KKV: Kartellivinkit yleisöltä ovat lisääntyneet – merkittäviäkin epäilyjä jää tutkimatta resurssipulan takia

Pääjohtaja Kirsi Leivon mukaan kartelliriskiä lisää se, että Suomessa on niin paljon keskittyneitä markkinoita.

kartellit
Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo Hakaniemen torilla.
Kirsi LeivoMårten Lampén / Yle

Markkinoiden kilpailua ja kuluttajansuojaa valvovaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) tulee yleisövinkkejä kartelleista laidasta laitaan eri aloilta, kertoo viime syksynä työnsä aloittanut pääjohtaja Kirsi Leivo.

– On sekä kansalaisten huomioita että yritysten huomioita. Voi olla myös yritys, joka on itse ollut osallisena kartellissa. Voi myös olla työntekijä, joka on havainnut, että yrityksessä saattaa olla kartelli.

Merkittäviäkään epäilyjä ei ole saatu tutkittua resurssipulan takia

Virastoon tulee noin 200–300 vinkkiä vuodessa, lähinnä viraston nettisivujen vinkkilinkin kautta. Näistä valikoituvat sellaiset vinkit, joita KKV selvittää tarkemmin mahdollisesti yritykseen tehtävään tarkastukseen asti.

Tarkempaan selvittelyyn yleisövinkeistä päätyy Leivon mukaan 10–20 vuodessa. Alle kymmenessä tapauksessa virasto harkitsee, pitäisikö kartelliepäilyä selvittää yritykseen tehtävällä tarkastuksella. Tutkinnan käynnistämiseen ei ole kuitenkaan ollut riittävästi resursseja kaikkien merkittävienkään kartelliepäilyjen osalta.

KKV:llä on oikeus päästä yrityksen tiloihin yllätyskäynnille. Yrityksessä käydään läpi erilaista aineistoa, joka voi liittyä epäiltyyn kartelliin. Digitaalisessa ajassa paljon tarkastuksen aineistosta tulee viraston käyttöön sähköisessä muodossa.

– Nykyään tämä tarkoittaa sitä, että tarkastus voi tuottaa materiaalia kymmeniä tuhansia asiakirjoja, Leivo sanoo.

Kartellit eivät ole suomalaisessa lainsäädännössä kriminalisoituja, toisin kuin monissa muissa maissa, vaan niistä määrätään hallinnollinen seuraamusmaksu.

EU:ssa seuraamusmaksua kutsutaan sakoksi, mutta kyse on sielläkin hallinnollisesta maksusta eikä rikosoikeudellisesta rangaistuksesta. Monissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Tanskassa, Norjassa ja Virossa kartellit ovat kriminalisoituja.

Suomen nykyisessä lainsäädännössä kartelli ei ole rikos, josta esimerkiksi yrityksen johto voisi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen.

Sakko kymmeneksen liikevaihdosta

Suomessa, kuten muuallakin EU:n alueella, seuraamusmaksun suuruus on enintään 10 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

Leivo toivoo Suomeenkin samantyyppisiä suuntaviivoja seuraamusmaksun suuruudesta kuin EU:n komissiolla on käytössä.

– Ne parantaisivat yritysten mahdollisuuksia tietää etukäteen, kuinka suuri sanktio on tulossa, mikä osaltaan lisäisi seuraamusmaksujen ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Komissiossa sakkojen määrät ovat myös nousseet sen jälkeen, kun suuntaviivat sakoille otettiin käyttöön. Tämä nostaa ennaltaehkäisyn tasoa astetta korkeammalle, Leivo kertoo.

Suomessa sanktiotasot ovat heilahdelleet, mikä vaikeuttaa kartellien ehkäisyä.

Toimialayhdistyksille tulossa yrityskohtaiset sakot

Merkittävä puute suomalaisessa lainsäädännössä on Leivon mukaan toimialayhdistysten kohtelu, mikä poikkeaa EU:n lainsäädännöstä.

Toimialayhdistykset toteuttavat jäsenyritysten tahtoa eivätkä toimi omin neuvoin. EU-lainsäädännössä toimialayhdistysten sanktio määrätään jäsenyrityksen liikevaihdon mukaan.

Suomessa seuraamusmaksu määrätään pelkästään toimialayhdistyksen liikevaihdon mukaan, jolloin sanktio on liian alhainen ennaltaehkäisemään tehokkaasti kiellettyä kartellitoimintaa eikä se kohdistu kartellirikkomuksesta hyödyt keränneisiin jäsenyrityksiin.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos, joka kiristää toimialayhdistysten sakkokäytäntöä.

– EU:n direktiivi pakottaa Suomenkin muuttamaan lainsäädäntöään niin, että toimialayhdistystenkin puitteissa toteutetuista kartellirikkomuksista asetetaan jatkossa seuraamusmaksu jäsenyritysten liikevaihdon mukaan. Tämä olisi erityisen kiireellinen saada voimaan Suomessa, Leivo sanoo.

EU:n direktiiviä aletaan soveltaa Suomessa parin vuoden sisällä.

Ilmiannot tehokkain tapa saada kiinni kartelleja – Suomessa melko tehotonta

Suomessa kuten muissakin EU-maissa kartellin jäsenen on tietyin edellytyksin mahdollista vapautua kartellisakoista tai saada niistä alennusta, jos jäsen antaa ilmi kartellin ja lopettaa laittoman yhteistyön.

Kansainvälisistä tutkimuksista käy ilmi, että seurausten koventaminen parantaa ilmiantojärjestelmän toimivuutta. Kartellit jäävät kiinni pääosin kartellin sisäisistä ilmiannoista, osoittaa EU:n komissionkin kokemus.

