Hei puhelinta selaava nuori, haluatko välttyä silmälaseilta? Katso täältä vinkit

Nuorten näköä heikentää erityisesti se, että älylaitteita katsotaan liian läheltä.

likinäköisyys
Optikko tarkistaa nuoren näköä.
Esa Huuhko / Yle

Nuorille määrätään yhä enemmän moniteholaseja likitaitteisuuden hoitoon. Silmälääkärit ovat törmänneet ilmiöön vastaanotoillaan. Normaalisti moniteholaseja määrätään yli 40-vuotiaille ikänäköä varten.

– Se, että sellaiset lasit määrätään nuorelle, voi joidenkin tutkimusten mukaan estää tai ainakin vähentää likitaitteisuuden lisääntymistä. Se tietysti edellyttää, että henkilö ei ryhdy katsomaan entistä lähempää. Moniteholasit nimittäin mahdollistavat sen, silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo sanoo.

Lasten ja nuorten näkö heikkenee jatkuvasti ja syy löytyy älylaitteista sekä ulkoilun vähenemisestä. Yli 50 vuotta optikkona toiminut Raimo Laitinen kertoo, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on nykyään silmälasit.

– Likinäköisyys on lisääntynyt huimasti. Australialaistutkimuksen mukaan vuonna 2050 puolet maailman väestöstä on likitaitteisia. Aika hurjalta kuulostaa, Laitinen sanoo.

Silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo painottaa, etteivät moniteholasit nuorilla ole uusia asia. Niitä on määrätty jo pitkään ja moninaisiin syihin. Muun muassa karsastusta on pyritty hoitamaan moniteholaseilla jo vuosikymmenet. Likinäköisyyden hoidossa ne on kuitenkin otettu käyttöön vasta hiljattain.

Ruutuaika kuriin ja ulos

12-vuotias Joona Saarelainen käyttää kännykkää ja tablettia noin kaksi tuntia päivässä. Yleensä kännykkä kaivetaan taskusta välitunneilla ja kotona ennen urheilutreenejä.

Saarelainen harrastaa talvisin jääkiekkoa ja kesäisin jalkapalloa. Treenejä on viikossa kolme kertaa ja viikonloput kuluvat peleissä. Näön kanssa hänellä ei ole ollut ongelmia.

– Vanhemmat ovat neuvoneet, ettei kännykkää saa katsoa liian läheltä. Ja muutenkin he seuraavat ruutuajankäyttöä.

Optikko Raimo Laitinen kehuu Joonan näköä erinomaiseksi.

– Hänellä on myöskin lukuetäisyys, ihme kyllä, ihan oikea.

Optikko Raimo Laitinen tarkastaa Joona Saarelaisen näköä.
12-vuotiaan Joona Saarelaisen näkö on huippuluokkaa, toteaa optikko Raimo Laitinen.

Joona Saarelainen on malliesimerkki silmäystävällisestä elämäntyylistä. Koska likinäkö alkaa yleensä nuorena, 7–15 vuotiaana, tulisi vanhempien kiinnittää lastensa silmiin entistä enemmän huomiota.

– Lapsella tulee olla tarpeeksi valoa huoneessa, jolloin ei tarvitse katsoa niin läheltä. Lapsen ei ole hyvä myöskään antaa tottua katsomaan tai piirtämään liian läheltä, vaan etäisyys katsottavaan kohteeseen tulisi olla vähintään 25–30 senttiä, silmätautien erikoislääkäri Timo Tervo sanoo.

Näiden lisäksi ruutuajan rajoittaminen muutamaan tuntiin päivässä sekä ulkoilun lisääminen ovat Tervon mukaan keinoja ennaltaehkäistä likitaitteisuuden kehittymistä.

Ulkona silmä lepää

Ulkoilun merkitystä näköön on tutkittu etenkin Kiinassa. Helsingin Sanomat kertoi viime kesänä tutkimuksesta, jonka mukaan likinäköisyys eteni (siirryt toiseen palveluun) lapsilla hitaammin kesällä kuin talvella.

Sanoin veljelleni, että koko kesänä älä katso lähelle ja ole ulkona. Niin se likitaitteisuus hävisi,

Raimo Laitinen, optikko

Optikko Raimo Laitisella on omakohtaista kokemusta ulkoilun merkityksestä näköön. Hänen veljellään oli ylioppilaskirjoitusten ja pitkän luku-urakan jälkeen likitaitteisuutta -0,75 silmissään. Se olisi ollut este lentäjänuralle, mutta Laitisella oli tähän niksit.

