Tutkija laittaa tietokoneen perkaamaan Instagramin valtaisaa kuvatulvaa – #metoo näytti kuinka selfieistä tuli poliittisia

Sosiologi Eeva Luhtakallio uskoo, että "jytkyt ja trumpit" olisi saattanut huomata jo ennalta kuvista. Iso tutkimus Instagramista on alkamassa.

Instagram
Kuvakollaasi Instagramin tapaan
Kuvilla luodaan merkityksiä maailmasta, ja varsinkin nuorille kuvien jakaminen somessa on merkittävä tapa viestiä. Kollaasi Marko Melto / Yle

Poliittinen tutkimus on keskittynyt vahvasti siihen, miten sanoilla argumentoidaan. Nyt tutkijat haluavat kääntää katseensa kuviin.

– Nuorille some ja asioiden jakaminen on noussut merkittäväksi tavaksi viestiä, sanoo sosiologi Eeva Luhtakallio.

Luhtakallio on Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori. Hänen johdollaan on kevään aikana alkamassa viisivuotinen eurooppalainen tutkimus. Siinä mukana ovat isoina maina Ranska ja Saksa sekä pieninä Suomi ja Portugali.

Keinoäly perkaa meille tiettyjä hästägejä.

Eeva Luhtakallio

Tutkijaryhmän on määrä selvittää demokratian kuvittamista sekä nuorten kasvamista kansalaisuuteen kuvallisen osallisuuden kautta. Ensi töikseen he aikovat laittaa tietokoneen perkaamaan Instagramin valtaisaa kuvatulvaa.

– Pannaan tietokone louhimaan massaa, sillä kukaan ei pysty käymään läpi miljoonaa kuvaa tai enemmän. Keinoäly perkaa meille tiettyjä hästägejä eli tunnisteita ja kuvista tiettyjä samankaltaisuuksia, Eeva Luhtakallio kertoo.

Hänen tietääkseen louhimista ei ole käytetty yhteiskuntatieteissä aiemmin näin laajasti. Ylipäänsä sitä on sovellettu kuvallisiin aineistoihin aika vähän.

– Louhinnan jälkeen tutkijat kohdentavat katseensa ruohonjuuritasolle. He tutkivat osallistuvan havainnoinnin keinoin, mitä kuvilla argumentoiminen ja osallistuminen on.

Jos Ranskassa tutkimusta tehtäisiin tällä hetkellä, Luhtakallio arvelee, että Instagramissa näkyisi keltaliivien liikehdintä. Ilmastonmuutos ja pakolaisuus näkyisivät mitä todennäköisimmin nuorten kuvissa kaikkialla.

Tutkijat aikovat "mennä sen mukaan, mitä maailmassa tapahtuu".

Tuli iso jytky – puskista

Eduskuntavaaleissa 2011 perussuomalaiset sai äkkiä 39 paikkaa, kun heillä oli edellisellä vaalikaudella ollut vain viisi kansanedustajaa. Tulos yllätti "kaikki" – ainakin vaali-illan kommenteista ja poliittisista analyyseista päätellen.

Timo Soini vaalivalvojaisissa.
Puheenjohtaja Timo Soini tuulettaa perussuomalaisten vaalitulosta 2011.Markku Ojala / AOP

Jytkyn sanottiin tulleen puskista.

Puskista luonnehditaan usein myös niin kutsutun Arabikevään 2011 tulleen. Sosiaalisen median merkitys kansannousuille ja mielenosoituksille huomattiin koko laajuudessaan ainakin läntisessä maailmassa vasta myöhemmin.

Myös Donald Trumpin valinta presidentiksi kesällä 2016 sai monelle aamukahvit väärään kurkkuun.

Olisiko näistä yllätyksistä näkynyt jossain enteitä?

– Ihmisten välinen kuvallinen viestintä sekä ihmisten luomat merkitykset kuvissa ja kuvilla olisivat voineet kertoa vihjeitä tulevasta, jos niitä olisi luettu huolella. Heikkoja signaaleja pitäisi osata ottaa haltuun paremmin, sanoo Eeva Luhtakallio.

Luhtakallion mielestä perinteisillä kyselytutkimuksilla on kuitenkin vaikea tavoittaa tällä ajalle ominaisia, nopeita muutoksia. Siksi sosiologi haluaa kääntää katseensa kuviin.