– Kartellit toteutetaan niin salaisesti, että ilmianto on tehokkain tapa saada niitä kiinni.

Suomessa sanktiotaso on heilahdellut paljon ja ilmiantojärjestelmä ei ole siitäkään syystä tuottanut kovin monta ilmiantoa.

KKV:n käsitys on, että Suomessa ei ole välttämättä vähemmän kartelleja kuin muualla EU:ssa, vaan kartellista määrättävät sanktiot eivät ole olleet riittävän korkealla tasolla ja niiden ennalta ehkäisevä vaikutus on jäänyt näin vähäiseksi.

Kartellit pitäisikin Leivon mukaan kriminalisoida Suomessa.

– Varsinkin pidemmällä aikavälillä se olisi järkevää ottaa vakavaan harkintaan. Ne vastaavat luonteeltaan taloudellista rikollisuutta ja ovat monissa maissa kriminalisoituja.

Kartellipäätöksistä vastanneiden yritysjohtajien riski joutua vankilaan vaikuttaisi myös ennalta ehkäisevästi.

Kiinni jäämisen riski nousemassa

Kiinni jäämisen riski kartelleista ei ole ollut Suomessa kovin suuri. KKV on pitkään kärsinyt niukoista resursseista sekä kartellivalvonnan että muun toiminnan osalta. Siksi kartelleja ei ole saatu tutkittua ja vietyä eteenpäin siinä määrin kuin se olisi ollut tarpeellista. KKV:n resurssitilanne on vaikuttanut sekä kiinnijäämisriskin suuruuteen että ilmiantojen vähäisyyteen. Työ- ja elinkeinoministeriö, jonka ohjauksessa KKV toimii, on vahvistamassa KKV:n resursseja osana panostusta kilpailupolitiikan vahvistamisessa. Tämän tarkemmin resurssien lisäämistä KKV ei avaa.

Ovatko kartelleista hyötyvät yritykset etulyöntiasemassa digitaalisessa osaamisessa?

Tätä Leivo ei allekirjoita. Tietotekniseen tutkintaan on panostettu viime vuosina voimakkaasti KKV:ssä ja osittain siitä syystä kartelleja on jäämässä kiinni. Viraston tutkinnassa on pari juttua, jotka saattavat päätyä markkinaoikeuteen tämän vuoden aikana.

Digitalisaatio voi helpottaa yritysten kartellisopimuksia. Yritykset voivat yrittää piilottaa kartellitoimintaansa niin, että niitä on vaikea löytää, vaikka viranomaiset pääsisivätkin tarkastamaan yrityksen asiakirjoja.

KKV:n näkemys on, että digitalisaatio voi myös helpottaa kilpailuviranomaisen työtä saada uusia kartelleja kiinni.

KKV: Keskittyneet markkinat lisäävät kartelliriskiä

Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään sitä, että mitä keskittyneempi markkina, sitä vähemmällä yhteistyöllä kartelli voidaan saada aikaan.

– Kartelliriskiä lisää se, että Suomessa on niin paljon keskittyneitä markkinoita, Leivo sanoo.

Toimialayhdistykset voivat toki hajaantuneillakin markkinoilla yrittää nostaa hintoja antamalla suosituksia tuotteiden hinnasta. Myös tämä on kuluttajalle vahingollista kartellitoimintaa.

Ja vaikka ei olisi suoranaisesta laittomasta kartellitoiminnasta kyse, yritykset voivat yrittää vähäisellä viestittämisellä tai ilman keskinäisiä yhteydenottojakin saada aikaan keskinäisen yhteistymmärryksen siitä, miten voitot saadaan maksimoitua kaikille. Kilpailulain mukaan jokaisen yrityksen on päätettävä hinnoistaan ja liiketoimintaratkaisuistaan itsenäisesti.

Kilpailun huonosta toimivuudesta yleensä kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton kysely runsas vuosi sitten: pienistä ja keskisuurista yrityksistä lähes 40 prosenttia vastaajista koki, että kilpailu toimii huonosti tai ei lainkaan.

Suomessa kartellista ovat jääneet kiinni metsäjätit Stora Enso, Metsäliitto ja UPM-Kymmene, jotka harjoittivat kiellettyä hintayhteistyötä vuosina 1997–2004. Metsäyhtiöt joutuivat maksamaan valtiolle 51 miljoonaa euroa seuraamusmaksuja. Asfallttikartellista asetettiin puolestaan 83 miljoonan rangaistumaksu.

Tällä vuosikymmenellä KKV:n vaatimukset maksuista eivät ole menneet markkinaoikeudessa läpi sellaisenaan. Bussikartellista markkinaoikeus määräsi huomattavasti alemmat rangaistukset kuin KKV esitti ja voimajohtokartellin seuraamusmaksut se hylkäsi puolestaan kokonaan.

Lisäksi kaksi eristealan firmaa joutuu maksamaan miljoonasakot hintakartellista. KKV esittää, että Sastamalalainen Thermisol ja iisalmelainen UK-Muovi joutuvat maksamaan rangaistusmaksua hintakartellista yhteensä neljä miljoonaa euroa.

Lue myös:

Kahdelle eristefirmalle neljän miljoonan kartellisakot

KKV esittää kartellien kriminalisointia – Emeritusprofessori: Se on kuin petos, josta ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto alkaa tutkia Kela-kyytien kilpailutusta – ”Tilausvälityskeskukset ovat saattaneet asettaa kohtuuttomia ehtoja takseille ja käyttää asemaansa väärin”