Koulut kyllästyivät kritisoituun KiVa Koulu -ohjelmaan ja tekivät oman versionsa – ensimmäiseksi opetellaan, miten kaveri kohdataan oikein

Kajaanissa on saatu uudella SoPu-mallilla hyviä kokemuksia koulukiusaamisen ehkäisystä.

koulukiusaaminen
Kuva esimerkit
Kuvallisilla esimerkeillä havainnollistetaan oppilaille erilaisia luonteenpiirteitä ja opetetaan ilmentämään tunteita sekä vuorovaikutusta.Timo Sihvonen / Yle

KajaaniSeinällä on päällekkäin kuvia. Ylimmän rivin piirroksissa lukee ystävällisyys, kaveruus ja auttavaisuus. Seuraavaksi sinne nostetaan kortti, jossa lukee "huomioon ottava".

Oppilaat viittaavat ja saavat kukin vuorollaan kertoa, minkä kuvallisen kortin he ylimmälle riville nostaisivat. Kuvallisessa kortissa on adjektiivi, jolla kuvataan hyvän koulukaverin luonnetta.

Wiljami Heikkilä saa esittää omaa ehdotustaan, ja se on "harkitsevaisuus". Muut oppilaat antavat hyväksyvän nyökkäyksen ja kortti nostetaan ylimmälle riville.

Penaaleja pöydällä
Kajaanin opinahjoissa kokeillaan uusia keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Timo Sihvonen / Yle

Lehtikankaan koulussa Kajaanissa 3B-luokan oppilaat pohtivat kuvallisten esimerkkien avulla, miten luokalle tullut uusi oppilas tulisi ottaa vastaan.

Oppitunti on osa kajaanilaista SoPu-ohjelmaa, jolla pyritään ennaltaehkäisemään koulukiusaamista. Oppitunnilla halutaan lisätä luokan yhteenkuuluvuutta, sitä kuuluisaa me-henkeä. Samalla oppilaat opettelevat tunteiden ja vuorovaikutuksen merkitystä.

Jo ennen SoPu-ohjelman käyttöönottoa Kainuussa on onnistuttu kitkemään koulukiusaamista. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen viimeisimmän keväällä 2017 tehdyn valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan maakunnassa koulukiusaamista koetaan vähiten koko Suomessa.

Kun tekee itse, saa sellaisen kuin haluaa

SoPu tulee sanoista sovitaan puhumalla. Kaksi vuotta käytössä ollut ohjelma pohjautuu Kiva Koulu -ohjelmaan, joka on saanut viime aikoina kritiikkiä, koska osa kouluista on käyttänyt sitä väärin. Hankkeen on jopa sanottu olevan kiusatulle vahingollinen ja lisäävän kiusaamista.

Lehtikankaan koulun apulaisrehtori Liisa Halonen ei lähde moittimaan KiVa Koulua. Kajaanissa kuitenkin kyllästyttiin siihen, että maksulliseksi syksyllä 2016 muuttunut hanke ei ole päivittynyt, vaikka tarjolla on uutta materiaalia.

Kiva-koulun lisenssimaksut ovat koulun oppilasmäärän mukaan 50–400 euroa lukuvuodessa. Tarjolla on myös kuntalisenssihinnoittelu, jossa kunta maksaa kaikkien koulujen lisessimaksut. Tällöin yli puolet kunnan peruskouluista on oltava mukana KiVa Koulu -hankkeessa. Kuntalisenssihinnoittelussa lisenssimaksu on 60 senttiä oppilasta kohden.

SoPu on nykyaikainen malli KiVa-koulu hankkeesta.

Liisa Halonen

Kajaanilaisista rehtoreista ja opettajista koostunut ryhmä päätti suunnitella itse päivitetyn ohjelman. Ohjelmaan lisättiin maailmalta ja Internetistä löydettyjä sekä arjessa hyväksi huomattuja käytäntöjä.

– Halusimme tuoda uusia tuulia koulun arkeen sekä uutta tutkittua tietoa. SoPu on nykyaikainen malli KiVa Koulu -ohjelmasta, sanoo Halonen.

Kiva Koulu -ohjelman perustaja Christina Salmivalli on tyytyväinen, että Kajaanissa on kehitetty oma ohjelma.

– On hienoa, kun Kajaanissa on saatu aikaiseksi oma ohjelma, jonka taustana Kiva Koulu on, sanoo Salmivalli.

Eroavuudet näiden kahden eri koulukiusaamista käsittelevän ohjelman välillä ovat kuitenkin vähäiset.

