Lähijunilla ajetaan ilmastonmuutosta vastaan – raideliikenteen mahdollisuuksia selvitetään eri puolella Suomea

Autoilua ilmastoystävällisempi lähijunaliikenne kiinnostaa erityisesti kaupunkialueilla.

rautatieliikenne
Juna.
Lähijunaliikenteen aloittaminen vaatii suuria investointeja ja muutoksia olemassa olevassa infrastruktuurissa. Matti Myller / Yle

Lähijunaliikenteen mahdollisuuksia ja hyötyjä selvitetään ympäri Suomea. Liikennemuodon etuna nähdään sen tuomat päästövähennykset, jotka sopivat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen asetettuihin päästötavoitteisiin.

Liikenteen päästöjen vähentämiseen kohdistuu entistä suurempi paine. Yksi keskeisimpiä ratkaisuja on asiantuntijan mukaan junainfrastruktuurin kehittäminen.

– Siinä mielessä on ihan luontevaa, että erilaisia junahankkeita pohditaan eri puolilla Suomea yhtenä vaihtoehtona liikenteen päästöjen vähentämiseksi, sanoo kiertotalouden asiantuntija Heikki Sorasahi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta.

Päästöt nollaan 2045 mennessä

Lähijunien avulla liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää erityisesti silloin, kun raideliikenteen kasvu tulisi fossiilisia polttoaineita käyttävästä tieliikenteestä.

Esimerkiksi 100 kilometrin matka bensiinikäyttöisellä henkilöautolla tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 15 000 grammaa henkilöä kohden. Neljällä matkustajalla päästöjä syntyy enää noin 3 800 grammaa per henkilö.

Linja-autolla sama matka, täyttöasteesta riippuen, tuottaa noin 1 700-4 200 grammaa päästöjä henkilöä kohden.

Sähköautolla ja sähkökäyttöisellä junalla päästöjen laskennallinen arvo on Sorasahin mukaan pyöreä nolla.

– On tietenkin hyvä muistaa, että kunkin liikkumismuodon osalta olisi aina hyvä vertailla koko elinkaaren aikaisia päästöjä. Eli mitä esimerkiksi teihin ja raideinfrastruktuuriin liittyviä päästöjä on syntynyt rakennusvaiheessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijaryhmän ehdottaman toimenpideohjelman (siirryt toiseen palveluun) (Liikenne- ja viestintäministeriö) mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Käytännössä ohjelma kaksinkertaistaisi raide- ja linja-autoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn yhteenlasketun käytön.

– Raideliikenteen osalta se tarkoittaisi 143 prosentin kasvua. Merkittävää kasvua ja investointeja tarvittaisiin myös raide- ja lähijunapuolelle, Sorasahi sanoo.

Mallia maailmalta

Laaja-alaista lähijunaliikennettä on Suomessa toistaiseksi vain pääkaupunkiseudulla. Julkisiin ja yksityisiin raideinfrastruktuurin projekteihin erikoistuneen Proxion Oy:n suunnittelija Aki Korkeamaan mukaan Euroopasta löytyy hyviä esimerkkejä toimivista lähijunaratkaisuista.

– Saksassa on useita kaupunkeja, joissa yhdistyy lähijuna- ja raitiotieliikenne. Näitä kutsutaan duo-raitiokaupungeiksi. Esimerkiksi Karlsruhen kaupunki on hyvä esimerkki, siellä ihmiset pääsevät vaihdotta ympäryskunnista ja -alueilta kaupunkikeskukseen.

Heidi Sunnari ja Aki Korkeamaa.
Proxion Oy:n Heidi Sunnari (vas.) ja Aki Korkeamaa uskovat lähijunien yleistyvän Suomessa.Paulus Markkula / Yle

Pyrkimys ympäryskuntien ja kaupunkialueiden yhdistämiseen on myös Suomessa tehtävien selvitysten taustalla. Oulussa ja lähikunnissa aloitettiin lähijunaliikenteen selvityshanke viime viikolla.

– Olemme päättäneet alueen kuntien kanssa lyödä hynttyitä yhteen ja lähteä lisäämään kierroksia, jotta saisimme lähijunaliikennettä laajennettua Oulun seudulla muuallekin kuin Kempeleeseen, sanoo Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.

Reilun kymmenen kilometrin etäisyydellä Oulun eteläpuolella sijaitsevan Kempeleen vanha rautatieasema avattiin uudelleen liikenteelle vuonna 2016. Nykyinen junaliikenne ei täysin palvele Oulussa töissä käyviä kuntalaisia, sillä sopivia vuoroja kulkee harvakseltaan.

Lohen mukaan raideliikenteen lisääminen on tärkeää alueen elinvoiman takaamiseksi.

– Kun ajattelemme Oulun seutua ja koko maakuntaa tulevaisuudessa, niin raideliikenne ja riittävä ratakapasiteetti ovat aivan keskiössä alueen kasvusta, elinvoimasta ja hyvinvoinnista puhuttaessa.

Myös esimerkiksi Tampereen seudulla on selvitetty laajasti lähijunamahdollisuuksia ja toiveissa on, että Pirkanmaan raiteille saataisiin jo ensi vuonna uusia lähijunavuoroja.

Investoinnit avainasemassa

Lähijunaliikenteen aloittaminen vaatii suuria investointeja ja muutoksia olemassa olevassa infrastruktuurissa.

Oulussa tämä tarkoittaisi käytännössä kaksoisraiteen toteutumista Ylivieska-Oulu välille, sillä nykyinen ratakapasiteetti on jo nyt kovassa käytössä.

– Sinne kaksoisraiteen tarve on suuri, mutta myös asema-alueet ja -seudut eivät välttämättä ole enää samassa paikassa kuntakeskusten kanssa. Maankäytön tiivistämistä asema-alueilla varmaan edellytettäisiin jonkin verran, sanoo Proxionin ryhmäpäällikkö Heidi Sunnari.

Kempeelen juna-asema.
Osa junista pysähtyy jo Kempeleen rautatieasemalla, mutta lähijunista toivotaan lisää liikennettä.Paulus Markkula / Yle

Lähijunaliikenteen selvityshankkeet ovat ajankohtaisia myös siksi, että raideliikenteen kilpailu vapautuu Suomen hallituksen päätöksen mukaan viimeistään vuonna 2024. Päätöksiä tarvittaisiin Sorasahin mukaan myös mittavista investoinneista raideliikenteen infrastruktuuriin.

– Ilman niitä junaliikennettä ei saada kasvuun. Toisaalta tarvitaan myös laajan kokonaisuuden puntarointia, että löydetään budjettineutraaleja ratkaisuja näiden asioiden edistämisen isossa kuvassa.