STUK: Sieniä voi syödä huoletta, vaikka niissä Tšernobyl säteileekin

Säteilyturvakeskuksen mukaan Tšernobyl-laskeumasta tulee alle prosentti suomalaisen vuosittaisesta säteilyannoksesta.

cesium
Suppilovahveroita kattilassa
Pekka Kauranen / Yle

Yli 30 vuoden takainen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus saa yhä suomalaiset sienet säteilemään. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelu kertoi maanantaina, että kahdesta sen tutkimasta suppilovahveronäytteestä oli löytynyt radioaktiivista cesiumia yli suositusarvon.

Myytävissä tuotteissa cesium-137:ää saisi EU-suosituksen mukaan olla enintään 600 becquereliä kilossa (Bq/kg). Pälkäneeltä kerätyissä suppilovahveroissa oli lähes 1 000 Bq/kg ja Hyvinkäältä poimituissa 1 300 Bq/kg.

Monissa kauppasienissä esiintyy edelleen paikoitelleen cesiumpitoisuuksia, jotka ylittävät EU:n suosituksissa annetun enimmäismäärän.

Valtaosa cesiumista häviää keittämällä

Säteilyturvakeskus STUK toteaa, että cesiumpitoisuuksista huolimatta sieniä voi syödä huoletta. Sienistä saatavasta cesiumista aiheutuva säteilyannos on STUK:in mukaan keskivertokuluttajalle alle 0,01 millisievertiä vuodessa. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos kaikista lähteistä on noin 3,2 millisievertiä vuodessa.

Cesiumia voi vähentää sieniä liottamalla tai keittämällä. Stukin mukaan sienten liottaminen ja keittäminen vähentää jopa 80 prosenttia niiden sisältämästä cesiumista. Sen sijaan sienien kuivaaminen ei vähennä säteilyä.

Eniten Tšernobylin cesium-laskeumaa tuli Suomessa Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson seuduille. Myös esimerkiksi riistassa, järvikaloissa ja metsämarjoissa on yhä pieniä määriä Tšernobylin cesium-137:ää.

Tšernobyl-laskeumasta aiheutuva keskimääräinen säteilyannos on alle prosentti suomalaisen vuosittain saamasta annoksesta. Noin puolet suomalaisten säteilyannoksesta tulee sisäilman radonista.

Tšernobylin laskeuma kartalla STUK:in verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun)