Katso, löytyykö sinun ruokaympyrästäsi nämä viisi pahinta saastuttajaa

Haluatko olla hyvisten vai pahisten puolella? Ilmaston kannalta ei ole ihan sama, että mitä suuhunsa panee.

hiilijalanjälki
Ilmaston kannalta ei ole ihan sama, mitä syöt!
Thomas Hagström / Yle

Oletko huolissasi ruokasi hiilijalanjäljestä? Pitäisikö ostaa tuontihedelmiä vai lähilihaa? Monelle on yllätys, että päästöjä aiheuttavat enemmän ruuan kasvatusmenetelmät kuin sen kuljettaminen Suomeen.

Ruoan ilmastovaikutukseen eli hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, miten ruoka on viljelty, lannoitettu, kasvatettu, korjattu ja jalostettu. Lisäksi turvemaista syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, märehtijöistä aiheutuu metaanipäästöjä ja maankäytön muutoksista voi vapautua hiilidioksidia, eli siitäkin voi syntyä päästöjä.

Tuotteen hiilijalanjäljen tunnistaa CO2 ekv/kg-merkinnällä, jossa eri kasvihuonekaasut on yhteismitoitettu CO2:na. Ekv viittaa ekvivalenttiin, joka tarkoittaa täydellisesti samanarvoista.

Kuljettamisen osuus ruuan tuotantopaletissa on kokonaispäästöjen kannalta hyvin pieni.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta haluaa antaa esimerkin:

– Uuden-Seelannin lampaanlihan ilmastovaikutus on karkeasti 20 CO2 ekv-kiloa/kg lihaa, josta kuljetuksen osuus on alle yhden kilon.

Tuotantoketjuissa on isoja eroja

Katajajuuren mukaan on myös tärkeää ymmärtää, että lihan ja kasvisten tuotantoketjut eroavat olennaisesti toisistaan.

– Eläinketju on kasvisketjua merkittävästi pidempi ja sen vuoksi siinä syntyy kiloa kohden enemmän ympäristövaikutuksia. Eläinten rehunviljelyä varten maapinta-alaa tarvitaan paljon ja biologisia prosesseja on enemmän. Eläimet eivät myöskään pysty hyödyntämään kasvissa olevia ravinteita yhtä tehokkaasti, kuin kasvit osaltaan pystyvät hyödyntämään.

Ilmastollisia haasteita liittyy Katajajuuren sanoin myös tropiikissa kasvatettuun lihaan.

– Esimerkiksi Etelä-Amerikassa kaadetaan metsää lihatuotannon ja eläinten tarvitseman soijan kasvatuksen vuoksi.

Sademetsät ovat Katajajuuren mukaan arvokkaita ja tehokkaita hiilinieluja, joita olisi syytä säästää.

Tarkkaile kaloreiden ohella hiilijalanjälkeä

Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti juureksia, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita.

Kohtuullisen hiilijalanjäljen sisältävään ruokavalioon mahtuu vielä tietyt kalat, maitotuotteet ja broilerit. Ilmastonmuutoksen kannalta pahin ruoka-aine on naudanliha.

– Sillä on kuitenkin paikkansa Suomessa, koska täällä nurmet kasvavat usealla alueella hyvin. Siihen perustuvalla tuotannolla voi kasvattaa maito-ja lihatuotantoa.

Ruokamaailman hyvikset ja pahikset

Puoli seitsemän on koostanut tähän ruokamaailman pahikset ja hyvikset. Hiilijalanjälki (CO2 ekv/kg) kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään ruoan tuottamisesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta.

Hiilijalanjäljen vaihteluvuus riippuu esimerkiksi siitä, missä maassa tuotantoeläin on kasvatettu. Taulukoihin on sisällytetty myös kypsentämisen vaikutukset esimerkiksi hävikki.

Ruuan hiilijalanjälkiä
Ruuan hiilijalanjälkiäPuoli seitsemän/ Yle (lähde: Luke)
Ruuan hiilijalanjälkiä
Ruuan hiilijalanjälkiäPuoli seitsemän/ Yle (lähde: Luke)

Kauppoihin on tullut myyntiin useita kotimaisia kasviproteiinituotteita, joiden ilmastovaikutusta ei vielä tiedetä. Näitä ovat esimerkiksi härkäpavusta, keltaherneestä, kaurasta, rypsistä ja niistä prosessoidut valmisteet, kuten Härkis ja Nyhtökaura.

Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri epäilee, että uutuustuotteiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin lihalla, mutta tästä puuttuu toistaiseksi näyttöä.

Makaronilaatikko naudalla vai sika-naudalla?

Kotimainen tuote ei ole automaattisesti ulkomaista ilmastoystävällisempi. Esimerkiksi kotimaisella kirjolohella on suurin piirtein saman kokoinen hiilijalanjälki kuin norjalaisella lohella.

Sen sijaan eri nautarotujen välillä on merkittäviä eroja. Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella jopa 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden. Siihen vaikuttaa kaikkein eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa.

Esimerkiksi Herefordin naudanlihalla on suurempi hiilijalanjälki kuin maitorotuisella. Yhdistelmälihan päästöt ovat merkittävästi pienemmät, koska lehmästä tulee maitoa ja lihaa.

Ilmaston kannalta pienempi hiilijalanjälki syntyy sika-nautajauhelihan käytöstä, koska sian hiilijalanjälki on naudan hiilijalanjälkeä huomattavasti pienempi. Hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.

Kastikkeella voi nostaa tai laskea annoksen päästövaikutuksia. Pahiksiin kuuluvat esimerkiksi kermakastikkeet. Sen sijaan tomaattikastikkeen päästöt ovat pienemmät.

Kypsennys voi muuttaa hiilijalanjäljen täysin

Jotta hiilijalanjäljen laskeminen ei olisi liian helppoa, niin siinä pitäisi ottaa huomioon myös ruuan kypsennys. Ruoka-aineen keittäminen, paistaminen tai uunissa hauduttaminen vaikuttavat lopulliseen hiilijalanjälkeen. Ruoka ei kypsenny ilman sähköä.

Riisin ilmastovaikutus on selvästi korkeampi kuin perunan. Kun otetaan huomioon veden keittäminen ja riisin turpoaminen vedessä, niin lopulta ruokana riisin ilmastovaikutus ei olekaan kovin paljon suurempi kuin perunan.

Peruna on raaka-aineena hyvin vähän kuormittava. Kuorimisen ja kypsennyksen jälkeen perunaruuan hiilijalanjälki voi kolminkertaistua.

Pienin askelin kohti muutosta

Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen. Siksi ei ole ihan sama, että mitä suuhunsa panee.

Vaikka ruoka on monelle henkilökohtainen asia, niin siitä huolimatta, jokaisen olisi hyvä tiedostaa ruokavalionsa vaikutukset ilmastoon.

Joillekin voi olla helpompaa vaihtaa dieselauto sähköautoon, kuin muuttaa ruokavalio täysin toiseksi. Senpä takia kannattaa aloittaa pienillä muutoksilla. Lihan voi korvata aluksi vaikka kerran viikossa kasviproteiinilla.

Ruokavaliota koostaessa kannattaa pitää mielessä monipuolisuus. Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri varoittaa ruokavalion liiallisesta kapenemisesta. Hän korostaa monipuolisuuden merkitystä.

– Ei voi tukeutua vain vähähiilihydraattiseen tai lihattomaan ruokaan. Pitää ymmärtää muun muassa kaikkien pääravinto-ja suojaravinneaineiden merkitys esimerkiksi aminohappojen, B12-vitamiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin saannin jatkuvuus.

Katajajuuri korostaa, että hiilijalanjäljen ohella meidän tulee katsoa ruokien ravintoarvoja. Hän ehdottaa yhtenä mahdollisuutena hiilijalanjäljen suhteuttamisen ravitsemusindekseihin.

Kasvispainotteisesta (siirryt toiseen palveluun) ruokavaliosta kiittää paitsi luonto, myös oma kroppa. Toivottavasti kuluttajien avuksi kauppoihin tulee mahdollisimman pian hiilijalanmerkinnät, jotta vertailu eri tuotteiden välillä olisi helpompaa.

Vaikka kasvikunnan tuotteet kuormittavat lähtökohtaisesti vähemmän, niin valtaosa ihmisistä on edelleen sekasyöjiä. Siksi on tarpeen päästä valitsemaan hiilijalanjälkimerkintöjen avulla se vähempipäästöisin myös eläinperäisten tuoteryhmien sisällä.

Katso miten shoppailu Suomessa vaikuttaa globaalisti:

Shoppailu on hauskaa

Lue myös:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen laskurilla, mitkä ilmastoteot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on

Mitä kauramaidon hiilijalanjäljestä oikeasti tiedetään? Tässä 4 kuumaa kysymystä aiheesta ja asiantuntijoiden vastaukset