Analyysi: Akku ei kestä, maaseudulla ei pärjää! Sähköautoja vastustetaan vuonna 2019 samoilla väitteillä kuin GSM-puhelimia 1994

Sähkö voi tulla uusien autojen suosituimmaksi voimanlähteeksi nopeammin kuin nyt uskotaan.

liikenne
Sähköauto latauksessa.
Jan Woitas / EPA

25 vuotta sitten kansalaisilla ei vielä ollut sähköpostia laajasti käytössään, joten uutistoimituksiin juttupalaute tuli yleensä lankoja pitkin. Aina kun mediassa oli juttua GSM-puhelimista, kansa alkoi lämmetä.

Vielä 25 vuotta sitten iso osa suomalaisista oli vakuuttuneita, että pari vuotta aikaisemmin esitellyllä GSM-käsipuhelimella ei tee mitään, koska se toimii vain kaupungeissa ja akkukin oli pakkasessa aina tyhjä.

Kovin GSM-vastustus ei tullut heiltä, joilla matkapuhelinta ei vielä ollut, vaan heiltä joilla oli. Varsinkin työnsä puolesta NMT-puhelimillaan paljon soittavat yrittivät saada toimittajat järkiinsä. GSM ei Suomessa toimi, piste!

NMT-puhelinten loppu tuli lopulta nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Taistelu NMT:n ja GSM:n paremmuudesta kesti vain pari vuotta. Jo 1996 suurimmalla osalla suomalaisista matkapuhelimen omistajista oli GSM-kännykkä.

Sähköautojen ja GSM-puhelinten kansalaisissa aiheuttamien tunteiden yhtäläisyydet eivät tietenkään lopu tähän. Molempia haukuttiin myös aluksi kalliiksi. Ja niinhän ne olivatkin.

Suurin ero sähköauton ja GSM-puhelimien vertaamisessa tulee ehkä siitä, miten alat ovat muutokseen suhtautuneet. 25 vuotta sitten operaattorit Radiolinja ja Tele suorastaan painostivat kansaa vaihtamaan vanhat NMT:t pois.

Autoala taas on viime aikoihin saakka suhtautunut sähköautoihin tietyllä varauksella. Syytkin ovat ymmärrettäviä: moni sähköautoalan toimija tulee tuttujen autoympyröiden ulkopuolelta, ala pelkää uusien autojen kauppaa sotkevia markkinahäiriöitä, ja autojen sähköistyminen uhkaa perinteisiä autoalan työpaikkoja.

Kuuntele miten puhutaan, niin tiedät, mitä on tulossa

Mutta mitä ihmisten vastustus ja ennakkoluulot sitten tekevät sähköautoille? Ainakin ne tuovat sähköautot julkisuuteen ja pitävät ne siellä. Samalla kiinnostuneet alkavat ottaa asioista selvää.

Amerikkalainen teknillinen yliopisto Rensselaer Polytechnic Institute esitti 2011 mielenkiintoisen tutkimustuloksen. Vallitseva mielipide alkaa muuttua, kun kymmenen prosenttia ihmisistä alkaa uskoa vakaasti johonkin asiaan.

Näyttää siltä, että sähköautokeskustelu menee ihan ihmisen käyttäytymismuutoksia seuraavan käsikirjoituksen mukaan. Kymmenen prosenttia saattaa olla jo yllättävän lähellä.

Sen huomaa siitäkin, että sähköautojen kalleudesta, lyhyestä kantamasta yhdellä latauksella, akkujen kestosta ja ympäristökuormituksesta tai lataussähkön alkuperästä on hiljalleen siirrytty keskustelemaan kiihkottomammin sähköautoilun mahdollisuuksista ja ongelmista.

Kun sähköautoja näkyy yhä enemmän liikenteessä ja niistä puhutaan jatkuvasti mediassa, luo se samalla ihmisille painetta ottaa sähköautoihin kantaa. Moni ei ole vielä ostamassa sähköautoa, mutta puhuu jo ostavansa sitten joskus.

