Analyysi: Kreikka tähtää kansainvälisen asemansa palauttamiseen Makedonia-kiistan jälkeen – neljä poimintaa maan suunnasta

Hallitusta horjuttaneen Makedonian nimikiistan jälkeen pääministeri Alexis Tsipras lupaa maahan vakautta.

Kreikka
Alexis Tsipras
Pääministeri Alexis Tsipras luottamuslauseäänestyksen jälkeen Kreikan parlamentissa.Yannis Kolesidis / EPA

AteenaPääministeri Alexis Tsiprasin vasemmistohallitus voitti eilen illalla luottamuslauseäänestyksen Kreikan parlamentissa.

Tsipras menetti sunnuntaina oikeistolaisen hallituskumppaninsa Itsenäiset kreikkalaiset-puolueen johtajan Panos Kammenosin hallituksestaan, kun tämä erosi puolustusministerin paikalta Makedonian nimikiistan vuoksi.

Tsipras aikoo jatkaa hallitusohjelmaan kuuluvia yhteiskunnallisia parannuksia. Kokosimme neljä poimintaa siitä, mihin suuntaan Kreikka on menossa.

1. Vasemmistoliitto Syriza jatkaa ilman oikeistolaista hallituskumppaniaan

Vasemmistoliitto Syriza ja oikeistolainen kansallismielinen Itsenäiset kreikkalaiset-puolue ehtivät luotsata Kreikkaa vuodesta 2015.

Tsipras ja oikeistojohtaja Kammenos muodostivat pisimmän talouskriisin aikaisen hallituksen.

Hallitusyhteistyö kariutui viikonloppuna erimielisyyteen Makedonia-nimen käytöstä (siirryt toiseen palveluun), jonka jälkeen pääministeri Tsipras päätti mittauttaa hallituksen luottamuksen parlamentissa.

Syriza voitti keskiviikkona 300-paikkaisen parlamentin enemmistön taakseen. Se jatkaa hallituskauttaan sitoutumattomien edustajien luottamusäänien turvin.

Konservatiivinen pääoppositio kuitenkin vähätteli tulosta. Se puhuu vähemmistöhallituksesta tai ivallisemmin "räsymattohallituksesta."

Pääministerin on tehtävä nyt hallitukseensa muutoksia, sillä Itsenäiset kreikkalaiset-puolueen lähtö ja kevään kunnallisvaaleihin valmistautuminen jättävät joitakin ministeripaikkoja tyhjiksi.

2. Pohjois-Makedonian nimisopimus on vietävä läpi parlamentissa

Kreikan ja Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ulkoministerit allekirjoittivat viime kesänä sopimuksen, joka muuttaa jälkimmäisen maan nimen Pohjois-Makedoniaksi.

Kreikassa parlamentti äänestää nimenmuutoksesta lähiaikoina. Hallitus toivoo sopimuksen taakse parlamentin enemmistöä, mikä on vielä tällä hetkellä vaakalaudalla.

Nimenmuutos voidaan ratifioida pienemmälläkin äänimäärällä. Se olisi Syrizalle kuitenkin poliittinen tappio, sillä Kreikka tähtää kansainvälisen asemansa parantamiseen ja johtavan roolin palauttamiseen Balkanilla.

Panos Kammenos
Panos Kammenos Pantelis Saitas / EPA

3. Parlamenttivaaleihin valmistautuminen on alkanut

Tsipras aikoo viedä koko nelivuotiskautensa loppuun ja järjestää parlamenttivaalit lokakuussa. Näin Kreikan talous ehtisi lähteä tukevampaan kasvuun ja Syriza saisi paremmat lähtökohdat tavoitella uutta kautta.

Äänestäjäkunnan kosiskelu on jo alkanut.

Monien kreikkalaisten mielestä pääministerin ja Panos Kammenosin pesäero hyödyttää vaalien kannalta molempia osapuolia.

Gallupien mukaan Itsenäiset kreikkalaiset on suuressa vaarassa pudota parlamentista. Pysyminen taipumattomana Pohjois-Makedonian nimisopimuksessa luo Kammenosille toivon säilyttää osa äänestäjistä.

Omalta puoleltaan Tsipras haluaa poliittisen eron hallituskumppanistaan takaavan vaaleissa niiden vasemmiston ja keskustavasemmiston äänestäjien tuen, jotka eivät hyväksyneet yhteistyötä oikeiston kanssa.

Syrizalla ja gallupeja johtavalla konservatiivisella Uusi demokratia -puolueella on molemmilla tarve osoittaa, että ne kykenevät muodostamaan seuraavan hallituksen ilman liittolaisia.

4. Syriza tähtää loppukaudellaan yhteiskunnallisiin parannuksiin

Kreikan kolmannen lainaohjelman päättymisen jälkeen (siirryt toiseen palveluun) viime elokuussa hallituksen tavoitteena on ollut yhteiskunnan normalisoiminen. Talouskriisin pahiten koettelemia ihmisiä hallitus on pyrkinyt tukemaan pitkin kauttaan.

Seuraavaksi Syriza haluaa korottaa 586 euron minimipalkkaa 5–10 prosenttia. Samalla nousisi työttömyystuki.

Työpaikkoja on määrä lisätä kymmennillä tuhansilla ja työehtosopimukset on tarkoitus palauttaa.

Valtiolle velkaa oleville esitetään maksuhelpotuksia ja heikkotuloisille vuokratukea. Ensiasuntoja pyritään myös suojaamaan pakkolunastukselta.

Lisäksi hallituksella on vireillä perustuslain uudistus. Esitetyt muutokset koskevat muun muassa presidentin valintatapaa ja ministerien vastuuvapauden tiukentamista, vaalikäytännön muuttamista sekä ortodoksisen kirkon roolin tarkentamista yhteiskunnassa.