Suomessa suunnitellaan raiskauslakien muutoksia – Miten rikoslain muutos Ruotsissa vaikutti?

Syyttäjän mukaan suostumuksen vaatiminen on johtanut kovempiin tuomioihin Ruotsissa. Miehillä ja naisilla on edelleen usein eri käsitys siitä, mikä tarkoittaa suostumusta seksiin.

Raiskauslaki
Naine katselee sateisen ikkunan läpi.
AOP

Oulun epäillyt seksuaalirikokset lapsia kohtaan ovat kirittäneet poliitikkoja lakimuutoksissa. Suunnitelluissa muutoksissa pohditaan myös suostumuksen puutetta yhdeksi raiskauksen tunnusmerkiksi.

Tällaista muutosta on ajettu myös kansalaisaloitteella, joka 50 000 allekirjoituksen ansiosta etenee eduskuntaan. Suomi ottaa lakimuutoksissa huomioon Ruotsin tuoreet kokemukset, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi jo keväällä 2018.

Häkkänen on yksi keskustelijoista tänään A-talk-ohjelmassa, joka käsittelee seksuaalirikoksiin puuttumista TV1:llä klo 21.05.

Ruotsin entistä tiukempi raiskauslaki tuli voimaan heinäkuussa 2018. Laki edellyttää, että seksille on molempien osapuolien suostumus. Suostumus voidaan antaa joko sanoin tai teoin.

Ruotsin uusi laki mahdollistaa siis raiskaustuomion myös niissä tapauksissa, joissa tekijä ei ole käyttänyt väkivaltaa tai uhannut sillä. Perusteena voi olla se, että uhri on ollut erityisen haavoittuvassa asemassa.

Mitä Ruotsissa on puolen vuoden aikana opittu?

Ruotsin radion Ekot-toimitus kävi marraskuun lopussa läpi 20 oikeustapausta (siirryt toiseen palveluun), jotka on ratkaistu uuden raiskauslainsäädännön perusteella. Useimmissa tapauksissa langettava tuomio olisi annettu vanhankin lain puitteissa, selvityksessä todettiin.

Neljässä tapauksessa lakimuutoksella oli ratkaiseva vaikutus. Kolmessa näistä tuomio annettiin sillä perusteella, että tuomittu ei ollut varmistanut naisen suostumusta seksiin. Yhdessä tapauksessa tuomittu sai yhden vuoden vankeusrangaistuksen “tuottamuksellisesta raiskauksesta”, joka on uusi rikosnimike Ruotsissa.

Selvityksen perusteella lakimuutos on vaikuttanut myös niin, että raiskauksista tuomitaan pidempiä rangaistuksia kuin ennen etenkin tapauksissa, joissa on uhkailtu tai käytetty väkivaltaa.

Syyttäjä Christina Voigt kertoi haastattelussa yhdestä tapauksesta. Raiskaus tapahtui juhlien jatkoilla. Nainen oli nukahtanut sohvalle. Hän heräsi siihen, että mies, jonka hän oli torjunut useasti illan aikana, riisui häntä ja oli sukupuoliyhteydessä.

– Tällainen ei ole mikään harvinainen tilanne. Hän (nainen) oli väsynyt, hieman humalassa, hän yllättyi ja meni hieman shokkiin siitä mitä tapahtui, oikeudenkäynnissä syyttäjänä toiminut Voigt kertoi.

– Hän ei ehtinyt sanoa kunnolla “lopeta”, sillä hän ei voinut uskoa, mitä oli tapahtumassa. Se tapahtui niin nopeasti. Mies sai kahden vuoden vankeusrangaistuksen.

Voigt arvioi, että ennen lakimuutoksesta tästä tapauksesta olisi tullut tuomio vain seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Uutta lakia arvostelevat juristit epäilevät, että lakimuutos johtaa syyttömyysolettaman heikkenemiseen; he pelkäävät, että lakimuutoksen vuoksi epäillyn pitää todistaa syyttömyytensä. Länsimaisessa rikoslainsäädännössä on keskeisenä periaatteena, että epäilty on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Syyttäjä Voigt ei usko syyttömyysolettaman heikkenevän.

– Sama todistetaakka on kuin ennenkin.

Onko seksiin suostuttu, jos sitä ei vastusta?

Nais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat Suomessa ja Ruotsissa vaatineet suostumusta mukaan samoin perustein: suostumus seksin edellytyksenä on osa ajatusta naisen tai miehen itsemääräämisoikeudesta. Vanhoissa lakimuotoiluissa nais- ja ihmisoikeusjärjestöt näkevät kaiun siitä, että seksi on sallittua, kunhan nainen ei kaikin voimin vastusta sitä.

Ruotsin termi samtyckeslagen, yhteisymmärryslaki ilmaisee vielä suomen kielen suostumus-sanaa vahvemmin sen, että kyse ei ole siitä, että mies ottaa ja nainen antaa (jos ei pane hanttiin). Seksin pitäisi olla yhteisymmärrykseen perustuvaa, ei painostuksen tulos.

Ruotsissa on käynnistetty esimerkiksi laaja Av Fri vilja -kampanja (Vapaasta tahdosta) raiskausten ehkäisemiseksi. Sen pohjaksi teetettiin selvitys, joka paljasti merkittäviä eroja nuorten miesten ja naisten tulkinnoissa.

Myönteisimmin lakiin suhtautuvat nuoret naiset (siirryt toiseen palveluun). 18–25-vuotiaista naisista 90 prosenttia kannattaa lakia, mutta miehistä 62 prosenttia. Eniten sitä vastustavat nuoret kaupunkilaismiehet, kävi ilmi Sifo-tutkimuslaitoksen selvityksestä. Useampi kuin joka viides nuori mies (22 prosenttia) vastustaa lakia.

Nuorilla ruotslaismiehillä ja -naisilla on myös usein eri näkemykset siitä, mitä voi pitää suostumuksena seksiin.

Ruotsalaisista miehistä 17 prosenttia piti kyselyssä suostumuksena sitä, että lähtee toisen kotiin illalla. Naisista näin ajatteli 7 prosenttia. Kolmasosa miehistä piti suostumuksena myös sitä, että riisuutuu alasti toisen kanssa. 18–25-vuotiaista naisista näin ajatteli 16 prosenttia.

A-talkissa keskustellaan seksuaalirikosten ehkäisystä tänään torstaina 17. tammikuuta klo 21.05. TV1:llä. Keskustelemassa Antti Häkkäsen lisäksi Katri Kulmuni (kesk.), Sanna Marin (sd.), Leena Meri (ps.) ja Krista Mikkonen (vihr.) Juontajana Olli Seuri.

Lue lisää:

Raiskauslait remonttiin: Sukupuoliyhteys lapsen kanssa halutaan muuttaa raiskaukseksi

Seksin pitää olla vapaaehtoista, mutta miksi suostumuksen puutteen lisääminen lakiin on “elämälle vierasta”?