Komissio veisi EU-mailta veto-oikeuden veroasioissa – jatkossa voitaisiin määräenemmistöllä panna kuriin veronkiertoa ja internetyhtiöitä

Verokysymyksistä päätetään EU:ssa yksimielisesti. Luopuminen yksimielisyysvaatimuksesta vaatisi kuitenkin yksimielisen päätöksen.

verotus
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (vas.) ehdotti luopumista yksimielisyysperiaatteesta verotuksessa. Esityksen esitteli talouskomissaari Pierre Moscovici.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (vas.) ehdotti luopumista yksimielisyysperiaatteesta verotuksessa. Esityksen esitteli talouskomissaari Pierre Moscovici.Olivier Hoslet / EPA

BrysselEuroopan komissio ehdottaa, että yksittäinen jäsenmaa ei voisi jatkossa enää torpata päätöksiä veroasioissa. Nykysääntöjen mukaan verotukseen liittyvistä asioista pitää päättää yksimielisesti.

Muutos voisi helpottaa puuttumista esimerkiksi kansainvälisten yritysten verosuunnitteluun.

Kyseessä olisi iso periaatteellinen muutos. Verotus ja ulkopolitiikka ovat harvoja aiheita, joissa päätökset pitää EU:ssa tehdä yksimielisesti. Muissa asioissa on käytössä määräenemmistöpäätös, jossa yksittäisen maan vastustus ei riitä estämään päätöstä.

Yksimielisyysvaatimus on tarkoittanut käytännössä sitä, että verotuskysymyksissä on menty pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan. Se on esimerkiksi estänyt Googlen ja Amazonin kaltaisten internetjättien verottamiseen tähtäävän eurooppalaisen digiveron läpimenon.

Komission laskelmien mukaan esimerkiksi arvonlisäverojärjestelmän uudistuksen hyväksyminen välttäisi 50 miljardin euron vuosittaiset menetykset veropetosten takia, jos päätökset vain saataisiin tehtyä.

Unionin toimivaltaa ei silti laajenneta

Unionin toimivalta on veroasioissa rajallista. EU:ssa käsitellään verotusta vain silloin kun se liittyy sisämarkkinoiden toimintaan tai kilpailuasioihin. Nytkään tarkoitus ei ole laajentaa toimivaltaa.

– Emme ehdota veroasteiden harmonisointia emmekä verotuksen vähimmäistasoa, korosti talouskomissaari Pierre Moscovici.

Moscovicin vakuutteluista huolimatta yksimielisyydestä luopuminen on hyvin vaikeaa, koska siitä pitää päättää yksimielisesti. Irlanti ehti jo torjua komission idean.

Ehkä sittenkin asteittain?

Suomella ei ehdotukseen ole vielä kantaa. Yksimielisyysperiaate on toisinaan palvellut Suomen hallituksen tavoitteita, toisinaan se on haitannut niitä.

Esimerkiksi Suomen ajama digilehtien arvonlisäveron alennus oli pitkään jumissa siksi, että Tšekki halusi kytkeä sen hyväksymisen toiseen verokysymykseen. Jumi purkautui vasta loppusyksystä.

Toisaalta Suomi on vastustanut digijättien verottamista. Ehdotus on toistaiseksi käytännössä haudattu, koska yksimielisyyttä ei löytynyt.

Komissio yrittää tehdä ehdotuksestaan helpommin nieltävän siten, että määräenemmistöpäätöksiin siirryttäisiin vaiheittain. Kiistanalaisimmat asiat, kuten digiyritysten vero, tulisivat määräenemmistön piiriin vasta 2025.