Valtakunnansyyttäjä: Poliisien määrän lisäys ei yksin riitä – rikosepäilyt jämähtävät syyttäjien pöydälle

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mielestä myös syyttäjiä tarvitaan lisää, jotta tavallisiin ihmisiin kohdistuvat pienemmätkään rikokset eivät jäisi rankaisematta.

Syyteharkinta
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, kuvattuna oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen Rikos ja Rangaistus -päivän yhteydessä Vantaan vankilassa
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen vieraili Vantaan vankilassa 15.1.2019 Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on huolissaan siitä, että suuresta määrästä rikoksia ei koidu minkäänlaisia rangaistuksia. Kymmenen viime vuoden aikana syytteiden määrä on vähentynyt merkittävästi.

Rikosepäilyjen esitutkinnan rajoittaminen on lisääntynyt tuntuvasti etenkin niin sanotuissa massarikoksissa, joita ovat esimerkiksi asunto- ja mökkimurrot, tasku- ja myymälävarkaudet sekä vahingonteot. Ne kohdistuvat usein tavallisiin kansalaisiin. Esitutkintaa rajoitetaan noin 20 000 jutussa vuosittain.

Toiviaisen mukaan näyttää siltä, että poliisien lisäresurssien tarpeesta ollaan nyt laajasti yhtä mieltä. Toiviainen sanoo, että jos palkataan monta sataa poliisia lisää, poliisi saa enemmän rikoksia selvitettyä.

Ryhdistäytyminen ei onnistu muuten kuin että koko rikosprosessiketju saa riittävät resurssit.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen

Poliisin toimilla ei hänen mielestään kuitenkaan ole vaikuttavuutta, elleivät syyttäjä ja oikeuslaitos pysty käsittelemään rikosepäilyjä. Syyttäjiä tarvittaisiinkin hänen mielestään lisää.

– Ryhdistäytyminen ei onnistu muuten kuin että koko rikosprosessiketju saa riittävät resurssit.

Massarikosten syyteharkinnan pitäisi Toiviaisen mukaan olla asiantuntevien syyttäjien hoidossa.

– Tätä täytyy kokeneiden syyttäjien hoitaa. Toimintaa pitää arvostaa. Vaikka ne ovat vähäisiä rikoksia, ne käsittävät rikoksista 60 prosenttia.

Kansliapäällikkö: Joka kohdasta puuttuu jotakin

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen mukaan on selvää, että toimenpiteistä luopuminen johtuu osin resurssipulasta.

– Meillä ei ole vain poliisin resurssipula, vaan koko oikeusvaltion hoidon resurssipula. Se menee koko hallinnon läpi. Joka kohdasta puuttuu jotakin.

Timosen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa poliisi ei ehdi tutkimaan kuin osan rikosepäilyistä eikä syyttäjälaitos pysty käsittelemään kaikkea.

Meillä ei ole vain poliisin resurssipula, vaan koko oikeusvaltion hoidon resurssipula.

Kansliapäällikkö Pekka Timonen

Myös päätösten saaminen tuomioistuimista kestää pitkään.

– Oikeusturvan ajallinen saatavuus siirtyy kauemmaksi ja kauemmaksi.

– On ihan turha miettiä, kuka siellä on tiukimmilla, kaikki ovat tiukilla. Tiukimmilla ovat ehkä ne, jotka joutuvat käsittelemään kaiken sen, joka heille tulee.

Toiviainen ja Timonen kertoivat näkemyksistään tiistaina oikeusministeriön järjestämässä Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa Vantaan vankilassa.

Lue lisää:

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Ylen kyselyssä: Suomeen tarvitaan lähivuosina 650 poliisia lisää – vain kokoomus empii

Sisäministeri Mykkänen omaisuusrikosten tutkinnasta: "Yllättävän isot erot poliisilaitosten välillä"

Poliisin tehtävänä ottaa rosvot kiinni – mökkimurto tai polkupyörävarkaus voi jäädä tutkimatta