Saimaannorpilla riittävästi lunta pesimiseen – vapaaehtoisia tarvitaan vain muutamien apukinosten kolaamiseen

Apukinosten kolaamisen tarkoitus on ollut, että kaikilla alueilla olisi norpan pesintään sopivia kinoksia. Tänä vuonna luonnonkinoksia on riittävästi norpan pesätarpeiksi.

saimaannorppa
apukinos norpalle
Yle

Saimaannorppa on saanut taivaalta runsaasti pesätarpeita tänä talvena. Siksi vapaaehtoiset voivat pitää tänä vuonna taukoa laajamittaisesta apukinosten kolaamisesta Saimaalla.

Apukinosten kolaamisen tarkoitus on ollut, että kaikilla alueilla olisi norpan pesintään sopivia kinoksia. Norppa aloittaa yleensä pesän teon heti, kun kinoksia on muodostunut riittävästi.

– Seuraamme vielä lumitilannetta. Yksittäisiä apukinoksia voidaan tehdä niille alueille, joille ei ole muodostunut luonnonkinoksia, kertoo suunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta.

Saimaan jäillä liikkumista vaikeuttaa heikko jäätilanne, sillä paikoitellen teräsjäätä on vain muutama senttimetri. Varsinkin eteläisellä Saimaalla jäätilanne on keskimääräistä heikompi. Jäälle on myös noussut monin paikoin vettä.

Jopa 300 kolaajaa ollut norpan apuna

Lumikinoksia ei ole moneen talveen kasaantunut Saimaalle riittävästi luonnonvoimien avulla. Apukinoksia tehtiin norpille ensimmäisen kerran vuonna 2014, minkä jälkeen niitä on heikkojen lumiolojen vuoksi kasattu vuosittain.

– Norppa pesii rantakinoksiin. Kinosta varten tarvitaan jäätä, lunta ja riittävän voimakasta tuulta, joka liikuttaa lunta niin, että se rantoihin kinostuu, sanoo suunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta.

Ihanteellisessa pesäkinoksessa on kerroksellisuutta, joka muodostuu lämpötilavaihtelujen avulla. Kinoksen pinnan tulisi olla kova, jotta pesän katto pysyy paikoillaan romahtamatta. Tänä vuonna olosuhteet ovat suosineet tällaisten kinosten syntyä.

– Saimaan rannoilla on nyt laajojakin patjamaisia kinoksia, joiden pinta on kovettunut, kertoo Auttila.

Vuosina 2014-2018 on tehty yhteensä hieman reilut 1 000 apukinosta, joihin on syntynyt 264 kuuttia. Runsaan 300 paikallisen vapaaehtoisen joukko on tehnyt tämän suojelutoimenpiteen toteuttamisen mahdolliseksi.

Norpan auttamiseksi vähälumisina talvina on myös kokeiltu esimerkiksi kelluvaa tekopesää. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä 2017.

Norppakanta elpyy

Etenkin apukinokset ovat auttaneet saimaannorppakannan elvyttämisessä. Viime vuosina hieman yli puolet kuuteista on syntynyt ihmisten lumikolilla tekemiin apukinoksiin.

Saimaannorpan kannasta viime talvena tehdyn arvion mukaan viiksiniekkoja on Saimaalla 380–400.

– Viime vuonna norppakannan koosta oli vaikea saada luotettavaa tietoa, koska joillain alueilla pesintätilanne oli niin huono, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.