Ainutlaatuinen valokuva ja julkisuudelta unohtunut raportti antavat uutta tietoa Neuvostoliiton epäonnisesta ydinkokeesta – Novaja Zemljan ydinkoepäästö päätyi lehmänmaitoon Lapissa

Epäonnistunut ydinräjäytys vuonna 1987 oli kymmenen kertaa voimakkaampi räjähdys kuin Hiroshiman atomipommi oli.

ydinkokeet
Bloggeri NUKES@atomicarchive julkaisman kuvan sanotaan esittävän Neuvostoliiton 2.8.1987 Novaja Zemljalla tekemästä maanalaisesta ydinkokeesta karkuun päässyttä räjähdyspilveä.
Bloggeri NUKES@atomicarchive julkaisman kuvan sanotaan esittävän Neuvostoliiton 2.8.1987 Novaja Zemljalla tekemästä maanalaisesta ydinkokeesta karkuun päässyttä räjähdyspilveä.

Puna-armeijan maanalainen ydinräjäytys epäonnistui elokuisena yönä 31 vuotta sitten. Tuolloin tunturin uumeniin koeräjäytystä varten tehdyn umpitunnelin suun teljet pettivät. Radioaktiivinen räjähdyspilvi purkautui ilmakehään.

Epäonnisesta kokeesta ja sen päästöjen kulkeutumisesta Lappiin kerrottiin lännessä aikanaan vain pääpiirteittäin. Säteilyturvakeskuksen seikkaperäinen raportti turman päästöistä Lapissa unohtui julkisuudelta.

Tapaus nousi äskettäin lähihistorian hämärästä, kun norjalainen uutissivusto Barents Observer (siirryt toiseen palveluun) julkaisi ainutlaatuisen kuvan turmassa purkautuvasta saastepilvestä. Kuvan on alun perin julkaissut venäläinen bloggeri Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Rakeisessa värikuvassa tunturin juurelta purkautuu räjähdyspilvi. Kuvan oikeassa reunassa on maassa oleva isohko neuvostoliittolainen sotilashelikopteri, jonka ovi on auki. Helikopterin kyljessä on punainen tähti, Neuvostoliiton ja myös Venäjän ilmavoimien tunnus. Helikopterin takaa näkyy osittain pienemmältä helikopterilta vaikuttava esine.

Jos kuva on aito, niin se esittää maanalaisen ydinkokeen saastepilven purkautumista Novaja Zemljalla elokuun 2. päivän aamuyönä vuonna 1987.

Kuvan valo sopii vuodenaikaan. Arktinen yötön yö päättyy heinäkuun lopulla ja elokuun alussa yöauringon valo voi olla kuvan kaltainen.

Suomalaisasiantuntijan mukaan kuva voi olla aito

Säteilyturvakeskuksen Stuk:in ylitarkastajan Mikael Moringin mukaan kuva voi olla aito, mutta aitoutta ei voi mistään varmistaa. Moringin mukaan kuvassa ei ole mitään sellaista, joka tekisi siitä epäuskottavan.

Moring ei muista aiemmin nähneensä kuvaa Neuvostoliiton epäonnistuneesta ydinkokeesta. Yhdysvaltain epäonnistuneista maanalaisista ydinräjäytyksistä, joista saastepilvi purkautuu ilmakehään, on verkossa useita kuvia muun muassa Wikipediassa (siirryt toiseen palveluun).

Ydinkoepäästöjen leviämen
Yle Uutisgafiikka

Seismologian laitos havaitsi ydinräjäytyksen

Novaja Zemljan saari Jäämerellä on lähes tuhannen kilometrin päässä Suomen Lapista. Melkein 800 kilometriä pitkä arktinen saariryhmä oli Neuvostoliiton ydinpommien koealueena 1950-luvun puolivälistä 1990-luvulle saakka. –

Suomessa Helsingin yliopiston seismologian laitos havaitsi Novaja Zemljan maanalaisen ydinräjäytyksen tuoreeltaan. Räjähdys tapahtui 2.8.1987 aamuyöllä kello 1.59.59.6 GMT kansainvälistä aikaa.

