Oikeusministeri: "Valejuristeja on siellä täällä" – Lakimiehenä harhaanjohtavasti esiintyvien neuvot voivat tulla kalliiksi

Oikeusministeri Antti Häkkänen haluaa rajoittaa lakimies-nimikkeen käyttöä, jotta kuka tahansa ei voisi markkinoida itseään juristina ja antaa esimerkiksi vääriä neuvoja.

juristit
Antti Häkkänen
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on huolissaan siitä, että luottamus lakimiehiin rapautuu. Markku Pitkänen / Yle

Oikeusministeriössä on havahduttu siihen, että kaikki lakimiehinä itseään markkinoivat henkilöt eivät ole sitä mitä pitäisi.

Puutteelliset tai jopa väärät neuvot voivat aiheuttaa esimerkiksi taloudellisia menetyksiä tai vaikkapa sen, että testamentin muotoilut eivät johda toivottuun tulokseen.

– Valejuristeja on siellä täällä. On havaittu, että henkilöllä ei ole juristin perustutkintoa, mutta silti hän kutsuu itseään juristiksi tai lakimieheksi. Tämä on harhaanjohtavaa toimintaa, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Häkkäsen mukaan tällaisista tapauksista on tullut yhteydenottoja jo pidemmän aikaa. Joitakin tapauksia on jopa käsitelty tuomioistuimissa. Esimerkkejä löydät jutun lopusta.

Henkilöllä ei ole juristin perustutkintoa, mutta hän kutsuu itseään juristiksi tai lakimieheksi.

Antti Häkkänen

– Näiden tapausten en soisi yleistyvän. Sen takia pitää toimia nyt.

Oikeusministeriössä on käynnistetty hanke, jolla on tarkoitus suojata lakimies-nimike niin, että vain yliopistossa oikeustieteellisen maisteritutkinnon suorittaneet henkilöt voisivat kutsua itseään lakimiehiksi.

– Tarkoitus on lisätä luottamusta. Kun ihminen ajautuu oikeudellisiin ongelmiin ja haluaa apua, hän tietää, että lakimies on vain ja ainoastaan sellainen, jolla on koulutus siihen.

Alan nimikkeet ovat maallikolle salakieltä

Oikeudellisen alan nimikkeet ovat monille epäselviä. Apua tarvitseva ei välttämättä tiedä, keneltä hänen kannattaisi sitä pyytää. Jutun loppuosasta löydät nimikkeitä kootusti.

Häkkäsen mielestä lakimies-nimikkeen nykyinen sääntelemätön käyttö voi johtaa siihen, että luottamus lakimiehiin alkaa rapautua.

– Onko lakimies sellainen, jolla on laaja-alainen, eri oikeudenalojen kokonaisuutta tuntevan juristin peruskoulutus vai onko hän kenties sellainen, joka vaan haluaa kutsua itseään lakimieheksi?

Pitää olla selkeät termit ettei kuka tahansa voisi kutsua itseään jollakin tutkintonimikkeellä

Antti Häkkänen

– Pitää olla selkeät termit, ettei kuka tahansa oman mielen mukaan voisi kutsua itseään jollakin tutkintonimikkeellä, vaikka ei ole tutkintoa taustalla eikä osaamista.

Häkkänen korostaa, että ihmisten tulee voida luottaa erilaisiin instituutioihin ja ammattinimikkeisiin, ja luottamusta pitää vaalia ennakkoon.

– Tämän takia onkin tärkeää, että peruslakimiesnimike suojataan jatkossa niin, että vain ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö voi jatkossa kutsua itseään lakimieheksi.

Lakikirja.
Lakikirja.Yle

Lakimiesliitto: Väärät neuvot voivat tulla kalliiksi

Lakimiesliitto (siirryt toiseen palveluun) kannattaa oikeusministerin suunnitelmia. Liiton toiminnanjohtaja Jore Tilander korostaa, että juridiikka on koko ajan vaativampaa ja juristi ymmärtää eri oikeudenalojen väliset suhteet.

Oikeudellinen neuvonta voi liittyä monenlaisiin arkielämän asioihin.

– Jos ei käytä asiantuntijaa, altistaa itsensä väärille tai puutteellisille neuvoille. Esimerkiksi yksinkertaiselta tuntuvalla asiakirjalla, vaikkapa testamentilla, on kauaskantoisia seurauksia.

Kun testamenttia laaditaan, siihen on yleensä erityinen syy. Tilanderin mukaan silloin on hyvä varmistaa juridiikan asiantuntijalta, mitkä muotoilut johtavat toivottuun tulokseen.

– Asiantuntija ymmärtää perhe- ja perintöoikeudellisten yhteyksien lisäksi esimerkiksi asiaan liittyvät verotukselliset kysymykset.

Jos ei käytä asiantuntijaa, altistaa itsensä väärille tai puutteellisille neuvoille.

