Kotouttamista pohtinut työryhmä: Lisää maahanmuuttajataustaisia opettajia, oppivelvollisuus pidemmäksi

Opetusministeriön työryhmä esittää, että vastaanottokeskuksissa olevilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus päästä päivähoitoon vähintään 20 tunniksi viikossa.

maahanmuuttajat
Oppilaat seuraavat opetusta oppitunnilla.
Opettajan tausta vaikuttaa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tuloksiin. Tiia Korhonen / Yle

Maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymisen edistämistä selvittänyt työryhmä esittää oppivelvollisuuden pidentämistä, vastaanottokeskuksissa oleville lapsille nykyistä selvempää oikeutta päivähoitoon ja kaikille tarvitseville oikeutta perusopetukseen valmistavaan opetukseen.

Työryhmä ehdottaa myös, että oleskeluluvan saaneiden tulisi saada heti tietoa suomen tai ruotsin opiskelumahdollisuuksista. Yhä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota myös maahanmuuttajataustaisten opettajien määrän lisäämiseen, koska se vaikuttaa ulkomaalaistaustaisten oppimistuloksiin.

Opetusministeriön työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia maahanmuuttajien koulutuksen ja kotouttamisen parantamiseksi. Työryhmä esittää raportissaan 40 eri toimenpidettä.

Työryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) keskiviikkona.

Päivähoidon tilanne tulkinnanvarainen

Raportin mukaan kansainvälistä suojelua hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen on nykyisin tulkinnanvarainen. Kunnan velvollisuudesta järjestää päivähoitoa säädetään varhaiskasvatuslaissa.

Työryhmä esittää, että vastaanottokeskuksissa olevien lasten tulisi saada osallistua varhaiskasvatukseen vähintään 20 tuntia viikossa.

Perustelu on, että varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista sekä suomen tai ruotsin oppimista. Lapset voivat tarvita hoitoa myös esimerkiksi vanhempien kotoutumiskoulutuksen vuoksi.

Tulkinnanvaraista on työryhmän mukaan myös se, onko kunnan järjestettävä varhaiskasvatusta kunnassa laittomasti oleskelevalle lapselle. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kielteinen turvapaikkapäätös on saanut lainvoiman, mutta perhe ei ole vielä poistunut maasta.

Toisaalta raportissa todetaan, että vastaanottokeskuksissa olevien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla vähäistä "kulttuurisista syistä".

Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli vuonna 2016 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa runsaat 19 000, mikä on vajaa kymmenesosa kaikista kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista.

Valmistavan opetuksen puute heikentää oppimista

Raportin mukaan toisen polven maahanmuuttajien oppimistulokset eivät ole juuri lainkaan parempia kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajien. Tähän voi työryhmän mukaan vaikuttaa osaltaan se, että kaikki Suomessa syntyneet vieraskieliset eivät saa perusopetukseen valmistavaa opetusta, vaikka heillä olisi siihen tarvetta.

Työryhmä esittää lainmuutosta, jolla koulut velvoitetaan antamaan perusopetukseen valmistavaa opetusta sitä tarvitseville. Nykyisin kunnilla ei lakiin perustuvaa velvollisuutta ole.

OECD kiinnitti Suomen kotouttamispolitiikkaa koskevassa selvityksessään erityistä huomiota maahanmuuttajalasten kantaväestöä heikompiin PISA-tuloksiin. Heikot tulokset näyttävät raportin mukaan kiertyvän selkeästi puutteisiin suomen kielen taidossa.

Työryhmä totesi myös, että osalla perusopetuksen loppuvuosina maahan tulleilla nuorilla koulutus saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi.

Ryhmä harkitsisi sitä, että perusopetusta koskevaa oppivelvollisuutta pidennetään niiden osalta, jotka eivät saa suoritettua perusopetuksen oppimäärää nykyisessä ajassa.

Oppivelvollisuus päättyy nykyisin lukuvuoden lopussa sinä vuotena, jona nuori täyttää 17 vuotta.

Korkeakoulutettujen oleskeluluvista ei selvää kantaa

Ryhmä viittaa myös ehdotuksiin, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden oleskeluluvan pidentäminen kannustaisi Suomessa jo olevia kansainvälisiä osaajia asettumaan maahan. Esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto on esittänyt suomalaisista korkeakouluista valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvää oleskelulupaa.

Ryhmä tyytyy kuitenkin esittämään, että "korkeakouluopiskelijoiden oleskelulupaprosessia kehitetään tukemaan työperäistä maahanmuuttoa".

Suomen väestöstä oli raportin mukaan ulkomaalaistaustaisia toissavuonna yhteensä 384 000 eli 7 prosenttia.