Räjähdys piirtyi hyvin Seismologian laitoksen Nurmijärven seismografisen havaintoaseman rummulla olevaan printtiin. Nykyään havainnot tallentuvat digitaalisesti.

Räjäytyksen voimakkuus oli 150 kilotonnia – eli kyseessä oli kymmenen kertaa suurempi räjähdys kuin Hiroshiman atomipommi oli.

Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen arkisto kertoo, että Novaja Zemljan ydinkoe havaittiin Nurmijärven seismossa 2.8.1987 kahden aikaan aamuyöllä.
Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen arkisto kertoo, että Novaja Zemljan ydinkoe havaittiin Nurmijärven seismossa 2.8.1987 kahden aikaan aamuyöllä. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Ilmatieteen laitos ja Säteilyturvakeskus tutkivat ilman ja lehmänmaidon

Suomeen tieto radioaktiivisesta päästöstä tuli ensin Norjasta, kertoo silloinen nuori tutkija ja nykyinen Säteilyturvakeskuksen Stuk:in valmiuspäällikkö Hannele Aaltonen.

Stukin tiedossa oli myös Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen havainto, jonka mukaan Novaja Zemljalla oli tehty maanalainen ydinkoe elokuun 2. päivänä.

Ilmatieteen laitoksen ja Stukin mittauksissa havaittiin radioaktiivisia aineita Lapin alueella. Määrät olivat pieniä ja terveydelle vaarattomia. Suurimman osan Novaja Zemljan pilvestä arvioitiin liikkuneen ilmavirtojen mukana Huippuvuorille ja Osloon.

Runsasta vuotta aiemmin huhtikuussa 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinturman mitatut päästöt olivat Aaltosen mukaan tuhansia kertoja korkeammat.

Stuk teki perusteellista työtä ja otti näytteitä Lapin maitotiloilta. Korkein havainto tehtiin Ivalosta erään maatilan lehmänmaidosta, josta mitattiin radioaktiivista jodia I-131. Maitonäyte oli otettu elokuun 14. päivänä, noin tuhannen kilometrin päässä räjäytyspilvestä. Ydinkokeesta oli tuolloin kulunut vajaat kaksi viikkoa.

äteilyturvakeskuksen  marraskuussa 1987 julkaistussa raportissakerrotaan kuinka Ivalosta maatilan lehmänmaidosta löytyi radioaktiivista jodia pari viikkoa ydinkoepäästön jälkeen.
Säteilyturvakeskuksen marraskuussa 1987 julkaistussa raportissakerrotaan kuinka Ivalosta maatilan lehmänmaidosta löytyi radioaktiivista jodia pari viikkoa ydinkoepäästön jälkeen.

Aaltosen mukaan maidon jodimäärät olivat terveydelle vaarattomia, mutta osoittivat kuinka päästö oli kulkeutunut Novaja Zemljalta.

Stuk teki tapauksesta tutkimusraportin, joka valmistui marraskuussa 1987. Laajempaan julkisuuteen raportti ei aikanaan päätynyt.

Johtopäätöksissä todetaan Lapista mitattujen radioaktiivisten aineiden seuranneen reittiä, joka sopii niin Kuolan ydinvoimaloiden kuin Novajan Zemljan ydinaseiden koealueelle. Aaltosen mukaan havaittujen radioaineiden keskinäiset suhteet kertoivat päästön olevan peräisin juuri ydinräjäytyksestä. Ydinvoimalaonnettomuudessa päästön koostumus olisi ollut erilainen.

Ilmatieteen laitos havaitsi osan Novaja Zemljan ydinkoepäästöstä kulkutuneen Lapin alueelle elokuussa 1987.
Ilmatieteen laitos havaitsi osan Novaja Zemljan ydinkoepäästöstä kulkutuneen Lapin alueelle elokuussa 1987.