Valmistuvat lääkäriopiskelijat: henkilökunnan tuki on palkkaa parempi houkutin – terveyskeskuksissa täyttämättä lähes 230 lääkärin paikkaa

Suurimmassa osassa Suomen sairaanhoitopiireistä podetaan lääkärivajetta.

lääkärit
stetoskooppi
AOP

Lääkäriliiton selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen terveyskeskuksissa oli viime lokakuussa täyttämättä lähes 230 lääkärin tehtävää. Suurin lääkärivaje oli Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa.

Esimerkiksi Keski-Suomessa lääkärintehtäviä on 200, mutta lääkäreitä selvityksen mukaan 170. Vaje on siis 30 lääkäriä, ja 15 prosenttia tehtävistä on täyttämättä.

Terveyskeskuksittain tarkasteltuna 60 prosentissa terveyskeskuksista ei ollut lääkärivajetta lainkaan, mutta noin 300 000 suomalaista palvelevista terveyskeskuksista puuttuu vähintään viidennes lääkäreistä. Kaiken kaikkiaan Suomessa täyttämättä on joka kahdeskymmenes lääkärintehtävä.

Lääkäriliiton mukaan ratkaisu ei ole kouluttaa lisää lääkäreitä.

– Tilastot osoittavat, että vaikka lääkärien määrä kasvaa, se ei näy terveyskeskuslääkärien määrässä. Terveyskeskustyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa lääkäreille, toteaa liiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen liiton tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Mikä vetää nuoria lääkäreitä pienille paikkakunnille?

Itä-Suomen yliopistossa lääkäriksi opiskelevat tekevät terveyskeskusharjoittelun Jyväskylän Palokan opetusterveyskeskuksessa.

Parasta aikaa harjoittelussa ovat muiden muassa viidennen vuoden opiskelijat Emma Oksala Tampereelta ja Anni Kotiranta Vantaalta.

Runsaan vuoden kuluttua Oksala ja Kotiranta ovat valmiita lääkäreitä. He ovat kiinnostuneita työskentelemään myös pienemmillä paikkakunnilla, juuri niillä, joissa lääkäripulaa yleisimmin esiintyy. Oksala on menossa kesätöihin Lieksaan ja Kotiranta Kiteelle.

– Pienillä paikkakunnilla potilaat ovat yleensä sellaisia mukavia ja leppoisia. Ja kun ei olla ihan suuren sairaalan vieressä, pääsee kandina tekemään monipuolisempaa työtä. Lisäksi olen kiinnostunut yleislääketieteestä, Oksala sanoo.

– Olen kiinnostunut erityisesti ennaltaehkäisevästä terveystyöstä, ja pienellä paikkakunnalla sitä pääsee tekemään ruohonjuuritasolta, kertoo Kotiranta.

Hyvä henki ja henkilöstön tuki

Yleisemmällä tasolla pienet paikkakunnat eivät näytä olevan lääkäreille kovin kiinnostavia työseutuja. Muuttoliike suurempiin kaupunkeihin on käynnissä, ja se koskee myös lääkäreitä.

Palkkaus ei ole kummallekaan opiskelijalle se merkittävin tekijä työmaan valinnassa, vaikka syrjemmiltä seuduilta parempaa palkkaa saakin.

Kotiranta sai kipinän Kiteelle parin viikon terveyskeskuspäiviltä.

– Siellä oli tosi hyvä henki ja huippumukava henkilökunta. Tuli sellainen olo, että apua saa varmasti jos sitä tarvitsee, hän sanoo.

Samaa kertoo Oksala – hänkin on viettänyt Lieksassa pari viikkoa jo aiemmin.

– Oli niin hyvät ja tukea antavat seniorilääkärit, että voi luottaa siihen, että voi vielä ehkä vähän vajailla taidoilla tuoreena lääkärinä mennä turvallisesti töihin, hän sanoo.

Opiskelijat puhuvat tulevista töistään keskenään jatkuvasti

Oksala ja Kotiranta kertovat, että lääkäriopiskelijat pohtivat keskenään jatkuvasti sitä, minne opiskelujen jälkeen suunnataan töihin.

– Viimeksi tänään lounaalla puhuttiin tästä aiheesta, pienelle vai isolle paikkakunnalle, Oksala naurahtaa.

– Joillain on tosi selvät sävelet, että ovat aina tienneet haluavansa vaikka Helsinkiin töihin, mutta on paljon niitä, jotka eivät tiedä tai joilla mieli muuttuu vaikka kokemusten kautta, Kotiranta täydentää.

Oksala ja Kotiranta nostavat esiin myös sellaiset asiat, joihin terveyskeskukset eivät voi vaikuttaa. Jos ihminen kaipaa vaikkapa aktiivista kulttuurielämää tai laajaa ravintolatarjontaa, pieneltä paikkakunnalta ei sellaisia löydy.

– Itse olen sen miettinyt niin, että enpä minä Kuopiossakaan juuri teatterissa käy, että miksi sen pitäisi minun valintoihini vaikuttaa, sanoo Kotiranta.

Opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti

Tulevia lääkäreitä rekrytoidaan aktiivisesti jo opiskelujen aikana. Värväys pyörii esimerkiksi lääkäripäivillä, ja sähköpostiin satelee ilmoituksia vapaista työpaikoista.

– Kyllä kilpailu työntekijöistä näkyy, erityisesti lääkäripula-alueilla ja -aloilla, sanoo Oksala.

– Kutsuja tulee, mutta positiivisessa hengessä. Ei se sillä tavalla tunnu, että minusta kilpailtaisiin, toteaa Kotiranta.

Esimerkiksi Äänekosken terveyskeskuksesta kerrotaan, että lääkäreitä sekä rekrytoidaan aktiivisesti suoraan että käytetään hyväksi rekrytointifirmaa. Jyväskylässä taas pyritään pitämään opiskelijoista ja sijaisista kiinni tarjoamalla kannattelevaa työyhteisöä ja hyvää tukea.

Lääkäriliitosta puolestaan kerrotaan, että yleisesti käytettyjä keinoja ovat juuri rekrytointifirmojen käyttö, hyvä perehdytys ja tuki opiskelijoille ja tuoreille lääkäreille, joustavat työehdot ja kilpailukykyinen palkkaus.