Uusia aseita politrukeille?

Ovatko tutkijat siis kehittämässä puolueille uusia aseita?

– Ei, torjuu Eeva Luhtakallio.

– Ei tosiaankaan ole tarkoitus kehittää puoluetoimijoille uusia aseita vaikuttaa nuoriin.

Tutkimuksella lisätään ymmärrystä siitä, mitä nuoret itse jo tekevät tällä hetkellä. Instagram ja muut samankaltaiset verkkoalustat toimivat merkittävinä kanavina nuorille siitä, mitä politiikka on ja miten osallistua yhteiskuntaan tai maailmaan.

Miten nuoret ymmärtävät osallistumisensa maailmaan videoklippien kautta? Selfietkin voivat olla poliittisia.

Eeva Luhtakallio

Iso tutkimushanke ei myöskään ole vaalitutkimusta, itse Instagramin tutkimusta eikä perinteistä vertailututkimusta eri maiden välillä. Keskiössä on demokratian käytäntöjen tutkiminen.

Eeva Luhtakallio painottaa myös, että puhuessaan poliittisesta tutkijat eivät tarkoita puoluepoliittista.

– Olen kiinnostunut esimerkiksi siitä, miten nuoret ymmärtävät osallistumisensa maailmaan videoklippien kautta. Tai miten selfietkin voivat olla poliittisia.

Kautta historian on ollut tapana määritellä turhiksi tai moraalittomiksi monet uudet asiat, jotka nuoret ottavat sujuvasti omakseen. Nyt nuorten suosimat omakuvat, selfiet, leimataan usein pinnallisiksi – turhaan, sanoo tutkija.

– Mikä on pinnallista ja mikä ei, se ei ole niin simppeli kysymys. Kun ihmiset luovat kuvilla merkityksiä maailmasta, siinä on aina vähintäänkin orastavia aihioita jostakin poliittisesta. Kun sitten tapahtuu jotakin yllättäin, näistä kuvista voi tulla mitä suurimmassa määrin poliittista.

Luhtakallion mukaan #metoo on hyvä esimerkki. Se politisoi tietynlaiset selfiet, tuotti monenlaisia kuvallisia meemejä ja teki seksuaalisen häirinnän näkyväksi. Siitä tuli myös osa kehopositiivisuusliikettä: kukin saa näyttää siltä kuin näyttää.

Median käyttö pirstaloituu

Poliittisessa viestinnässä on aina käytetty aseena kuvia, usein "vain" kuvittamiseen tai ehdokkaan esittelyyn.

Eeva Luhtakallio sanoo kuitenkin, että kuvat ovat koko ajan muuttuneet yhä enemmän osaksi argumentointia.

– Nykynuoret kasvavat visuaalisen median natiiveina, joten kuvallinen taso on heille itsestään selvää. Se, mitä ja miten he itsestään viestivät, on vahvasti kiinnittynyt kuvalliseen ilmaisuun.

Vaalimainos Maikkarin kanavalla tai sanomalehdessä tavoittaa marginaalisen joukon äänestäjiä. Tulevaisuudessa entistä vähemmän.

Eeva Luhtakallio

Sosiaalinen media ja muut niin sanotut uudet kanavat on otettu myös vaalimainosten avuksi. Edellisissä vaaleissa uskottiin, että Facebookissa aktiivinen ehdokas on vahvoilla. Sanotaanko tulevissa vaaleissa samaa Instagramista?

– Ei ole yhtä taikakanavaa, sillä median käyttö on yhä enemmän pirstaloitunut.

– Vaalimainos Maikkarin kanavalla tai sanomalehdessä tavoittaa marginaalisen joukon äänestäjiä. Nykyisinkin se tavoittaa vain osan ihmisistä ja tulevaisuudessa entistä vähemmän, Luhtakallio sanoo.

Puolueille tämä tarkoittaa isoa tulevaisuuden haastetta.

Vanha mies menee rollaattorin kanssa vaalimainosten ohi Ylöjärvellä.
Perinteisiä kunnallisvaalimainoksia Ylöjärven katukuvassa syksyllä 2012.Petri Aaltonen / Yle