinkin perjantain viimeiset tunnit ovat oppimisen kannalta haastavia.

Myös alakoulujen rehtorit mainitsivat iltapäivällä alkavat harrastukset yhdeksi hankaluudeksi, minkä takia koulupäiviä ei ole helppoa myöhäistää.

Isommissa kouluissa koulupäivien aloittaminen myöhemmin vaatisi ison palapelin kokoamisen: kaikki oppituntien aikataulut pitäisi uusia ja tällä hetkellä monessa portaassa tapahtuva ruokailu jouduttaisiin myöhentämään.

Emil Ahopelto, Tehtaankadun ala-aste.
Emil Ahopeltoa väsyttää joskus aamun ruotsin tunneilla. Ronnie Holmberg / Yle

Suomenlinnassa ollaan edelläkävijöitä: koulu alkaa vasta kello 8.45

Monissa alakouluissa on kuitenkin siirrytty aloittamaan koulu aikaisintaan varttia yli kahdeksan.

Ylen kyselyyn vastanneista alakouluista 20 prosentilla aamu alkaa jo nyt nyt puoli yhdeksältä. Esimerkiksi Maatullin ala-asteellaaamujen myöhentäminen on rehtorin mukaan sujunut hyvin, vaikka joinakin päivinä koulu saattaa venyä iltapäivästä jopa puoli neljään. Vanhemmilta ei ole tullut valituksia.

Pienessä Suomenlinnan koulussa ollaan kuitenkin edelläkävijöitä: kaikki alakoululaiset ovat tulleet tämän vuoden alusta lähtien kouluun vasta kello 8.45. Rehtori Perttu Härkösen mukaan muutamien ensimmäisten viikkojen kokemukset ovat olleet erinomaisia.

Rehtorin mukaan osa oppilaista on hyvillään siitä, että aamuun ja yöuniin on tullut lisää aikaa.

– Mielipiteitä on tietenkin puolesta ja vastaan.

Rehtorin mukaan opettajat ovat kokeneet muutoksen positiivisena, koska aamulla on mahdollisuus suunnitella päivää, ennen kuin oppilaat ovat koulussa. Lisäksi teimme rakennemuutoksen, jossa saimme 30 minuutin välitunnin, kertoo Suomenlinnan ala-asteen rehtori.

Pienimmille koululaisille Suomenlinnassa on jouduttu aloittamaan aamukerho.

– Todella hyviä kokemuksia, rehtori kuitenkin tiivistää myöhäisestä koulunaloituksesta.

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee vielä kevään aikana kasvatus- ja koulutuslautakunnan suositusta kouluaamujen aloittamisajankohdasta.

Lisää aiheesta:

Lautakunta oli yksimielinen: suosittelee kahdeksan kouluaamuista luopumista Helsingissä - "Tämä on vahva viesti"

Tampere myöhentää koulupäiviä: Näin se muuttaa yläkoululaisten ja opettajien arkea – "Kahdeksalta kaikki suunnilleen nukkuu"

Helsinki lykkäsi päätöstä kouluaamujen myöhäistämisestä – "Asia on paisunut massiiviseksi"

Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä: "Teini-ikäisille liian aikaisia"