Jatkuva puhe sähköautoista muuttuu hiljalleen analyyttiseksi ajatteluksi. Julkisuus luo ryhmäpainetta olla järkevä kansalainen. Se saa harkitsemaan seuraavaksi autoksi ehkä hybridiä. Ja siitähän ei enää ole niin pitkä loikka seuraavana sähköautoon.

Se tiedetään, että puheet muuttuvat teoiksi muutaman vuoden viiveellä. Autoteollisuus ymmärtää tämän hyvin. Nyt kaikilla valmistajilla alkaa olla tarjolla joku haluttavan oloinen sähköauto. Sähköautosta on kovaa vauhtia tulossa uusi normaali.

Sähköauto latauksessa.
Sähköauton akkuun tarvitaan keskimäärin kymmenen kiloa kobolttia.Mostphotos

Ennustukset menevät yleensä aina jotenkin pieleen

Sähköauton lopullisen läpilyömisenkin vauhtia on vaikea ennustaa. Autoilun historia on nimittäin täynnä epäonnistuneita ennustuksia.

Ennustamista vaikeuttaa, että tulevaisuutta hahmotetaan aina niillä tiedoilla ja tarpeilla, joita ihmisellä juuri sillä hetkellä on. Vain harvalla mielikuvitus edes riittää siihen, miten tulee itse muuttumaan tulevina vuosina maailman mukana.

Hyvä esimerkki on Carl Benz. Kun Benz sai patentin keksimälleen Motorwagenille vuonna 1886, edes Benz itse ei uskonut auton menestykseen. Hevosettomille vaunuille naurettiin, kaikillahan oli hevonen.

Tavalliselle kansalle aluksi tarpeettomat autot yleistyivät hitaasti, mutta sähkö oli jo melkein niskan päällä. 1800-luvun viimeisinä vuosina sähkö oli varsinkin Yhdysvalloissa ja Englannissa yleinen autojen voimanlähde.

Sähköauto oli jo silloin helppo ja hiljainen ajaa, mutta sen suosiota jarrutti, ettei sillä kaupunkien ulkopuolella yhdellä latauksella kovin pitkälle päässyt. Kuulostaa tutulta.

Ensimmäisen maailmansodan aikana polttomoottori osoittautui huomattavasti sähkömoottoria käytännöllisemmäksi. Sähkö hävisi silloin taistelun moottoreiden paremmuudesta ja bensiini voitti.

Dieselmoottoria ei tuolloin vielä autoissa ollut. Rudolf Diesel ei edes suunnitellut moottoriaan käytettäväksi autoon. Henkilöauton konepellin alla olevalle laiskalle dieselmoottorille naurettiin 1950-luvulta aina 90-luvulle. Mutta kun moottoriin lisättiin turbo, sitä alettiinkin Euroopassa himoita.

Dieselin nousujohteinen voittokulku jatkui aina vuoteen 2015. Pitkään puhuttiin siitä, että dieseleitä tarvitaan enemmän, jotta ilmastotavoitteisiin päästään. Sitten tuli dieselskandaali ja hyvältä moottorilta meni maine.

Sähköauton yleistymistä voi verrata auton sähkövalojen yleistymiseen

Ihmisellä on siis vaikeus hahmottaa tulevaisuutta. Nykyisessä sähköautokeskustelussa on esimerkiksi paljon samaa kuin sata vuotta sitten. Silloin kinattiin käyttövoiman lisäksi myös esimerkiksi autojen sähkövaloista.

Autoilun pioneerit eivät nimittäin tulleet ajatelleeksi, että autolla saatettaisiin ajaa myös pimeällä. Kynttilä- ja kaasuvalojen jälkeen Robert Bosch kehitti 1913 autoihin sähkövalot.

Syntyi yli vuosikymmenen kiistely valojen paremmuudesta. Aluksi sähkövalojen päärynäpolttimot olivat heikkoja, joten niitä vastustettiin ihan teknisistä syistä.

