Pysäyttävät luvut: Rikosilmoituksen jätöstä tuomion saamiseen menee lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa usein ainakin kaksi vuotta

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinnassa on suuria alueellisia eroja.

lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
Poliisi tutkii Oulussa seksuaalirikosvyyhtiä.
Kuvituskuva. Suomessa on puhuttu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista sen jälkeen, kun Oulusta paljastui vakavia rikosepäilyjä.Paulus Markkula / Yle

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinta kestää Suomessa kauemmin kuin monien muiden rikosten.

Viime vuonna ilmestyneen raportin mukaan aikaa rikosilmoituksesta käräjäoikeuden ratkaisuun kuluu yleensä lähes kaksi vuotta.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnassa aikaa kului rikosilmoituksen jättämisestä tuomioon viime vuonna keskimäärin 23 kuukautta ja törkeässä lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä samoin.

Vuonna 2014 aikaa kului keskimäärin 19 kuukautta, eli oikeuskäsittelyt ja tutkinnat ovat venyneet entisestään. Muut seksuaalirikokset tulevat oikeuteen keskimäärin nopeammin.

Tiedot selviävät oikeusministeriön viime vuonna julkaistusta raportista (siirryt toiseen palveluun).

Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on noussut suuri valtakunnallinen puheenaihe, kun Oulusta ja Helsingistä paljastui useita vakavia tapauksia, joissa ulkomaalaiset miehet ovat epäiltyjä.

"Vasta keskiarvo"

Oikeuspsykologian dosentti, Åbo Akademian tutkija Julia Korkman pitää lukuja suurina.

– Onhan se valtavan pitkä aika. Ja 23 kuukautta on vasta keskiarvo. Tiedän tapauksia, että on mennyt seitsemän vuotta. Kollega Tampereelta oli juuri oikeudessa tapauksessa, jossa hän itse oli haastatellut lapsen seitsemän vuotta sitten. Se on lapsen ja lapsiperheen elämästä todella pitkä aika, Korkman sanoo.

Korkman kuvaa pisimpiä aikoja törkeiksi.

Viivästyminen vaikeuttaa tutkintaa. Näyttö hankaloituu ja tuomion saaminen voi vaikeutua, kun aikaa kuluu.

Lasten kohdalla on erityisen huolestuttavaa, jos oikeusprosessi venyy pitkäksi. Julia Korkman muistuttaa, että jo ihan tavalliset oikeusjutut verottavat ihmisten jaksamista.

– Vaikka on ihan perintöriita kesämökistä, se verottaa yleensä voimia, jaksamista ja elämänlaatua, jos joutuu odottamaan ja odottamaan. Ihmiset maksavat hyvinvoinnillaan.

Ajankohtainen kakkonen, pedofilia, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
Yle / Pekka Sipilä

Hänen mukaansa yksi syy asioiden venymiseen on poliisin resurssit. Akuuteissa tapauksissa pystytään hänen käsityksensä mukaan lapsia kuulemaan useimmilla paikkakunnilla nopeasti.

– Se on aivan keskeistä, että lasta kuullaan mahdollisimman nopeasti ja sanoisin, että tämä ymmärretään melko hyvin nykyisin. Sen sijaan muuhun tutkintaan voi syntyä pitkiä viiveitä, ja myös lapsiin liittyvät niin sanotut ei-akuutit tapaukset saattavat joutua odottamaan useita kuukausia valitettavan usein.

"Ei siinä kovin paljon järkeä näy"

Korkman kouluttaa poliiseja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinnassa. Hänen mukaansa Suomessa on suuria poliisilaitoskohtaisia eroja, eikä kyse ole pelkästään resursseista vaan myös organisaatioista.

– Joissakin laitoksissa satsataan paljon, on lapsijuttuja tutkiva tiimi tai niihin on erikoistuttu seksuaalirikostutkinnan puolella. Kaikkialla ei näin suinkaan ole.

Osassa poliisilaitoksia ollaan Korkmanin mukaan sitä mieltä, että kaikki rikostutkijat tutkivat kaikkea.

– Joissakin hyvin erikoistuneet poliisit, jotka osaisivat hoitaa näitä juttuja hyvin, istuvat vastaanottamassa rikosilmoituksia tai tutkivat petoksia ja liikennerikoksia siinä sivussa. Ei siinä kovin paljon järkeä näy, Korkman sanoo.

Korkmanin mukaan Poliisihallitus voisi ohjeistaa poliisilaitoksia asiassa.

– Joissakin laitoksissa hyvät tutkijat lähtevät, kun taas joissakin poliisilaitoksissa on hyvä tilanne. Opettajana on turhauttavaa seurata poliisilaitoksia. Jos laitoksiin, joihin on koulutettu paljon hyviä tutkijoita, tulee vaikka uusi poliisijohtaja, hyvin toimivat tiimit voidaan purkaa.

Suuria eroja alueittain

Tutkinnassa on suurta eroa alueittain, selviää myös raportista.

Joissakin hyvin erikoistuneet poliisit, jotka osaisivat hoitaa näitä juttuja hyvin, istuvat vastaanottamassa rikosilmoituksia tai tutkivat petoksia ja liikennerikoksia siinä sivussa. Ei siinä kovin paljon järkeä näy.

Julia Korkman

Turun hovioikeuspiirissä rikosprosessi kesti vuosina 2014‒2017 lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä ja törkeissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä keskimäärin noin 18 kuukautta.