Jore Tilander

Osaamattoman "juristin" asiakas voi esimerkiksi joutua maksamaan enemmän veroja, perintörahoja voi päätyä henkilölle, jonka ei haluttu niistä hyötyvän tai kiinteistön maanvuokrasopimus voi lakata, kun kiinteistö myydään myöhemmin eteenpäin.

Tilander sanoo, että ei ole tavatonta, että pätevä juristi laatii asiakkaalle jonkun muun kuin asiakkaan alun perin toivoman asiakirjan. Juristi osaa kysyä, mitä asiakirjan laatimisesta tulisi seurata.

– Lakimiesliitto arvostaa muitakin tutkintoja, mutta on tarpeellista ymmärtää, mitkä tutkinnot edustavat laaja-alaista juridista osaamista ja mitkä jotakin muuta.

Valeasianajajia uhkaa sakko

Oikeusministeri Häkkänen huomauttaa, että Suomessa on suojattu useita ammattinimikkeitä. Niitä löytyy erityisesti terveydenhuollosta, mutta myös muilta aloilta.

– Esimerkiksi kiinteistövälittäjä on koettu niin tärkeäksi ammattinimikkeeksi, että sekin on suojattu, mutta lakimies-nimikettä ei ole jostain syystä vielä suojattu.

Asianajaja on suojattu ammattinimike ja sitä saavat käyttää vain Asianajajaliiton (siirryt toiseen palveluun) jäsenet. Jäsenyyteen ei riitä yliopistotutkinto, vaan siihen vaaditaan myös vuosien kokemusta, asianajajatutkinnon suorittaminen ja työ asianajotoimistossa.

Perusteeton asianajajana esiintyminen on lainvastaista ja siitä rapsahtaa sakkoja. Asianajajaliitto on tehnyt rikosilmoituksia (siirryt toiseen palveluun) väärin perustein asianajajina esiintyneistä ihmisistä.

On vielä jatkopohdinnan paikka, mitä tehdään juristi-nimikkeen osalta.

Antti Häkkänen

Nimikkeellä juristi tarkoitetaan myös ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mutta sitäkään ei ole suojattu.

– On vielä jatkopohdinnan paikka, mitä tehdään juristi-nimikkeen osalta. Nimikkeet pitää katsoa tarkemmin valmistelun aikana, sanoo Häkkänen.

Oulun oikeustalon istuntosali ja todistajan pöytä.
Oikeusturva voi olla vaarassa, jos avustaja tekee virheitä oikeudenkäynnissä. Wasim Khuzam / Yle

Lupalakimiesten valvonnan aukkoja tilkitään

Lakimies-nimikkeen ja mahdollisesti myös juristi-nimikkeen kytkeminen oikeustieteen maisterin tutkintoon jää vaalien jälkeen valittavan oikeusministerin, hallituksen ja eduskunnan ratkaistavaksi.

Eduskunta saa pohdittavakseen myös keinot oikeudenkäynneissä ihmisiä avustavien juristien valvonnan parantamiseksi. Oikeudenkäynneissä saavat avustaa pääsääntöisesti vain asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat.

Oikeuskansleri teki ministeriölle aloitteen luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia eli niin sanottuja lupalakimiehiä koskevan lain muuttamiseksi kaksi vuotta sitten.

Uskoisin, että syksyn aikana tai ensi vuoden alussa kyetään uudistukset tekemään.

Antti Häkkänen

Lupalakimiehiä koskevaan lakiin on jäänyt aukkoja, jotka vesittävät valvonnan ja jopa vaarantavat asiakkaiden oikeusturvan. Vaikka avustaja tekisi virheitä ja olisi huolimaton, hänen toimintaansa voi olla vaikea puuttua.

Häkkänen pitää valvonnan tehostamista tärkeänä, mutta pahasti ruuhkautunut eduskunta ei ehdi enää käsitellä tarvittavia muutoksia ja ne myös halutaan valmistellaan huolella. Muistio (siirryt toiseen palveluun), johon koottiin näkemyksiä kavailluista muutoksista valmistui viime vuonna.

– Uskoisin, että ensi syksyn aikana tai heti ensi vuoden alussa kyetään nämä uudistukset tekemään.

Lue lisää:

Helsinkiläismies esiintyi vuosia asianajajana, tuomittiin yhdeksästä törkeästä petoksesta – venäläinen tutkinto ei riittävä Suomessa (siirryt toiseen palveluun)

Valejuristi tuomittiin sakkoihin – opiskelija toimi tahallisesti (siirryt toiseen palveluun)

Rikossyyte: Valeasianajaja huijasi oikeussaleissa vuosien ajan – 59-vuotiaalla miehellä useita asiakkaita (siirryt toiseen palveluun)

Tuttava suositteli valejuristia