Talouskriisi on päällä, mutta jokaisen argentiinalaisen on päästävä rantalomalle – paahteiseen kaupunkiin jäävät katsovat muiden lomailua televisiosta

Rantaloma on argentiinalaisille kunniakysymys. Matkaan lähdetään vaikka velkarahalla, kirjoittaa Ylen Etelä-Amerikan avustaja Erkka Mikkonen.

Argentiina
Erkka Mikkonen
Erkka Mikkonen.Stina Tuominen / Yle

Buenos AiresAivot tuntuvat sulavan, vaikka lämpömittari hipoo vasta 25 astetta. Tukaluuden saa aikaan kaupungille ominainen korkea ilmankosteus.

Kuluva kesä on ollut argentiinalaisella mittapuulla vielä varsin lempeä. Yleensä yli 30 asteen helteet ovat tavallisia tammikuisessa Buenos Airesissa. Silti kaikki vaikuttavat ajattelevan vain yhtä asiaa: Miten päästä pakenemaan paahteisesta suurkaupungista?

Toisin kuin moni Suomessa erehtyy luulemaan, Buenos Airesissa ei ole hiekkarantoja eikä liioin merta, jonne pääsisi pulahtamaan. Argentiinan pääkaupunki on kääntänyt selkänsä sen vieressä virtaavalle Río de Plata -joelle, joka on samea ja uimakelvoton.

Nainen ottaa aurinkoa aurinkohattu kasvoillaan.
Etenkin kesäviikonloppuisin Argentiinan rannoilla riittää auringonottajia.Erkka Mikkonen / Yle

Nykyisessä taloustilanteessa useimmille argentiinalaisille ulkomaanmatka jää pelkäksi unelmaksi.

Kun harvat julkiset uima-altaat ovat tupaten täynnä kesälomaa viettäviä koululaisia, pikaista helpotusta voi etsiä vain ilmastointilaitteen alta. Ellei sitten satu tuntemaan jotakuta, jonka kattoterassilla komeilee pikkuruinen allas.

Siksi suurkaupungin asukkaat tahtovat lomallaan merenrannalle lähes hinnalla millä hyvänsä.

Naapurimaat Brasilia ja Uruguay ovat kuuluisia upeista hiekkarannoistaan. Nykyisessä taloustilanteessa useimmille argentiinalaisille ulkomaanmatka jää kuitenkin pelkäksi unelmaksi.

Viime vuonna Argentiina vajosi talouskurimukseen. Peso menetti arvostaan puolet dollariin nähden. Inflaatio laukkasi ennätyksellisellä 47,6 prosentin vuosivauhdilla.

Siksi harvalla on enää varaa matkustaa kauemmas. Viime vuoden lopulla Argentiinan työministeriön alaisesta virastosta kerrottiin, että keskipalkkainen argentiinalainen oli vuodessa menettänyt lähes 10 prosenttia ostovoimastaan.

Usein matka maksetaan osamaksulla tai se kustannetaan lainalla, jota lyhennetään pitkälle loppuvuoteen saakka.

Lentomatkustaminen on pitkien välimatkojen Etelä-Amerikassa muutenkin paljon kalliimpaa kuin mihin me halpalentoyhtiöillä lentelevät eurooppalaiset olemme tottuneet.

Monelle argentiinalaiselle tekee taloudellisesti tiukkaa myös lomailu kotimaassa. Viestintätoimisto Berenszteinin tekemän kyselytutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) lomareissut ovatkin tänä vuonna selvästi viimevuotisia lyhyempiä.

Rannalle on silti päästävä. Argentiinan omat turistirysät Atlantin rannikolla kuhisevat nyt Buenos Airesista ja muualta maasta saapuneita matkailijoita.

Ihmisiä hiekkarannalla, värikkäiden aurinkovarjojen alla.
Argentiinalaisten suosituin rantakohde Mar del Plata on nyt ääriään täynnä lomailijoita.Erkka Mikkonen / Yle

Reissussa rahoja ei kuitenkaan pihtailla. Viini virtaa ja illallispöytään kannetaan lisää grillilihaa. Argentiinalaiset ottavat siis hyvällä omallatunnolla kaiken irti lomastaan.

Rantalomaviikko on vuoden kohokohta, jonka takia argentiinalaiset ovat valmiita tekemään pitkää päivää ja nipistämään arjen elintasosta. Usein matka maksetaan osamaksulla tai se kustannetaan lainalla, jota sitten lyhennetään pitkälle loppuvuoteen saakka.

Vuosittainen rantaloma tuntuu olevan argentiinalaisille kunniakysymys. Se on sosiaalisen arvon mitta, jolla osoitetaan niin itselle kuin muille perheen kuuluvan keskiluokkaan. Jokaisella on oikeus tai suorastaan velvollisuus lomamatkaan.

Kurjassa taloustilanteessa monen on kuitenkin mahdotonta lähteä.

Silloin jäädään auringon paahtamaan kaupunkiin tuijottamaan tv:stä, miten toiset lomailevat.

Tähän vuodenaikaan argentiinalaiskanavilla on tapana näyttää suoria lähetyksiä, joissa toimittaja puikkelehtii aurinkovarjojen välissä ja tivaa lomailijoilta, miltä heistä nyt tuntuu.

Lue myös:

Argentiina horjuu talousromahduksen kynnyksellä, mutta viini virtaa ja ravintoloissa on tunkua

Kuuntele Mistä maailma puhuu -podcast: