Leipäjonossa kävijät kertovat mikä auttaisi heitä: "Pari sataa lisää kuussa" – seuraava hallitus päättää, uudistetaanko sosiaaliturvaa poikkeuksellisen isosti

Väliaikaiseksi tarkoitettuun ruoka-apuun turvautuvat sadattuhannet ihmiset vuosittain. Valmisteilla olevalla sosiaaliturvauudistuksella pyritään parantamaan perusturvaa.

ruoka-apu
Nainen ottaa perunoita.
Petri Aaltonen / Yle

Sinitukkainen nuori nainen hakee nurkasta vuoronumeron ja lähtee noutamaan ruokatavaroita viereisistä huoneista. On tammikuinen maanantaipäivä ja Jyväskylän Katulähetyksen Ruokapankin ruoka-avun jakaminen alkaa.

Nuori opiskelija nainen laittaa tuoretta leipää muovikassiin ja kertoo olevansa ilmaisen ruoan haussa ensimmäistä kertaa. Häntä hävettää ruoka-apuun turvautuminen, joten hän ei halua tulla tunnistetuksi.

– Saan opintotukea ja asumislisää. Vuokran maksun jälkeen elämiseen jää noin 500 euroa kuussa ja se ei riitä, sanoo nainen lyhytsanaisesti ja poistuu nopeasti ulko-ovesta.

Ruoka-apua jaetaan Jyväskylän keskustassa kolmena päivänä viikossa. Lisäksi tiistaisin on perhepäivä.

Opiskelijan lisäksi kävimme jututtamassa muitakin leipäjonon asiakkaita. Heidän keskuudestaan nousi esille se, että jos rahaa olisi käytettävissä hieman enemmän, heidän ei tarvitsisi hakea ruokaa Ruokapankista.

Ratkaisu voi löytyä sosiaaliturvan mahdollisesta uudistuksesta, jonka käynnistämisestä päättää seuraava hallitus. Uudistuksessa esimerkiksi halutaan parantaa perusturvaa, jotta väliaikaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta voitaisiin luopua.

Työkyvyttömyyseläkeläisen kituuttelua

Samat ihmiset ovat käyneet ruoka-avussa jo vuosia. Jotkut pitävät välillä taukoa ja tulevat sitten taas uudestaan.

Ryhdikkäänä istuva mies, Arto Tenhunen, 58, juo Ruokapankin kahviossa kupillista kahvia ja odottaa rauhallisena vuoroaan numerolappu kädessään. Hän on käynyt ruoka-avussa neljä vuotta, saman verran kuin on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä sairastuttuaan.

Hän saa eläkettä 750 euroa kuukaudessa. Lisäksi tulee asumistuki.

– Asumistuki tippui 30 euroa kuussa nyt juuri vuoden alussa, niin se kyllä tuntuu. Puolison sairauseläke menee kokonaan vuokran maksuun ja sähköön. Sähkö on todella kallista ja lääkkeet. Tällä minun eläkkeellä yritetään maksaa kaikki muu, tiukkaa on.

Mies istuu kahvilla ruoka-avussa.
Arto Tenhunen on käynyt ruoka-avussa viikoittain neljä vuotta.Petri Aaltonen / Yle

Tenhunen ei käytä alkoholia ja jätti tupakan poltonkin jo vuosia sitten, koska se on niin kallista. Autoon ei ole varaa, eikä tietenkään matkusteluun. Kaupassa pitää olla tarkkana, että mitä ostaa. Hedelmät ja vihannekset jäävät vähemmälle hintansa vuoksi. Hän ostaa ruokakaupassa usein alennustuotteita.

– Aika huonoa ja epäterveellistä ruokaa tulee syötyä, kun se on halvempaa.

Mihinkään harrastuksiin Tenhusella ja hänen puolisollaan ei ole varaa. He katsovat paljon televisiota ja käyvät kävelyllä. Tenhunen myös jumppaa televisiota katsellessaan. Välillä miehen mieli meinaa painua maahan, kun laskut erääntyvät ja mitään valoa ei ole näkyvillä.

Heillä ei ole varaa uusiin vaatteisiin, taloustavaroihin tai vaikkapa astioihin. Tenhunen on ollut aikoinaan pätkätöissä ja paljon myös työttömänä, joten eläkettä ei ole ehtinyt kertyä.

Tenhunen toivoisi tuloihinsa noin 250 euron lisäystä, koska silloin elämä helpottaisi. Myös verotuksen keventäminen auttaisi.

– Sitten ei tarvitsisi tulla tänne ilmaista ruokaa hakemaan. Tämä ruoka-apu on nyt iso etu.

Yksinhuoltajan pennin venytystä

Ilmaisen ruokakassin saa hakea Katulähetyksen ruoka-avusta kerran viikossa maksamalla kahden euron kulukorvauksen. Asiakkaat voivat noutaa kassin Ruokapankin toimistossa annettavaa ruokaseteliä vastaan. Setelin saa näyttämällä henkilöllisyystodistuksen ja voimassa olevan toimeentulotukipäätöksen.