Mutta ennen kaikkea autoilijat olivat tottuneet tankkaamaan polttoainetta asetyleeniliekillä palaviin kaasulamppuihin yksi kerrallaan. Se oli vaivalloista siihen verrattuna, että valot kytki ohjaamon sisältä katkaisijasta päälle, mutta kaasuvaloon luotettiin.

Kaasuvalo oli sen ajan ihmisille tuttu samalla tavalla kuin bensiini- ja dieselmoottorit ovat tuttuja tämän päivän ihmisille.

Toinen vastaava esimerkki on, kun Mary Anderson vuonna 1903 esitteli autoihin keksimänsä tuulilasinpyyhkijät. Niitäkin vierastettiin. Ensimmäisissä autoissa ei ollut tuulilaseja, joten sateen sattuessa kyyditettävien kuuluikin kastua. Kun tuulilasit tulivat autoihin, ajettiin sateella pää sivusta ulkona. Se näytti Andersonista hölmöltä.

Kesti kuitenkin lopulta aina vuoteen 1916, kunnes tuulilasinpyyhkijät olivat kaikissa uusissa autoissa. Moni autonvalmistaja ei uskonut, että ihmiset haluaisivat ajaa sateessa. Sitten tuli sota ja oli pakko.

Sähköauton latauspiste
Ismo Pekkarinen / AOP

Sähkö varmaan tulee, ellei mikään tule taas väliin

Auton hankinnassa tunteilla on suuri merkitys. Harva omaa automalliaan on pelkillä järkisyillä valinnut.

Tuorein IPCC:n ilmastoraportti liikutti myös suomalaisia viime syksynä. Sähköauto ei pelasta maailmaa, mutta lievittää kansalaisten ilmastoahdistusoireita.

Sähköautojen yleistyminen riippuu merkittävästi poliittisesta päätöksenteosta ja lainsäädännöstä. Vuodelle 2030 vastikään sovitut liikenteen CO2-päästöjen raja-arvot ovat niin tiukat, että nykyisten polttomoottoreiden kehittäminen ei ole järkevää. Moni maa on lisäksi jo ilmoittanut lopettavansa uusien polttomoottoriautojen myynnin siihen mennessä. Niin teki nyt myös Ruotsi.

Polttomoottorilla ajamisesta tehdään lähivuosina entistä kalliimpaa ja ikävämpää. Eri maissa keksitään jatkuvasti uusia ja outojakin porkkanoita sähköautojen menekin vauhdittamiseksi. Esimerkiksi Itävallassa saa nyt eräällä moottoritiellä ajaa sähköautolla 130 kilometrin tuntinopeudella, kun muut joutuvat ajamaan satasta.

Voimanlähteenä sähkö tuo ajoneuvoihin aivan uusia mahdollisuuksia. Ne saattavat saada polttomoottorin näyttämään pian vanhanaikaiselta, niin kuin NMT:lle kävi GSM:n tultua. Eihän niillä tekstiviestejä lähetelty.

Mutta sähköautoilun yleistymisen ennustamista vaikeuttaa, että maailmassa tapahtuu säännöllisin välein diesel-skandaalin tapaisia isoja yllätyksiä, jotka sotkevat suunnitelmia.

Otetaanpa vielä yksi esimerkki kaukaa historiasta.

Polkupyörä keksittiin 1816 sattumalta. Tulivuorenpurkauksesta johtuvan tuhkapilven vuoksi viljasato jäi tulematta ja hevoset syötiin nälkään. Sitten kävi niin, että kun tuhkapilvi väistyi, hevoset otettiin taas alle. Tuolloin meni puoli vuosisataa ennen kuin polkupyörä keksittiin uudelleen.

Lue myös:

Sähköautoilijan ”koeajo” polttomoottoriautolla naurattaa suomalaisia Facebookissa: ”Ajon päätyttyä moottori pitää muistaa sammuttaa”

Uudet autot kuluttavat lähes 40 prosenttia enemmän polttoainetta kuin valmistajat ilmoittavat

Ostitko juuri uuden auton? Lue tästä, miten sen saa myytyä vuonna 2022