Trump otti Niinistön puheet suomalaisesta metsänhoidosta tosissaan – Yhdysvalloissa alkavat suuret harvennushakkuut

Yhdysvaltain presidentin mielestä metsäpaloja voi estää harventamalla puustoa ja poistamalla aluskasvillisuutta.

hakkuut
Metsää Yosemiten kansallispuistossa Kaliforniassa.
Metsää Yosemiten kansallispuistossa Kaliforniassa.Stuart Palley / EPA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi juuri joulun alla asetuksen, joka määrää maan maatalous- ja sisäministeriöt lisäämään huomattavasti hakkuumääriä valtion metsissä.

Määräys on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle, mutta nyt siitä kirjoittaa The Washington Post (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Trumpin määräyksen taustalla ovat Kaliforniassa syksyllä riehuneet valtavat metsäpalot. Trump tapasi syksyllä myös Suomen presidentin Sauli Niinistön, jonka kanssa käydyt keskustelut metsänhoidosta jäivät Trumpin mieleen.

Tapaamisen jälkeen Trump vieraili Kalifornian paloalueella, missä hän kertoi Suomen metsänhoitotavasta, joka Trumpin mielestä ehkäisee metsäpaloja.

Sosiaalisessa mediassa Trumpin puheet herättivät hilpeyttä, sillä hänen tulkittiin sanoneen, että Suomessa harrastetaan metsien haravointia. Todellisuudessa Trump tarkoitti ilmeisesti metsien harvennusta ja sen jälkeen tapahtuvaa hakkuutähteiden korjaamista.

Presidentti Niinistö ei puhunut metsien haravoinnista Trumpin kanssa, metsänhoidosta kyllä

Hakkuut kasvavat lähes kolmanneksella

Yhdysvaltain virallisessa lehdessä, Federal Registerissä (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa julkaistussa presidentin asetuksessa ministeriöitä kehotetaan nostamaan vuosittainen hakkuumääränsä 4,4 miljardiin kuutiojalkaan, eli 125 miljoonaan kuutiometriin.

Tämä merkitsee Yhdysvaltain valtionmetsissä tehtyjen hakkuiden kasvattamista 31 prosentilla. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Luonnonvarakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa hakattiin vuonna 2017 kaikkiaan runsaat 72 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Määräykseen kuuluu lisäksi, että aluskasvillisuus ja hakkuutähteet tulee poistaa neljän miljoonan eekkerin, eli 1,6 miljoonan hehtaarin alalta. 600 000 hehtaaria tulee käsitellä siten, että puita haittaavat tuhohyönteiset poistetaan.

– Vuosikymmenten aikana tiheä puusto ja aluskasvillisuus ovat vallanneet maa-alueet ruokkien katastrofaalisia maastopaloja. Nämä olosuhteet yhdessä hyönteisongelmien, tulokaslajien, tautien ja kuivuuden kanssa ovat heikentäneet metsiämme, asetuksessa lukee.

Määräyksessä harmitellaan myös, että luonnonsuojelulait ja esimerkiksi uhanalaisten lajien suojelua koskevat määräykset edellyttävät usein tilanteen tutkimista, mikä puolestaan hidastaa aktiivista metsänhoitoa.

Maastopalon sammutusta Montanassa.
Maastopalon sammutusta Montanassa.Andreas Booher / EPA

Washington Postin tietojen mukaan Trump olisi halunnut julkistaa määräyksensä jo Kalifornian vierailunsa aikana, mutta se ei ehtinyt valmistua ajoissa.

Yhdysvaltain metsähallinto on tällä hetkellä suljettu samalla tavalla kuin suuri osa maan muustakin hallinnosta. Lehden mukaan maan johto kuitenkin yrittää kiihdyttää hakkuita ja puun myyntiä.

Metsähallinnon työntekijät työskentelevät joko palkatta tai viime vuodelta säästyneillä budjettivaroilla.

Asiantuntijat: ei vaikutusta metsäpaloihin

Trump on usein syyttänyt Kalifornian metsänhoitoa osavaltiossa leviävistä metsäpaloista. Washington Postin haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että valtion mailla tehtävillä hakkuilla saataisiin niitä juurikaan vähenemään.

Colorado Boulderin yliopiston professori Jennifer Balch sanoo, että puiden poistaminen rakennusten läheisyydestä on järkevää, mutta muuten toimenpiteillä tuskin on vaikutusta.

Yhdysvaltain länsiosan metsä- ja maastopalot ovat lisääntyneet viisinkertaisesti 1970-luvulta lähtien. Yleistymisen taustalla ovat ainakin ilmaston lämpeneminen ja lumipeitteen väheneminen. Lämpenevä ilmasto tuo metsiin haitallisia vieraslajeja, joista on ollut paikallisesti huomattavaa haittaa.

Professori Balch huomauttaa myös, että ohjeistus jättää huomiotta eräät luontotyypit, jotka ovat erityisen paloarkoja. Muun muassa chaparral- eli kreosoottipensaikot, jotka ovat yleisiä Kalifornian kuivilla alueilla, levittivät paloja ja aiheuttivat satojen talojen tuhoutumisen Malibun alueella.

Vain kahdella prosentilla valtion maista esiintyi metsäpaloja vuosien 2004 ja 2013 välisenä aikana.

Palojen eniten koettelemien osavaltioiden, Kalifornian, Oregonin ja Washingtonin kuvernöörit ovat ottaneet asetuksen tyytyväisinä vastaan. He muistuttavat kuitenkin, että sen toteuttaminen edellyttää liittovaltion rahoitusta.