Jos asiakas ei saa toimeentulotukea, niin ruokasetelin voi saada myös, jos elämiseen jäävät rahat ovat vastaavalla tai alemmalla tasolla kuin toimeentulotukea saavilla.

Maitopurkkeja laatikossa.
Ruoka-avussa jaetaan kauppojen ylijäämäruokaa, jota on vaihtelevasti saatavilla.Petri Aaltonen / Yle

Paikalle saapunut yksinhuoltajaäiti iloitsee pienen poikansa kanssa, kun ruokatarvikkeita on tällä kertaa tarjolla poikkeuksellisen monipuolisesti. Äiti haalii lastenrattaisiinsa raejuustoa, jugurtteja ja monta tölkkiä kestomaitoa. Hän ei halua kertoa nimeään, ettei lapsia vähävaraisuuden vuoksi kiusattaisi.

– Meillä menee tosi paljon maitoa, kun on neljä lasta.

Hoitovapaalla oleva äiti on käynyt ruoka-avussa vajaan vuoden, sen ajan kun on ollut entisestä aviomiehestään erossa. Kotihoidontukea hän saa kahdesta nuorimmaisesta lapsestaan, ja lapsilisää kolmesta lapsestaan. Vanhin on täyttänyt jo 17 vuotta, joten hänestä lapsilisää ei enää saa.

– Toivoisin, että myös 17- ja 18-vuotiaista lapsista maksettaisiin vielä lapsilisiä. Siinä iässä lapset asuvat kuitenkin vielä usein kotona, ja silloin he vasta kuluttavatkin.

Yksinhuoltajaäiti ei valita tilanteestaan. Viikoittainen muovikassillinen ilmaista ruokaa tuo hänen perheeseensä vähän taloudellista väljyyttä. Äiti iloitsee lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta, 50 eurosta lasta kohden.

– Se on iso raha, joka auttaa paljon. Osaan tulla vähällä toimeen. Ostan kaikki vaatteet kirpputorilta tai alennusmyynnistä. Esimerkiksi lasten toppavaatteet hankin aina lopputalven ale-myynneistä seuraavaksi vuodeksi etukäteen.

Perheessä ei matkustella, ei osteta nuorille uusia puhelimia eikä rahaa liikene lasten harrastuksiin. Kaiken isomman, kuten vuokratakuun hankkiminen on mahdotonta. Viimeksi muuttaessaan vuokratakuun heille haalivat kokoon sukulaiset.

Jos perhe saisi 300–400 euroa kuussa lisää rahaa, he pärjäisivät.

– Sitten ei tarvitsisi tulla tänne leipäjonoon. Voisi elää kituuttamatta. Mutta ihan hyvin meillä täällä Suomessa asiat kuitenkin ovat, ei onneksi tarvitse nälkää nähdä.

Maahanmuuttajan selviytymistä

Ruokapankin ovi käy tasaiseen tahtiin.

Siniseen toppatakkiin pukeutunut Tatiana Kotenkova kerää pussiin perunoita. Kotenkova on inkerinsuomalainen ja muutti Venäjältä perheensä kanssa Suomeen viisi vuotta sitten. Saman verran hän on käynyt myös ruoka-avussa.

Hänen miehensä on sairas ja on työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heidän pojallaan on ADHD. Kotenkova opiskelee lähihoitajaksi ja koko perheelle jää kuukaudessa käyttöön noin 700 euroa vuokran maksun jälkeen.

– Paljon parempi meidän täällä on olla kuin Venäjällä. Kela auttaa paljon ja maksaa esimerkiksi mieheni ja lapseni lääkkeitä ja lääkärikuluja.

Ihminen ottaa leipäpaketin.
Ihmiset tulevat leipäjonoon aivan viime hädässä.Petri Aaltonen / Yle

Kotenkova tekee ostoksensa pääasiassa kirpputoreilla ja ostaa kaupoista alennusmyyntituotteita. Roskalavalta he hankkivat paljon tavaroita.

Sosiaalitoimistosta Kotenkova on saanut apua esimerkiksi lapsen harrastusmaksuihin. Heidän poikansa pelaa jalkapalloa ja käy uimassa. Kotenkova haaveilee, että voisi jatkaa opintojaan sairaanhoitajaksi asti ja palkkatyön saatua talous kohenisi.

Kotenkova iloitsee heidän saatuaan kaupungilta vuokrattua rivitaloasunnon rauhallisesta ympäristöstä. Heidän lapsensa tarvitsee ympärilleen rauhaa ja aikaisemmassa kerrostalossa oli ollut levotonta.

Kotenkova ei osaa kertoa, mikä heidän tilannettaan parantaisi. Hän on tyytyväinen heidän elämäänsä.

Tyypillinen asiakas on yksinasuva keski-ikäinen mies

Vuonna 2017 Suomessa EU:n ruoka-apuun turvautui ainakin kerran vuodessa lähes 300 000 ihmistä (siirryt toiseen palveluun) (Ruokavirasto). Kauppojen ylijäämä ruokaa käy noutamassa esimerkiksi Jyväskylässä viitisen sataa ihmistä viikoittain. Ruokapankin asiakasrekisterissä on noin 1 400 perhekuntaa. Väliaikaiseksi tarkoitettu ruoka-apu on jatkunut jo neljätoista vuotta.