Vastaava prosessi kesti Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella keskimäärin noin 26 kuukautta.

Lakikirjan sivu liittyen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Tiina Jutila / Yle

Toinen pullonkaula on Julia Korkmanin mukaan syyttäjien resurssit.

– Syyttäjillä on valtava määrä juttuja. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on käsittääkseni vähän syyttäjiä. Erikoissyyttäjiä näissä jutuissa on vain muutamia, vaikka syyttäjänkin rooli näissä on erityisen vaativa näytön arvioinnin kannalta.

Vaikeita tutkia

Rikoskomisario Hannu Kallioniemi on tutkinnanjohtaja Sisä-Suomen poliisilaitoksessa yksikössä, jonne on keskitetty lapsiin kohdistuvat rikokset.

Sekä tutkija Julia Korkman että kokenut poliisi Hannu Kallioniemi muistuttavat, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat usein vaikeimpia rikoksia tutkia.

Kyllä nämä kestävät välillä valitettavasti kohtuuttomiakin aikoja.

Hannu Kallioniemi

Lapsi tai nuori ei aina välttämättä puhu heti tapahtuneesta, vaan asia tulee ilmi jonkin ajan päästä.

– Itse tapahtumasta voi olla kulunut jo viikkoja, jopa kuukausia tai jopa puoli vuotta, Kallioniemi sanoo.

Kallioniemen mukaan jo ajan kuluminen voi aiheuttaa ongelmaa lapsen kertomukselle.

– Lapsen kertomukseen on vielä helpompi vaikuttaa kuin aikuisen. On mahdollista, että joko huoltaja tai joku muu tahattomasti tai tahallisesti vaikuttaa lapsen kertomukseen ja saattaa heikentää lapsen kuulustelun uskottavuutta.

Lapsen haastattelu on vaativaa, ja yleensä lasta pitää kuulla useita kertoja. Lisäksi pitää arvioida, kuinka luotettava haastattelu on. Kaikkiin asiantuntijalausuntoihin menee aikaa. Myös seksuaalirikosnäytteissä kestää.

Resurssien määrää on Kallioniemen mukaan lisätty Pirkanmaalla, mutta samalla ilmoituksia tulee yhä enemmän. Lasten kanssa työskentelevillä on ilmoitusvelvollisuus, jos he epäilevät lapseen kohdistunutta pahoinpitely- tai seksuaalirikosta.

– Ilmoitusvelvollisuus on nopeuttanut tutkintojen alkamista mutta samalla se on lisännyt merkittävästi poliisin työn määrää. Poliisi tekee usean ilmoituksen perusteella esiselvitystä, onko asiassa syytä aloittaa rikoksen esitutkinta.

Ilmoituksia tulee Kallioniemen mukaan välillä aika matalalla kynnyksellä ja paljon. Ja kun poliisi saa esitutkinnan valmiiksi, juttu voi jäädä vielä pitkäksi aikaa syyteharkintaan.

– Kyllä nämä kestävät välillä valitettavasti kohtuuttomiakin aikoja, Kallioniemi sanoo.

Syitä tutkinnan venymiselle

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Elina Ruuskanen sanoo, että pitkien tutkinta-aikojen syiksi raportissa on kirjattu rikosten epätasainen jakaantuminen eri puolilla maata, rikostapausten erilaisuus, se, miten tutkinta on poliisilaitoksella järjestetty, lasten kuulemiseen sekä edunvalvojan määräämiseen kuluva aika.

– Prosessien kesto on asia, joka on oikeusministeriössä tarkastelun alla. Tällä hetkellä suunnitellaan mahdollisia seuraavan hallituskauden aikana toteutettavia toimia. Koko rikosprosessin kesto on asia, joka edellyttää sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteistyötä.

Oikeusministeriön työryhmä ehdotti raportissaan, että tehtäisiin tutkimus, jossa selvitettäisiin syyt lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn kestolle sekä alueellisille eroille.

Ruuskasen mukaan oikeusministeriön työryhmä oli yksimielinen siitä, että paras tapa järjestää lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta on niiden keskittäminen erikoistuneisiin yksiköihin.

– Tutkintaa ei kuitenkaan ole kaikilla poliisilaitoksilla järjestetty näin. Erikoistumista pidettiin tärkeänä myös syyttäjien osalta. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että Poliisihallituksen järjestämän lasten kuulustelukoulutuksen jatkuvuus ja rahoitus varmistetaan, jotta erityisen perehtyneisyyden saaneita tutkijoita olisi riittävästi koko maassa. Myös viranomaisyhteistyön kehittäminen lapsiin kohdistuvissa rikoksissa on keskeistä, Ruuskanen sanoo.

Lue lisää:

Päivi Happonen: Onko Oulu ainoa paikka, jossa tutkitaan seksuaalirikoksia? Mitä Oulun poliisin tiedotuskampanja sai aikaan?

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Oulun tapahtumista on vaikea puhua, mutta juuri siksi niistä pitää puhua – rehellisesti

Tuore tuomio valottaa, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa: Olet kaunis ja ihana tyttö, rakastan sinua tavalla, jolla kukaan muu ei ole ennen rakastanut

Epäilyttävät lähestymiset voi estää ja ilmiantaa Instagramissa, ja monelle nuorelle se on arkea – "On ihan selvää, ettei voi mennä juttelemaan kenelle tahansa"