Kränää, mutta ei kiusaamista

Apulaisrehtori Liisa Halosen mukaan KiVa Koulusta ja SoPusta löytyy hyvin pitkälti samoja ohjeita ja harjoituksia, mutta SoPu-ohjelmassa ne on otettu laajemmin käyttöön.

– KiVa Koulu -ohjelma painottuu enemmän kiusaamistilanteiden selvittelyyn, kun SoPu keskittyy ennaltaehkäisyyn, arvioi apulaisrehtori Halonen.

SoPu-ohjelma on myös päivitetty nykypäivän tasolle. Halosen mielestä oppilailla menee helposti uskottavuus ohjelmaan, kun KiVa Koulun videot ovat 10 vuoden takaa.

– Ne jopa naurattavat tämän päivän oppilaita, sanoo Halonen.

Kiva Koulun perustaja Christina Salmivalli kertoo, että väite vanhoista videoista ei pidä enää paikkaansa, sillä KiVa Koulun videot on uusittu viime vuonna. Muitakin uudistuksia ohjelmaan on tehty. Opettajille on muun muassa uudistettu opas ja älypuhelimiin on tullut ladattavaksi KIVA-mobiilisovellus.

Lehtikankaan koulun oppilaat Jasmin Kemppainen ja Tanja Juntunen
Jasmin Kemppaisen ja Tanja Juntusen mielestä pienet riidat selvitetään joko välitunnilla tai luokassa.Timo Sihvonen / Yle

Luokan oppilaille jäi vuorovaikutusta käsittelevästä oppitunnista mieleen ainakin muutama yhteisöllisyyttä lisäävä asia.

– Kaikki luokkalaiset pitää ottaa leikkiin mukaan, kertoo Wiljami Heikkilä.

– Jos opettaja ei päättäisi pareista, voisi olla, että aina olisi sama pari ja toiset jäisivät ulkopuolelle, sanoo Tanja Juntunen.

Lehtikankaan koulun oppilas Wiljami Heikkilä
Wiljami Heikkilän kotona keskustellaan aina välillä koulukiusaamisesta.Timo Sihvonen / Yle

Varsinaista koulukiusaamista 3B-luokan kolmikko ei ole kohdannut, mutta erimielisyyksiä ja pieniä riitoja on välillä tullut.

– Jos riita on tapahtunut välitunnilla, se selvitetään toisella välitunnilla tai luokassa, sanoo Juntunen.

– Siitä kerrotaan opettajalle. Jos riita on ollut pieni, voidaan selvittää se itse, joko luokassa tai välitunnilla, jatkaa Jasmin Kemppainen.

"Ihmisenä kasvaminen" ehkäisee kiusaamista

SoPu-ohjelman koulukiusaamista ennaltaehkäisevä työ koostuu monesta osatekijästä, joista yksi on Kajaanin koulujen yhteinen aihe: ”ihmisenä kasvaminen”. Tällä tarkoitetaan sitä, että nuori oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti sekä yhdessä muiden kanssa.

Aihekokonaisuuden sisällä koulut ovat tehneet omia kampanjoita. Lehtikankaan koululla käynnissä on ”Siisti kieli” -kampanja, jonka tavoitteena on keskustelujen, ryhmätöiden ja kannustusten kautta kiroilun vähentäminen ja asiallisemman puhetavan edistäminen. Kevään aikana on tulossa myös kampanja ”Anna Hyvän Kiertää”.

– Sen avulla pyritään välttämään ennakkoluuloja tutustumalla toisiimme positiivisen kohtaamisen kautta, kertoo 3B:n luokan opettaja Maria Niemelä.

Oppilaat eivät voi varata välitunnille kavereita. Siellä ollaan kaikkien kanssa.

Maria Niemelä

Ennakkoluulojen lisäksi myös erilaisuus on nostettu koulussa esiin eri tavoin. Viime vuonna oppilaat kävivät katsomassa elokuvan Wonder, joka kertoo pojasta, jolla on kasvojen kehityshäiriön vuoksi poikkeava ulkonäkö.

– Elokuvan jälkeen oppilaat pohtivat kirjoitelmassa aiheita, jotka liittyvät erilaisuuteen, sanoo Niemelä.

Kaveria ei saa varata

Lehtikankaankoulun 3B-luokalla on luotu SoPu-ohjelman pohjalta yhdessä oppilaiden kanssa säännöt, joiden mukaan toimitaan. Yhteiset pelisäännöt eivät ole uusi asia, sillä koulumaailmassa niitä on tehty jo ennen KiVa- ja SoPu-ohjelmia.

Maria Niemelän luokalla oppilaat eivät saa itse valita pareja, vaan sen tekee opettaja. Hän vaihtaa pareja säännöllisesti, jotta kaikki pääsevät työskentelemään yhdessä. Myös välitunneille on samat säännöt.

