Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttuu – LUT-yliopisto menettää valtion rahoitusta, Saimia pärjää oikein hyvin

Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa painotuksia, joiden perusteella se myöntää rahoitusta korkeakouluille.

korkeakoulut
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät.Mikko Savolainen/Yle

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttuu.

Vuoden 2021 alusta alkaen korkeakoulujen rahoituksessa painotetaan nykyistä enemmän opiskelijoiden valmistumista määrätyssä ajassa.

Ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrä tuottaa 56 prosenttia perusrahoituksesta ja yliopistoissa 30 prosenttia.

Lisäys on tuntuva, sillä nykyisin tutkintojen perusteella määräytyy ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 40 prosenttia ja yliopistojen 19 prosenttia.

Uusi rahoitusmalli painottaa nykyistä enemmän myös jatkuvaa oppimista eli muun muassa avointa korkeakouluopetusta. Lisäksi tutkimus- ja kehitystyön painotus rahoituksessa kasvaa nykyisestä.

Tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Valtioneuvosto hyväksyi uudistuksen tänään torstaina.

Yliopisto menettää 600 000 euroa vuodessa

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa huomauttaa, että uudessa rahoitusmallissa kansainvälisyys on poistettu mittareista. Lisäksi tohtorikoulutuksen painoarvo alenee sekä ministeriön ja poliittisen harkinnanvaraisen strategiarahoituksen määrä kasvaa.

Saksan mukaan uusi malli suosii kandikoulutukseen painottuneita, ei niin kansainvälisiä yliopistoja.

– Me olemme kansainvälinen tutkimusyliopisto niin meillä tämä tarkoittaa 600 000 euron vähennystä vuodessa, Saksasanoo.

Vähennys koskee siis valtion myöntämää rahoitusta. Yliopiston vuosittaisesta rahoituksesta noin 55 prosenttia eli runsaat 45 miljoonaa euroa tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lisäksi yliopisto saa täydentävää rahoitusta muualta. Runsaat 30 miljoonaa euroa tulee muun muassa Suomen akatemialta, Euroopan unionilta ja yrityksiltä.

Saksan mukaan 600 000 euron vähennys ei aiheuta paniikkinappulan painamista. Lisää rahaa yliopisto hankkii kasvattamalla koulutusvolyymia jonkin verran.

Erityispainotus laitetaan yritysyhteistyöhön.

– Eli tehdään yritysten kanssa entistä enemmän tutkimushankkeita. Se on meille järkevin tie, koska olemme tutkimusyliopisto, Saksa sanoo.

Saimian lisättävä tutkimus- ja kehitystyötä

Saimaan ammattikorkeakoulussa on tehty vasta ennakoivia laskelmia uuden rahoitusmallin vaikutuksista. Rehtori Merja Heinon mukaan ammattikorkeakoulu pärjää oikein hyvin.

– Se, missä meidän täytyy omaa tulosta nostaa on tutkimus- ja kehitystyössä sekä ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, Heino sanoo.

Ensiarvoisen tärkeäksi rahoitusta määriteltäessä tulee se, että opiskelija valmistuu määrätyssä ajassa.

– Siinä olemme tosi hyviä. Se johtuu siitä, että iso osa opiskelijoistamme on sosiaali- ja terveysalalta. Sieltä valmistutaan pääsääntöisesti ajoissa, koska he eivät voi tehdä työtä, jos he eivät ole valmistuneet.

Heinon mukaan suoritettavien tutkintojen määrän lisäksi huomionarvoista on, että korkeakoulututkinnoille tulee eri kertoimet. Ne määrittelevät rahoituksen määrän. Isompi kerroin tarkoittaa isompaa rahamäärää tutkintoa kohden.

Lisäksi ensimmäistä korkeakoulututkintoa sekä toista korkeakoulututkintoa suorittavilla on erisuuruiset kertoimet. Ensimmäistä tutkintoa suorittavalla kerroin on 1, toista tutkintoa suorittavilla 0,7.