Optikko Raimo Laitinen tarkastaa nuoren näköä.
Optikko Raimo Laitinen on yli 50-vuotisella optikonurallaan tarkastanut lukemattoman määrän silmiä. Esa Huuhko / Yle

– Sanoin veljelleni, että koko kesänä älä katso lähelle ja ole ulkona. Niin se likitaitteisuus hävisi, syksyllä hän pääsi ohjaajakurssille Kauhavalle ja valmistui lopulta sotilaslentäjäksi.

Laitisen veljen tapauksessa kyse oli niin sanotusta valelikitaitteisuudesta eli akkommodaatiospasmista (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim). Siinä silmä menee niin sanotusti kramppiin ja aiheuttaa vaihtelevansuuruisen valelikitaittoisuuden. Kun kramppi saadaan laukaistua, näkö voi palautua normaaliksi.

likinäköisyys Itä-Aasiassa ja Suomessa graaffi
Yle Uutisgrafiikka

Nykyään arviolta joka neljäs suomalainen on likinäköinen, ja ongelman uskotaan pahenevan tulevaisuudessa. Kiinassa tilanne on tätäkin hurjempi. Kiinalaisnuorista jopa 90 prosenttia ei näe riittävän hyvin kauas.

Yksi syy näön huononemiseen voi olla siinä, että aasialaislapset joutuvat treenaamaan tuntikausia kirjainmerkkejä nenä kiinni paperissa. Keskiverto-shanghailaisteini tekee läksyjä 14 tuntia viikossa.

Aasiassa onkin menty astetta pidemmälle taistelussa likinäköisyyttä vastaan. Siellä on kehitelty lapsille yöksi laitettavia kovia piilolinssejä (siirryt toiseen palveluun) (Savon Sanomat), joiden tarkoitus on muotoilla silmän sarveiskalvoa ja vähentää likinäköisyyden riskiä.

Kännykän tuijottaminen voi muuttaa silmän muotoa

Likinäköisyys eli likitaittoisuus tarkoittaa silmän taittovikaa, toisin sanoen likinäköinen henkilö ei näe kauas terävästi ilman silmälaseja. Likinäköisen silmän taittovoima on liian suuri suhteessa sen pituuteen. Optikko Raimo Laitinen avaa fysiologiaa.

– Likitaitteinen silmä on pituussuunnassa normaalitaitteista silmää pidempi. Jatkuvan lähelle katsomisen on todettu pidentävän silmää, eli kun nuorena lähelle katsomisen aloittaa, silmän muoto voi muuttua ja likitaitteisuus lisääntyä, Raimo Laitinen kuvailee.

Likitaitteisuus ei pelkästään johda silmälasien käyttöön, vaan likinäköiset kärsivät muita enemmän kaihista, verkkokalvon rappeumasta ja silmänpainetaudista.

Myös liiallinen lukeminen altistaa likinäköisyydelle

Näkökyvyn huononemisesta ei voi syyttää pelkästään kännyköitä ja tablettitietokoneita. Myös perinteiset kirjat (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim) voivat vaikuttaa näköön heikentävästi. Näin totesi Jyväskylän yliopiston dosentti Olavi Pärssinen tutkimuksessaan jo 1980-luvun lopulla.

Pärssinen tutki vuonna 1957 syntyneiden ylioppilaiden näköä. Heistä likinäköisiä oli jo 55 prosenttia, kun taas kansakoulun käyneistä 35 prosenttia. Ennen sotia likinäköisiä oli suomalaisista alle kymmenen prosenttia.

Olin haaveillut liikennelentäjän urasta, mutta se haave kariutui silmälaseihin

Timo Tervo, silmätautien erikoislääkäri

Se, missä vaiheessa nuori on niin sanotusti turvassa likinäköisyyden uhalta, on mahdotonta sanoa. Timo Tervo itse sai silmälasit lukion viimeisellä luokalla. Samalla hautautui yksi iso unelma.

– Olin haaveillut liikennelentäjän urasta, mutta se haave kariutui silmälaseihin. Siihen aikaan lentäjillä ei laseja saanut olla. Isoja vaikutuksia näillä asioilla voi siis olla.