– Oppilaat eivät voi varata välitunnille kavereita. Siellä ollaan kaikkien kanssa, sanoo Niemelä.

Luokanopettaja Maria Niemelä
Opettaja Maria Niemelä vaihtaa luokassaan pareja säännöllisesti, jotta kaikki pääsevät työskentelemään eri oppilaiden kanssa.Timo Sihvonen / Yle

Maria Niemelän mielestä SoPun ohjeistus on selkeä, jolloin opettajan on helppo ottaa se käyttöön.

– Siinä on huomioitu, mitä tehdään oppilaan kanssa, miten opettaja voi toimia, kuinka koulun tasolla toimitaan, ja miten asiaa käsitellään vanhempien kanssa, kertoo Niemelä.

Kiusaamisen käsittelyssä on kolme erilaista tasoa.

Sopimista ei teeskennellä

Kiusaamis- ja riitatapauksia selvitellään uudessa SoPu-ohjelmassa kolmella tasolla.

Ensimmäisessä tasossa asiaan puuttuu aikuinen: välituntivalvoja, oma opettaja tai koulunkäyntiavustaja. Keskustelut käydään luokassa, jossa tarvittaessa on mukana oppilaan huoltaja.

Apulaisrehtori Liisa Halonen
Vaikka Kainuussa on alhaiset prosentit koulukiusaamisessa, apulaisrehtori Liisa Halosen mielestä ei kannata tuudittautua tulokseen.Timo Sihvonen / Yle

Toisessa tasossa on kysymyksessä selkeä kiusaamistapaus, joka on ollut jatkuvaa, tahallista vihamielistä käyttäytymistä tai pahan mielen aiheuttamista. Kiusaamiselle on tyypillistä, että kiusaaja on jollakin tavalla kiusattua vahvempi.

Tällöin asiaa käsitellään SoPu-tiimissä, jossa mukana on kaksi opettajaa ja kuullaan erikseen kiusattua sekä kiusaajaa. Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että joissakin Suomen kouluissa kiusattu ja kiusaajat on istutettu saman pöydän ääreen ja pakotettu teennäisesti paiskaamaan kättä. Väkinäinen sovinto on ollut kiusatulle huono kokemus. SoPussa tällaista pyritään välttämään.

KiVa Koulun kehittäjä, professori Christina Salmivallikuitenkin kommentoi aiemmin Ylelle, että tällaisissa tilanteissa on toimittu myös vastoin KiVa Koulun suosituksia.

SoPu-ohjelman kolmas taso otetaan käyttöön, jos koulun keinot eivät enää riitä. Silloin apuun kutsutaan ankkuriryhmä, jonka muodostavat koulupoliisi, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijä. Tällöin poliisitalolla järjestettävään keskusteluun kutsutaan oppilaat huoltajineen.

Kun joku vertainen kertoo kiusaamisesta, seuraavakin uskaltaa tuoda sen julki.

Tina Holmberg-Kalenius

Kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja SoPu-ohjelman vaikuttavuutta seurataan lukuvuosittain. Kyselyistä tehdään luokkakohtaiset koonnit, jotka toimitetaan oppilashuoltoryhmälle, joka suunnittelee jatkotoimenpiteet.

SoPu-kyselyn sekä muiden vastaavien kyselyjen ongelma on se, kuinka moni nuorista uskaltaa kertoa kiusaamisesta edes anonyymisti. Monella on pelko siitä, että kiusaaminen jatkuu tavalla tai toisella.

Tämä tulee esiin, kun yksi tai useampi oppilas kertoo kiusatuksi tulemisesta, jolloin muutkin hiljaa olleet kohtalotoverit kertovat helpommin omista kokemuksistaan.

– Vertaistuki on iso asia. Kun joku vertainen kertoo kiusaamisesta, seuraavakin uskaltaa tuoda sen julki, kertoo valtakunnallisen kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun,koordinaattori ja perustaja Tina Holmberg-Kalenius.

Lue lisää:

KiVa Koulu -hankkeen äiti torjuu kritiikin: Ohje on ollut alusta asti, ettei kiusattua istuteta pakolla samaan pöytään kiusaajiensa kanssa.

Ylistettyä Kiva koulu -ohjelmaa käytetään jopa vahingollisella tavalla: ”Jättää aikamoisia traumoja kiusatulle”

”Outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja”

Neea oli koulussa vuosikausia yksin, kunnes ei enää jaksanut ja vaihtoi koulua – Pitääkö koulussa olla kaikkien kaveri?