Euribor uudistuu ja jämäköityy – kallistuvatko vai halpenevatko asuntolainat?

Suomen suosituimmasta asuntolainakorosta halutaan tehdä immuuni väärinkäytöksille.

Euribor
Setelitalo ja laskin.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa jostain niinkin kuivasta aiheesta kuin rahamarkkinakorosta puhutaan huoltamon baarissa yhtä luontevasti kuin säästä tai nasta- ja kitkarenkaiden paremmuudesta.

Tämä rahamarkkinakorko on euribor, asuntolainojen ylivoimaisesti suosituin viitekorko Suomessa. Euriborin laskentaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Vuoden vaihteessa pankkien käytössä pitäisi olla uudistunut euribor.

Asiakkaalle vuoden vaihteen uudistus ei näy välttämättä millään lailla, jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu.

Tom Miller
Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.Toni Määttä / Yle

– Uusi korko korvaa aiemman eikä muutos edellytä asiakkaalta mitään. Tiedotamme muutoksesta aikanaan verkkopankin kautta tai lähettämällä kirjeen, sanoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

– Siinäkin tapauksessa, että euriborin noteeraaminen loppuisi yhtäkkisesti, kuluttajan oikeudet on suojattu. Silloin koron viimeinen arvo jää voimaan ja sen jälkeen vallan kahvassa on pankkivalvoja, joka määrittää, mitä korkoa käytetään, Miller jatkaa.

Euriborin arvokaan ei välttämättä muutu juuri lainkaan, mutta pientä liikettä on luvassa.

– On tehty selvityksiä, joiden perusteella nämä korot ovat hieman liikkuvaisempia eli volatiilimpia kuin nykyiset, ja voi olla, että ne ovat hieman alempiakin kuin nykyiset, Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertoo.

Koron manipulointi halutaan estää

Uudistustyöhön on ryhdytty, koska viranomaiset haluavat parantaa euriborin luotettavuutta ja tehdä sen manipuloinnin eli peukaloinnin mahdottomaksi. Muistissa on muutamia vuosia sitten paljastunut liborkoron peukalointi. Libor on markkinakorko, jota käytetään Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Liborkoron peukalointiin syyllistyi useita kansainvälisten suurpankkien työntekijöitä. Pankeille määrättiin satojen miljoonien eurojen suuruisia sakkoja oikeudenkäynneissä Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Korkoskandaali herätti viranomaiset miettimään myös euriborkoron kestävyyttä peukalointia vastaan. Ensimmäinen koron uudistamisyritys tehtiin kaksi vuotta sitten, mutta se ei mennyt läpi.

Pääekonomisti Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti Veli-Matti Mattila varoittaa, että laina-ajan rajoitukset vähentävät pankkien keskinäistä kilpailua. Mårten Lampén / Yle

Otettiin aikalisä ja tämän vuoden lopussa yritetään uudestaan. Nyt ollaan vähän luottavaisempia muutoksen onnistumisesta.

– Uudistuksen kantava idea on oikeastaan se, että viitekorot halutaan sitoa konkreettisiin markkinatapahtumiin toisin kuin aiemmin, kun korko määriteltiin pankkien antamiin korkoarvioihin, Suomen Pankin markkina-analyytikko Joonas Koukkunen kertoo.

– Voi sanoa, että koko uudistuksen tarkoitus on nimenomaan, että euribor on jatkossa vahvemmalla pohjalla ja sen manipulointi on vieläkin vaikeampaa kuin se on tähän saakka ollut, Veli-Matti Mattila täydentää.

Paneelipankkien määrä romahti

Tällä hetkellä euriborin arvon määrittely perustuu 19 paneelipankin antamiin korkotarjouksiin. Paneelissa oli vielä ennen liborskandaalia 44 pankkia, mutta sen jälkeen kävi kato.

Muun muassa sekä Nordea että OP jättivät paneelin, eikä Suomea edusta enää yksikään pankki. Saksassa toimivista pankeista otti hatkat suurin osa. Viimeksi tammikuun alussa paneelista lähti Euroopan vanhin pankki, italialainen Banca Monte dei Paschi di Siena.

Uudistukseen mennään siis paneelilla, jonka edustavuuden voi kyseenalaistaa varsin hyvillä perusteilla. Pankkeja on vähän ja niiden kotimaa on vahvasti niin sanotuissa ongelmamaissa.

– Tässä nykyisessä tavassa määritellä euriborin arvo ei ole niin väliä onko paneelissa 19 vai 40 pankkia, koska se ei perustu todellisiin kaupankäynteihin. Uudessa tavassa olisi hyvä, että paneelissa olisivat mukana vähintään kaikki suurimmat eurooppalaiset pankit, että euriborin laskennan pohjaksi saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa, Joonas Koukkunen sanoo.

Euriborin uudistusta valmistelee Euroopan rahamarkkinainstituutti, EMMI. Belgiassa sijaitsevaa instituuttia valvoo Belgian finanssivalvonta, joka viime kädessä hyväksyy tai hylkää uuden laskentatavan.

Sittenkin aikalisä?

Uudistuksen vuoden vaihteeseen tähtäävä aikataulu on alkanut herättää huolta.

Rahoitusalalla ovat voimistuneet toiveet lisäajasta, että vältettäisiin markkinahäiriöt. Euriborkorko on euromaiden rahan tukkumarkkinoiden viitekorko. Erilaisissa arvopapereissa ja johdannaisissa on kiinni yli sata biljoonaa euroa.

Joonas Koukkunen
Suomen Pankin markkina-analyytikko Joonas Koukkunen.Mårten Lampén / Yle

– Ymmärrän täysin toimialan huolet, että tällä hetkellä vuoden vaihteen määräaika on aika tiukka, että kaikki nämä uudistukset saataisiin tehdyksi. Lisäajasta voisi olla hyötyä toimialalle, Joonas Koukkunen arvioi.

EMMI saanee oman valmistelutyönsä valmiiksi kesällä. Sen jälkeen Belgian finanssivalvojalla olisi loppuvuosi aikaa käydä se läpi ja päättää, voidaanko se ottaa käyttöön.

Lue myös:

Korkojen nousu siirtymässä 2020-luvulle – Ota nämä neljä asiaa huomioon, jos harkitset pankin tarjoamaa korkosuojaa asuntolainallesi