Hämeenlinnassa lapset pääsevät nyt kielisuihkutukseen – ensi vuonna vierasta kieltä oppivat kaikki Suomen ekaluokkalaiset

Kielisuihkutuksessa kieltä kuullaan ja puhutaan heti mahdollisimman paljon. Hämeenlinnassa tokaluokkalaiset pääsevät tutustumaan useaan eri kieleen kevätlukukauden aikana.

kielikylpy
Ruununmyllyn koululla saksankilene kielisuihkutustunnilla
Kielisuihkutuksessa kielten oppiminen ei ole paperinmakuista. Tunneilla leikitään, kuunnellaan musiikkia ja puhutaan paljon.Kati Turtola / Yle

Kieltenopettaja Meeri Sarvikas pukee käsinukkesammakon toiseen käteensä ja aloittaa saksankielen suihkutustunnin Ruununmyllyn ala-asteen kakkosluokalle Hämeenlinnassa. Menossa on vasta toinen tunti, mutta suuri osa tunnin puheesta on saksaa. Niin sanotussa kielisuihkutuksessa lapset pääsevät tutustumaan useaan eri kieleen kevätlukukauden aikana.

Wie heißt du? – Ich heiße Jerry. – Ich heiße Elmo.

Jooa Hurme, Jerry Koivisto ja Elmo Laine

– Se on hyvin toiminnallista, pelataan leikitään lauletaan ja lapset pääsee myös sitä kautta tosi nopeasti mukaan. Kun tulee paljon toistoa, niin lapset rohkaistuvat myös itse käyttämään sitä kieltä. Sitten tuolla käytävällä ja pihalla kuulee tsyyssit ja halloot.

Jooa Hurme osaa jo toisella saksantunnilla kysyä kavereittensa kuulumisia, Jerry Koivistolta ja Elmo Laineelta kohtelias vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Hiukan hihitellen, tosin.

– Wie heißt du?

– Ich heiße Jerry.

– Ich heiße Elmo.

Kielimaistiaisia kaikille aisteille

Kielisuihkutuksessa Ruununmyllyn koulun tokaluokkalaiset oppivat ensin saksaa tunnin viikossa. Kuuden viikon jälkeen kieli vaihtuu ruotsiin ja sitä seuraavat englannin opinnot. Tällä koululla oppilaat saavat pieniä kielimaistiaisia myös viron, espanjan ja venäjän kielistä kevään aikana.

– Wie gehts? – Danke gut.

Manuel Tavisalo ja Lenni Ollikainen

– Kakkosluokkalaiset ovat vielä sellaisia supersankareita eli he oppivat ja osaavat kaikenlaista. Heillä on iloa, riemua ja uteliaisuutta lähteä tekemään asioita, kertoo hankekoordinaattori, kieltenopettaja Terhi Lahdenpohja Hämeenlinnan kaupungilta.

Kokenutta kieltenopettajaa innostaa erityisesti se, että kielisuihkutuksessa lapsilla ei ole käytössään kirjoja. Lapset oppivat lukemaan kehon kieltä ja muita vinkkejä, millä oppia ymmärtämään kieltä.

– On tärkeää, että kieltä tulee joka aistien avulla huomioitavaksi. Kielisuihku tarkoittaa nimenomaan sitä, että kieltä kuullaan mahdollisimman paljon ja sitä puhutaan mahdollisimman paljon, että se ei ole paperinmakuista, jatkaa Lahdenpohja.

Ensi vuonna kieltenopetus alkaa jo ekaluokalla

Hämeenlinna on yksi yli sadasta kunnasta, joissa parhaillaan annetaan varhennettua kieltenopetusta Opetushallituksen myöntämällä hankerahoituksella (siirryt toiseen palveluun).

Vuoden 2020 alusta varhennettu kieltenopetus (siirryt toiseen palveluun) tulee koskemaan kaikkia kouluja Suomessa. Syksyn ekaluokkalaiset aloittavat siis kaikki ensimmäisen vieraan kielen opiskelunsa jo ensimmäisen luokan aikana.

– Varsinkin ykkös-kakkosluokkalaiset ovat vielä siinä herkkyysiässä, että kieli tarttuu heihin todella helposti, perustelee kieltenopettaja Meeri Sarvikas kielenopetuksen aloituksen aikaistamista.

Jos vaikka menen Saksaan tai tapaan saksalaisia, sitten voin puhua saksankielellä heille.

Iivari Rosenberg

Ruununmyllyn koulun toisen luokan oppilas Iivari Rosenberg on niin ikään parin ensimmäisen saksansuihkutustunnin aikana oppinut esittelemään itsensä ja tervehtimään toisia. Pienen koululaisen mielestä on perusteltua opiskella uutta kieltä.

– Jos vaikka menen Saksaan tai tapaan saksalaisia, sitten voin puhua saksankielellä heille, hän sanoo.

EU pyrkii varhentamaan kieltenopetusta

Suomen päätös aikaistaa kieltenopetuksen aloittamista on linjassa EU-maiden kanssa. Suuressa osassa EU-maita on viime vuosina pyritty siihen, että kieltenopetusta varhennetaan. Näin halutaan lisätä muidenkin kuin englannin kielen opiskelua ensimmäisenä vieraana kielenä.

– Tavoitteena on ollut tarjota kaikille yhdenvertaisesti mahdollisuus. Lisäksi halutaan varhentamisen kautta tukea oppilaiden luontaista kieltenopiskelua ja varhaista herkkyyttä. Toivomme tietysti, että tässä nyt saataisiin aikaan innostus kieltenopiskelussa tämän varhentamisen kautta, kertoo opetusneuvos Minna Polvinen opetusministeriöstä.

Varhennettava kieli on A1-kieli. Opetuksen järjestäjä eli kunta päättää siitä, mikä kieli koululaisille on tarjolla ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tällä hetkellä suurimmassa osassa kouluja se on englanti.