– Tyypillinen asiakas on yksinasuva keski-ikäinen mies. Opiskelijoita on lähes 100, eläkeläisiä 300–400 ja lapsiperheitä noin 200, kertoo Ruokapankin vastaava työntekijä Juha Kautto.

Vähävaraisuuden taustalta löytyy kirjavia tarinoita. Usein talouden on suistanut raiteiltaan jokin äkillinen elämänmuutos, kuten avioero, ylivelkaantuminen, konkurssi, sairastuminen tai työttömyys. Joskus rahaongelmiin ajaa hometalo.

– Monet siirtävät tulemistaan ihan viimeiseen asti ja tulevat sitten vasta, kun on ihan pakko, sanoo Ruokapankin palveluvastaava Arja Honkasalo.

Ihmisten hätä huomattu

Suomessa on parhaillaan valmistelussa laaja sosiaaliturvan uudistus, josta käynnistämisestä päättää tuleva hallitus. Valtioneuvoston kansliassa valmisteilla olevassa uudistuksessa ovat mukana kaikki eduskuntaryhmät, työmarkkinajärjestöt sekä yrittäjä-, sosiaali- ja terveysalojen järjestöt.

– Tämä poikkeuksellisen laaja hanke on myös hyvin poikkihallinnollinen eli sosiaaliturvaa ei koteloida yksistään sosiaaliturvaetuuksiin, vaan nähdään osaamisen, asumisen, työllistymisen ja toimeentulon olevan yhteistä synteesiä, sanoo Valtioneuvoston kansliasta projektipäällikkö Liisa Heinämäki.

Uudistuksessa keskitytään sosiaaliturvan kipukohtiin. Sosiaaliturvan keskeisin velvoite on huolen pitämisen tarve, joka on myös laissa määritelty ja siihen haetaan nyt parempia keinoja. Sosiaaliturva sisältää palveluita ja etuuksia, mutta usein ihmiset saavat vain etuuksia, eikä palveluita löydetä.

– Palvelujen ja etuuksien toimivuuteen on tässä hankkeessa kiinnitetty paljon huomiota. Sosiaaliturvalla täytyy olla edelleen vahva rooli siinä, että ihmiset pääsisivät osallisiksi yhteiskunnasta.

Ruoka-avun ruokakassin sisältö.
Ilmainen, viikoittainen ruokakassi on monelle iso apu.Petri Aaltonen / Yle

Erityisesti sosiaaliturvan uudistamisessa halutaan huomioida eri järjestelmien väliinputoajat: henkilöt, jotka jäävät yksin. Heitä ovat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset ja lapsiperheet, joissa on sairautta tai työttömyyttä. Lisäksi iäkkäät ihmiset, joilla menot ovat kasaantuneet, halutaan ottaa myös entistä paremmin huomioon.

Vuonna 2017 Kelan mukaan yli 400 000 (siirryt toiseen palveluun) ihmistä sai perustoimeentulotukea.

Sosiaaliturvan uudistaminen on iso tehtävä, mikä tulisi tapahtumaan vaihe kerrallaan uusilla hallituskausilla.

– Moni taho kertoo perusturvan epäsuhdasta, ja se on iso haaste. Toimeentulotuen pitäisi olla aivan viimesijainen ja lyhytaikainen tuki, mutta järjestelmä on niin vinoutunut, että vähitellen yhä useampi on liukunut pitkäaikaisen toimeentulotuen ja asumistuen varaan. Tätä pyritään jatkossa korjaamaan.

Järjestelmässä on paljon yksittäisiä etuuksia ja säännöstöjä, joihin liittyy byrokratian hankaluutta, tiedonkulun hitautta ja eri organisaatioiden välistä papereiden liikuttamista.

– Tähän ongelmaan pyritään tarttumaan jo hyvin nopeasti. Tarkastelemme miten digitaalisuudella ja tämän vuoden alussa käyttöön otetulla tulorekisterillä pystytään helpottamaan ihmisten asiointia, Heinämäki sanoo.

Yksi vaihtoehto perusturvan uudistuksessa on perustulo, josta kokemuksia on juuri alettu saada. Myös osallistumistulo ja osallistuva perusturva ovat kokeilussa.

– Mietimme, että onko jokin etuus, kuten lapsilisä vastikkeellista vai vastikkeetonta eli tuleeko sosiaaliturvaa saadakseen tehdä jotakin, perustuuko se jollekin tarpeelle vai maksetaanko sitä kaikille. Ja onko se yksilöllistä vai kotitalous kohtaista. Nämä ovat isoja kysymyksiä.

Tulevien päättäjien tehtävä on päättää nämä isot linjaukset sekä myös sen, säilyykö lapsilisä omana erillisenä etuutena.

– Teemme parhaamme, että leipäjonossa oleville ihmisille olisi näkyvissä valoa tunnelin päässä. Kaikilla on ollut yksimielisyys siitä, että heikommista täytyy pitää huolta.