Vysotskin laulut kaikuvat Vysotski Festillä seitsemällä kielellä

Vladimir Vysotskin suosio Suomessa ei hiivu. Hänen laulunsa ovat ymmärrettäviä, tulevat lähelle ja ovat aina yhtä ajankohtaisia.

kulttuuri
Высоцкий
Vladimir VysotskiYle

Kysymykseen maailman kuuluisimmasta venäläisestä lauluntekijästä löytyy vain yksi vastaus - Vladimir Vysotski.

– Se on ehdottomasti hän, – sanoo kansainvälisen Vysotski-festivaalin (siirryt toiseen palveluun) järjestäjä Vladimir Ištšenko.

– Hänen laulujaan on käännetty 216 kielelle. Englanniksi löytyy puolitoista tuhatta laulua, puolaksi kuutisensataa, bulgariaksi lähes 300, suomeksi noin 150.

Ištšenko järjestää nyt festivaalin neljättä kertaa. Osallistujien maantieteellinen haitari on kasvanut, samoin on noussut tapahtuman taiteellinen taso. Tällä kertaa festivaalin tähtenä on norjalainen Jørn Simen Øverli , jolla on kirjaimellisesti monopoli Vysotskiin kotimaassaan.

Vysotski-fest 2018
Vysotsky Fest 2018Yle

– Vuonna 1980 hän osti oikeudet Vysotskin laulujen esittämiseen Norjassa ja sittemmin hän on pitänyt lähes 2000 konserttia, levyttänyt kaksi levyä, jotka ovat saaneet palkintoja sekä esiintynyt Tagankassa ja Vysotski-museossa. Hän tulee aivan erinomaisen harmonikkataiteilijan Espen Leiten kanssa. Leiteä voi tyyliltään verrata legendaariseen suomalaiseen harmonikkataiteilijaan Kimmo Pohjoseen.

Tämänkertaisella festivaalilla järjestetään kolme konserttia Helsingissä, Espoossa ja Järvenpäässä. Vysotskin lauluja esitetään seitsemällä kielellä.

– Kielet ovat venäjä, suomi, ruotsi, norja, armenia, espanja ja ranska, – luettelee Ištšenko.

Mistä tunnet sä ystävän…

Suomessa Vysotskin lauluista parhaiten tunnetaan Ystävän laulu, jota esitetään täällä jopa kolmena eri versiona. Kuuluisin on Juha Vainion käännös, joka sovittaa onnistuneesti Vysotskin tekstin suomalaiseen todellisuuteen. Vuoret on muuttunut mereksi säkeessä ”Anna meren se selvittää”, mikä on tietenkin ymmärrettävämpää suomalaiselle.

Toisen käännöksen on tehnyt Turkka Mali, joka on yksi eniten Vysotskia kääntäneistä tekijöistä Suomessa. Malin mukaan Vysotskin lyriikka ja mollivoittoiset sävelet ovat läheisiä monille suomalaisille:

– Hänen laulujensa sankareihin on helppo samaistua, missä onkin niiden suurin viehätys, – sanoo Mali.

– Kyllä. Ystävän laulu on ihan eri juttu, siitä on tullut suomalainen laulu, – nauraa Vladimir Ištšenko.

On kuitenkin paljon muita Vysotski-käännöksiä: Susijahti, Vuorikiipeilijätär ja Jäähyväiset vuorille.

Ikuinen ”07” ei ole lainkaan ”07”

Ylen toimittaja Markku Värtö teki perestroikan aikaan dokumenttielokuvan Vysotskin elämästä ja tuotannosta. Värtö kiinnitti huomiota siihen, että suomalaiset ja venäläiset näkivät Vysotskin hieman eri lailla.

– Siellä häntä pidettiin runoilijana, joka kirjoitti runoja elämän hyvistä ja huonoista puolista, – sanoo Värtö.

– Suomessa häneen suhtauduttiin toisella tavalla. Uskon, että täällä hänet nähtiin ennemminkin poliittisena taiteilijana.

Värtö oli ensimmäinen toimittaja, joka sai haastattelun 07-laulun sankarittarelta puhelunvälittäjä Ljudmila Orlovalta. Hän oli vuoropäällikkönä kun Vysotski tilasi puhelun ulkomaille. Neuvostoliitossa piti esittää syy puhelulle, jos soitti ulkomaille illan tunteina.

Высоцкий
Vladimir VysotskiYle

– Yleensä syynä oli sairaus tai sukulaisen kuolema, joku oli tulossa tai menossa, – muistelee Orlova.

– Tällä kertaa langan päässä oli hiljaisuus. Ajattelin, että no... hän varmaan yrittää keksiä jotain syytä. Yhtäkkiä sieltä kuuluu rauhallisella miehen äänellä: ”Soitan rakkauden tähden”. Tunsin heti valtavaa sympatiaa häntä kohtaan.

Orlova oli pitkään ainoa rakkauden silta Vysotskin ja Marina Vladyn välillä. Vysotski omisti sittemmin Orlovalle yhden kuuluisimmista lauluistaan ”Nolla seitsemän”.

– Hän lauloi sen minulle ja sanoi, että laulu kertoo sinusta. En ihan tajunnut. Miksi ”07”, meillähän oli ihan eri kansainvälinen koodi, paljon pidempi? Hän sanoi nauraen , että olisitko halunnut, että olisin omistanut sinulle seitsemännumeroisen luvun , – muistelee Orlova.

Runoilija ja muusikko

Vysotski laulaa asioista, jotka huolettavat niin venäläisiä kuin suomalaisiakin. Nimenomaan siksi hänen tuotantonsa on ajatonta, eikä suosio ole kadonnut, vaan päinvastoin vain kasvanut. Markku Värtön mukaan myöskään Vysotskin musiikillisia ansioita ei pidä aliarvioida.

– Hän on tietysti ensisijaisesti runoilija ja hänen päätuotantonsa ovat hänen tekstinsä. Mutta ei tule unohtaa musiikkia. Suomalaiset pitivät ja pitävät yhä hänen melodioistaan.

– Vysotskin laulut otetaan Suomessa aina hyvin vastaan myös venäjän kielellä laulettuina, sanoo Ištšenko.

– Jos jotain jää ymmärtämättä, kysytään. Sanat eivät ole ongelma . Tärkeintä on hyvä esitys.

Alkuperäinen, Novosti Ylen venäjänkielinen artikkeli on luettavissa täällä.