Kevytlimsojen suosio kasvaa sokeroituja nopeammin – Suurtutkimus: Makeutusaineiden vaaroista tai hyödyistä ei näyttöä

Tutkijaryhmä toivoo lisää selvityksiä pitkäaikaisvaikutuksista.

makeutusaineet
Virvoitusjuomaa lasissa.
Pixabay

Sokerin ja makeutusaineiden kamppailu kuluttajien suosiosta näyttää kääntyvän makeutusaineiden voitoksi.

Ainakin virvoitusjuomia nauttivista yhä useampi valitsee keinotekoisesti makeutetun sokeroidun sijaan, vaikka sokeroituja juodaankin edelleen enemmän kuin makeutettuja.

Panimoteollisuuden lukujen mukaan virvoitusjuomien kulutus kasvaa, tosin viime vuonna kuuman kesän vauhdittamana. Samalla tilastosta näkyy, että keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien suosio kasvaa nopeammin kuin sokeroitujen.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Yllä olevassa tilastossa 2018 loppuvuoden arvio on toimituksen laskelma alkuvuoden kulutuksen pohjalta.

Elintarvikkeissa makeutettujen tuotteiden suosio näkyy selvästi esimerkiksi proteiinirahkoissa. Valion viestintäpäällikkö Helena Karhujoen mukaan rahkojen suurimmassa segmentissä eli proteiinirahkoissa noin 75% on keinomakeutettuja. Syynä on se, että monet näitä käyttävät kuluttajat haluavat vähentää sokeria ja hiilihydraatteja.

Makeutettujen tuotteiden suosiota ylipäätään selittää lisätyn sokerin aiheuttamat terveyshaitat, joista on viime vuosina tullut paljon uutta tietoa.

Terveyden näkökulmasta makeutusaineen suosiminen näyttäisi olevan sekä harmitonta että hyödytöntä.

Kansainvälinen Cochrane-tutkijaverkosto kävi läpi 56 makeutusaineisiin liittyvän tutkimuksen tulokset. The British Medical Journalissa (siirryt toiseen palveluun) alkuvuodesta julkaistun yhteenvedon mukaan sokerittomista makeutusaineista, kuten aspartaamista, sakariinista ja sukraloosista, ei ole terveyden kannalta hyötyä.

Makeutusaineisiin liittyvissä tutkimuksissa on pyritty selvittämään makeutusaineiden vaikutuksia aikuisten ja lasten painoon, verensokeriin, ruokailutottumuksiin, suun terveyteen, syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä munuaissairauksiin ja mielialaan.

Useimmissa näistä ei löytynyt tilastollista eroa runsaasti makeutusaineita ja niitä vähän käyttävien välillä. Toisin sanoen runsas makeutusaineiden käyttö ei auta painonhallinnassa sen paremmin aikuisia kuin lapsiakaan.

Tutkimuksista ei löytynyt myöskään pitävää näyttöä makeutusaineiden haitoista, vaikka niitä ei voida varmuudella pois sulkeakaan.

Tutkijaryhmä pitää useita makeutusaineista tehtyjä tutkimuksia niin suppeina, että niiden pohjalta ei vielä pysty tekemään varmoja johtopäätöksiä. Lisätutkimuksia tarvitaan erityisesti makeutusaineiden pitkäaikaisista vaikutuksista.

Mieluummin makeutettua kuin sokeroitua

Tieto lisätyn sokerin haitallisuudesta on mennyt hyvin perille ja sokerin kulutus on laskenut jo pitkään.

Viime vuonna kulutus henkeä kohti oli 30,6 kiloa kun huippuvuonna 1974 kulutus oli lähes 48 kiloa. Makeutusaineiden käyttöä ei ole tilastoitu vastaavalla tavalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo sanoo, että makeutusaineiden mahdollista vaaroista ei juurikaan tule tiedusteluja, mutta sokerista tulee.

– Nyt on enemmänkin niin päin, että tulee somen nostattamia mielipiteitä, että ruokosokeri tai kookossokeri on terveellistä.

Kuusipalo pitää selvänä, että sokerin karttaminen on johtanut makeutusaineiden suosion kasvuun. Toisaalta Kuusipalo arvelee nesteiden kulutuksen liittyvän kuntoilubuumiin.

– Olen sen verran vanha, että harrastin joogaa jo 80-luvulla. Ei silloin ollut juomataukoja ja juomapulloja joogamaton vierellä. Toimintaympäristöstä on tullut jollain tapaa juomaympäristö.

Kuusipalo muistuttaa, että markkinoilla olevat makeutusaineet ovat testattuja ja rekisteröityjä. Jos niihin liittyy terveysriski, niissä on suositus enimmäismääristä.

– Jos huomaa itsestään, että vesi ei aina maistu, silloin minusta on parempi juoda makeutusaineilla makeutettuja kuin sokeroituja. Se on terveydelle parempi.

Kuusipalo kuitenkin huomauttaa, että lisättyäkin sokeria voi syödä. Aikuisella yläraja on noin kolme ruokalusikallista päivässä.

Myös Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä uskoo, että keskustelu sokerin haitoista on saanut monet välttämään sokeria. Makeutettujen virvoitusjuomien maltillinen kasvu jatkuu edelleen.

– Luulisin, että kevytversioitten suosio kasvaa, koska ne ovat varsin vanha keksintö. USA:ssa aspartaami vapautettiin elintarvikekäyttöön jo vuonna 1974.

Heikkilä uskoo, että myös makuvesien myynti tulee kasvamaan.

Lue myös: Kola maistuu taas suomalaisille - sokerittoman kolan suosio ohittamassa sokerillisen, Hiilihydraatit lihottavat, makeutusaineet ovat vaarallisia, illalla ei kannata syödä paljon: Asiantuntijat purkavat kahdeksan sitkeää terveysmyyttiä