Tutkimus: Inholle on yksi yleismaailmallinen kasvojen ilme, ilo on ilmeikkäintä

Myös pelko, suru ja viha nostavat kasvoille samanlaisia ilmeitä kaikkialla maailmassa.

ilmeet
Mies katsoo inhoten tupakkaa.
Dmitrii Melnikov / AOP

Ihmisten kasvot ilmaisevat tunteita tuhansilla tavoilla, mutta vain 35 ilmettä sanoo täsmälleen samaa maailman kaikissa kulttuureissa, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Sen mukaan inho tunnistetaan kaikkialla yhdestä ilmeestä. Ilolle sen sijaan on 17 yleismaailmallista ilmettä. Minkään muun tunteen näyttämiseen ei ole yhtä monta koko ihmiskunnalle yhteistä tapaa.

– Se oli hieno havainto. Sehän todistaa, miten monimutkainen tunne ilo on. Inho on vain inhoa, mutta ilo on sosiaalista liimaa, sanoo Ohion osavaltioyliopiston (siirryt toiseen palveluun) professori Aleix Martinez.

Pelon ilmaisemiseen on kolme yhteistä ilmettä, yllättymiseen neljä ja sekä suruun että vihaan viisi, kertoo IEEE Transactions on Affective Computing (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa ilmestynyt tutkimus.

Kasvolihakset pystyvät yli 16 000 yhdistelmään

Tutkimusta varten laadittiin tunteita kuvaavien englanninkielisten sanojen luettelo, kaikkiaan 821 sanaa, ja ne käännettiin espanjaksi, kiinaksi, farsiksi ja venäjäksi.

Sanoille etsittiin vastaavia kasvonilmeitä 31 maasta Amerikoista, Euroopasta, Aasiasta ja Australiasta. Internetin hakukoneilla haarukoitiin 7,2 miljoonaa kasvokuvaa eri kulttuureista.

Afrikkaa ja joitakin syrjäisiä alueita ei voitu ottaa mukaan, koska niistä ei tutkijoiden mukaan ollut verkossa kyllin paljon ilmeikkäitä kuvia.

Aineistosta löytyi algoritmien avulla 16 384 yhdistelmää, jotka kasvojemme lihakset pystyvät tuottamaan. Martinez arveli, että yhdistelmien joukosta löytyisi ainakin satoja, jotka ovat kaikille kulttuureille yhteisiä. Tulos oli yllättäen vain 35.

Nainen pitää kahta gerberankukkaa silmiensä edessä ja hymyilee leveästi.
Tämän Essenin kukkamarkkinoilla iloinneen naisen ilmeestä ei erehdyttäisi missään. Felix Heyder / EPA

Tunteet liukuvat

Ihmislajin perustunteita, joista ilmeetkin kertovat, on tieteessä vakiintuneen käsityksen mukaan vain muutamia.

Kiinassa 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua laaditussa kirjoituksessa ne olivat ilon, vihan, surun, pelon ja rakkauden lisäksi pitämisen ja vastenmielisyyden tunteet. Sittemmin psykologiassa on päädytty kuuteen: iloon, vihaan, suruun, pelkoon, hämmästykseen ja inhoon.

Yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston (siirryt toiseen palveluun) toissavuotisen tutkimuksen mukaan kirjo on kuitenkin moninkertainen, 27.

Tutkijat laativat tuloksistaan interaktiivisen kartan (siirryt toiseen palveluun). Tunteet eivät ole erillisiä saaria, vaan niiden välillä on liukumia, esimerkiksi kauhusta suruun tai huvittuneisuudesta ihailuun, he sanoivat.

Nostalgian tunteesta ärtymykseen

Noin 850 ihmistä jaettiin kolmeen koeryhmään ja heille näytettiin muutaman sekunnin videoita tilanteista, joiden voitiin odottaa herättävän tunteita.

Yli kahdessa tuhannessa videonpätkässä oli synnytyksiä ja vauvoja, kosintoja ja häitä, kärsimystä ja kuolemaa, käärmeitä ja hämähäkkejä, uhkarohkeita temppuja, luonnonkatastrofeja ja -ihmeitä, seksiä ja kiusallisia kohtaamisia.

Lähikuvaa käärmeen päästä, taustalla miehen keskittyneet kasvot.
Pelottaako? Tutkimuksessa heräteltiin tunteita muun muassa käärmevideoilla. Tämä otus kiemurtelee thaimaalaisella käärmetilalla.Diego Azubel / EPA

Ensimmäinen ryhmä kertoi spontaanisti, mikä tunne kulloinkin nousi päällimmäiseksi. Reaktiot vaihtelivat nostalgian tunteesta ärtymykseen.

Kakkosryhmä poimi osuvimmaksi katsomansa tunteen noin 40 ehdotuksen joukosta. Ilmeni, että jokainen video herätti vähintään puolessa vastaajista yhtäläisen tunteen.

Kolmosryhmäläisiä pyydettiin arvioimaan tunteen voimakkuutta asteikolla yhdestä yhdeksään. Videot oli valittu aiemmista ryhmistä saatujen tulosten perusteella niin, että niissä korostuivat ääripäät, kuten positiivinen ja negatiivinen tai mielenrauha ja jännitys.

Tässä Berkeleyn koko tunnepaletti aakkosjärjestyksessä:

Ahdistus, empaattinen kipu, esteettinen arvostus, helpotus, himo, huvittuneisuus, hämminki, ihailu, inho, into, ilo, kauhu, kiinnostus, kiusaantuneisuus, kunnioitus, kyllästyneisyys, lumoutuneisuus, mielenrauha, nostalgia, palvonta, pelko, romanttisuus, seksuaalinen halu, suru, tyytyväisyys, viha ja yllättyneisyys.

Yleismaailmalliseksi tutkijat eivät silti palettiaan väitä, vaan korkeintaan länsimaalaiseksi. Vaikka koehenkilöt olivat iältään ja taustaltaan hyvin kirjava joukko, kaikki olivat kuitenkin yhdysvaltalaisia.

Kiinnostaako sinua tunteiden neurobiologia?
Suomen lääkärilehdessä (siirryt toiseen palveluun) on professori Lauri Nummenmaan artikkeli tunteiden mekaniikasta, vaikutuksesta ja häiriintymisestä.