KiVa Koulu -hankkeen äiti torjuu kritiikin: Ohje on ollut alusta asti, ettei kiusattua istuteta pakolla samaan pöytään kiusaajiensa kanssa

Ihmisen taipumus uskoa, että paha saa aina palkkansa, johtaa professorin mukaan ikävällä tavalla kiusatun syyllistämiseen.

koulukiusaaminen
Kämmen, johon kirjoitettu "älä kiusaa".
Nella Nuora / YLE

KiVa Koulu -ohjelma sai viikko sitten osakseen tiukkaa arvostelua Ylen MOT-toimituksen verkkojutussa. Koulukiusattujen ja heidän vanhempiensa kritiikistä kerrottiin kiusaamisen vastaista työtä tekevän neuvontakeskus Valopilkun koordinaattorin Tina Holmberg-Kaleniuksen suulla.

– KiVa Koulu -ohjelma on tehoton. Osa kouluista käyttää sitä tavalla, joka voi olla kiusatulle oppilaalle jopa vahingollinen ja lisätä kiusaamista, sanotaan MOT:n jutussa.

KiVa Koulun kehittäjä, professori Christina Salmivalli vastaa arvosteluun harmittelemalla, miten KiVa Koulun kohtaama kritiikki menee niin usein ohi.

– Jos joku oikeasti tutustuisi KiVa Koulu -ohjelmaan ja sen jälkeen kritisoisi, tuntuisi se asialliselta. Mutta nyt KiVa Koulua on kritisoitu käytännöistä, jotka eivät lainkaan ole ohjelman mukaisia. Esimerkiksi siitä, miten traumatisoivaa saattaa olla, kun kiusattu ja kiusaajat tuodaan saman pöydän ääreen ja pakotetaan teennäisesti paiskaamaan kättä. Se on juuri päinvastoin kuin me suosittelemme.

Kautta aikojen koulussa on laitettu kiusaajat ja kiusattu nokikkain tekemään sovintoa. Käytäntönä se tuntuu istuvan lujassa, mutta Salmivalli haluaa irtisanoutua sellaisesta.

– Osapuolet tavataan yksitellen. Tämä on ollut ohjeemme alusta saakka. Kiusattu ei tule kuulluksi kiusaajiensa edessä, eikä varsinkaan, jos paikalla on useampi kiusaaja. Kouluille jaetuissa oppaissa on selkeästi kerrottu, että yhteinen tapaaminen voidaan järjestää vain silloin, kun myös kiusattu haluaa sitä.

Tutkijan näkökulmasta ohjelma toimii, jos kiusaaminen vähenee merkittävästi. Maallikko taas ajattelee, että kiusaamisen pitäisi ohjelman avulla poistua kokonaan.

Christina Salmivalli

Christina Salmivalli kummastelee myös kritiikkiä, jonka mukaan koulussa ei tehdä kiusaamiselle mitään, vaikka oltaisiinkin mukana KiVa Koulu -hankkeessa. Pelkkä nimike ei tietenkään ratkaise mitään, vaan ohjelman työkaluja on myös käytettävä.

– KiVa Koulu on kuin pölynimuri: se kyllä imee pölyä sisäänsä, mutta jos ei kukaan laita sitä päälle ja ala imuroida, niin eihän se sitten toimi.

professori Christina Salmivalli, Turun yliopisto
Psykologian professori Christina Salmivalli on käynnistänyt KiVa Koulu -hankkeen Turun yliopistossa vuonna 2007.Markku Sandell / Yle

Kiusattua ei saa syyttää provosoinnista

Koko kiusaamiskeskustelu kuumeni tällä kertaa, kun Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin Tuula Vuorisen kommentit herättivät närää MOT:n koulukiusaamisongelmaa koskevassa haastattelussa. Hän sanoi, että osa oppilaista korostaa omaa erilaisuuttaan ja siten provosoi muita. Tässä yhteydessä hän käytti ilmaisua "hutsahtava pukeutuminen". Näin rehtorin on katsottu puheellaan leimanneen kiusaamisen kiusatun omaksi syyksi.

Kuinka iso peikko nykyään on se ajatus, että kiusaaminen olisi kiusatun oma vika?

– Siinä on kyse psykologisesta mekanismista, jossa ihmisillä on taipumus ja halu uskoa maailman oikeudenmukaisuuteen: paha saa palkkansa ja hyville tapahtuu hyviä asioita. Siksi ihmiset tulkitsevat helposti tilanteita niin, että jos jotakuta kohdellaan huonosti, selitystä haetaan koetellun henkilön omista teoista. Näin ei tietenkään pitäisi olla, kommentoi Christina Salmivalli.

Tämän mallin mukaiseen ajatteluun törmätään usein myös raiskauksien arvioinnissa.

Kritiikki on jo tuttua

Professori Christina Salmivalli sanoo olevansa jo tottunut, että kiusaamisen vastainen ohjelma saa kritiikkiä parin vuoden välein. Aina kun koulukiusaaminen nousee yleiseen keskusteluun, KiVa Koulusta tehdään syntipukki.

– Meillä on koulupsykologit ja -kuraattorit, oppilashuolto, kummioppilastoimintaa, tukioppilaita... Ikinä niiden toimivuutta ei kyseenalaisteta, mutta KiVa Koulu saa aina syytteet niskaansa.

KiVa Koulu on kuin pölynimuri: se kyllä imee pölyä sisäänsä, mutta jos ei kukaan laita sitä päälle ja ala imuroida, niin eihän se sitten toimi.

Christina Salmivalli

KiVa Koulu -ohjelman toimivuutta tunnutaankin arvioitavan kahdella eri kriteerillä.

– Tutkijan näkökulmasta ohjelma toimii, jos kiusaaminen vähenee merkittävästi. Maallikko taas ajattelee, että kiusaamisen pitäisi ohjelman avulla poistua kokonaan.

Tutkimuksellista näyttöä KiVa Koulu -ohjelman aikaansaannoksista on olemassa, ei pelkästään hankkeen omien selvitysten perusteella. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyt (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että kiusaaminen on kouluissa vähentynyt vuosi vuodelta siitä lähtien, kun KiVa Koulu -ohjelma otettiin valtakunnallisesti käyttöön.

Lue lisää:

Ylistettyä Kiva koulu -ohjelmaa käytetään jopa vahingollisella tavalla: ”Jättää aikamoisia traumoja kiusatulle”

Rehtorin puheet hutsahtavasta pukeutumisesta ja seksuaalivähemmistöistä tyrmistyttävät – Opetusministeri: "Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika"

Koulukiusaaminen vähentynyt huimasti – Taulukko kertoo, kuinka suurta osaa 8–9-luokkalaisista kiusattiin kunnassasi

Poliisin juliste, jossa todetaan koulukiusaamisen olevan rikos
Heikki Rönty / Yle