Väestökato piinaa nopeasti eläköityvää maakuntaa – toimitusjohtaja: "5–6 kuuden vuoden päästä ollaan ongelmissa"

Noin 130 000 asukkaan Etelä-Karjalaan tarvittaisiin lähivuosina tuhansia uusia työpaikkoja tai muuten muuttoaalto vie työikäisiä varsinkin maakunnan pohjoisosista.

Terveys ja hyvinvointi
Hoitohenkilökuntaa sairaalan käytävällä.
Tommi Parkkinen/Yle

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote arvioi, että vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden sote-menot kasvavat maakunnassa peräti 75 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan alle 65-vuotiaiden menot laskevat 20 miljoonalla eurolla, koska nuoria ja työikäisiä asuu maakunnassa entistä vähemmän.

– Jos työpaikat vähenevät samaa tahtia kuin työikäisen väestön määrä vähenee, niin viiden tai kuuden vuoden päästä ollaan ongelmissa, koska kuntien verotulot ovat vähentyneet liian matalaksi, sanoo Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Pentti Itkonen
Eksoten toimitusjohtaja Pentti ItkonenTommi Parkkinen/Yle

Kustannuksia nostaa myös se, että monet työpaikkojen työterveyshuoltoa nykyisin käyttävistä siirtyvät vuosikymmenen kuluessa eläkkeelle ja samalla julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi.

Työikäisten osuus on laskenut jo alle puoleen Etelä-Karjalan väestöstä ja väestöennusteen mukaan lasku jatkuu ainakin vuoteen 2030 asti. Itkosen painottaa, että maakuntaan tarvittaisiin nyt kipeästi uusia työpaikkoja.

– Uutta raskasta teollisuutta tänne tuskin tulee, mutta meidän näkökulmasta matkailualalla olisi paljon kehitettävää. Eksoteen työpaikkoja voisi syntyä myös muualta tulevien potilaiden hoitamisessa, esimerkiksi Pietarista tulevia potilaita.

Eksote hyvinvointiasema Lemi palveluohjaaja
Eksoten hyvinvointiasema Lemillä.Yle

Itkosen mukaan synnytysten lisäksi kapasiteettia olisi tarjolla syövän hoitamisessa, ja myös leikkaussaleja voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Ikärakenne muuttuu – lasten ja nuorten palveluita voitaisiin karsia

Eksoten selvityksen mukaan sote-kustannusten kasvuun vaikuttaa se, kuinka paljon ikäluokkien pienentyessä lasten, nuorten ja työikäisten palveluihin syntyvää ylikapasiteettia voidaan siirtää ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen

– Jos voidaan ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ylläpitää niin, että he joutuvat mahdollisimman myöhään sairaalahoitoon, kustannusten kasvu rajoittuisi yhteen prosenttiin vuodessa.

Mies kävelee terveyskeskusken käytävällä.
Eksoten hyvinvointiasema Savitaipaleella.Tommi Parkkinen/Yle

Tämä tarkoittaisi panostusta kuntoutukseen sekä kotiin annettaviin palveluihin. Myös uusi teknologia tarjoaa ratkaisuja kotiasumiseen.

– Kymmenen vuoden kuluttua ikäihmiset ovat paljon valmiimpia hyödyntämään teknologiaa kotiasumisessa, koska ovat tottuneet sen käyttöön työssä olleessaan, muistuttaa toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Miten käy synnytysosastolle?

Ikäluokkien pienentyessä myös oman synnytysosaston säilyminen Etelä-Karjalan keskussairaalassa on entistä epävarmempaa.

– Meillä ei yksinkertaisesti ole vuosikymmenen päästä tarpeeksi synnytysikäisiä naisia.

Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä synnytyksiä tehtäisiin enää 500–600 vuodessa, kun vielä vuonna 2018 syntyi 861 lasta. Eksote toivoo ulkomaisten synnytysten pelastavan synnytysosaston.

Oman synnytysosaston lakkauttaminen merkitsisi, että eteläkarjalaiset äidit kävisivät synnyttämässä Kotkassa tai Lahdessa.

Uudenlaista palveluasumista maaseutukeskuksiin

Yli 75-vuotiaiden ikäluokkien kasvaminen tarkoittaa, että maaseutukuntiin tulisi rakentaa nopeasti uudenlaisia palveluasuntoja. Itkonen muistuttaa, että tämä edellyttää monessa kunnassa myös kaavoitusta, jotta rakentaminen olisi ylipäätään mahdollista.

– Rakennettaisiin sellaisia asuntoja, että ikäihmisellä olisi mahdollista asua vielä kotona, mutta kaupungin tai kunnan keskustassa. Tämä palvelu jää kuntien tehtäväksi, vaikka sote-uudistus toteutuisi.

Vanhus ja hoitaja
Mikko Savolainen / Yle

Lappeenrannan keskustaan on parin vuoden aikana noussut yksityisten yritysten rakentamia palvelutaloja, mutta ne on tarkoitettu pääasiassa varakkaimmille vanhuksille. Tarvetta olisi myös uudentyyppisille kunnallisille palvelutaloille.

Ne eivät olisi hoitolaitoksia siinä mielessä, että sote-henkilökunta kävisi paikalla vain tarvittaessa.

– Tämä olisi ikäihmiselle välivaihe ennen hoitolaitokseen ja meidän palveluidemme piiriin siirtymistä, jatkaa Pentti Itkonen.

Sote-uudistus voi säästää kuntia

Etelä-Karjalan kunnista sotemenot tulevat Eksoten arvion mukaan eniten nousemaan vuosikymmenen aikana Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella, jossa menot nousevat yli 22 prosenttia. Kulut kasvavat myös muuttovoittoisissa kunnissa Lappeenrannassa ja Lemillä. Ikärakenteen muuttuminen puolestaan nostaa imatralaisten sotemenoja, vaikka väkeä muuttaakin pois kaupungista.

Sen sijaan sotekustannukset tulevat laskemaan Savitaipaleen lisäksi Etelä-Karjalan pohjoisosissa Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa, koska kunnista muuttaa pois paljon ihmisiä.

Sote-uudistuksen toteutuessa kulut siirtyvät kunnilta valtion maksettaviksi.

– Ilman sote-uudistusta monelle kunnalle kävisi ylivoimaisen raskaaksi rahoittaa kasvavia sote-menoja, kun verotulot vähenevät, sanoo toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Itkosen mielestä uudistuksen toteutuminen merkitsee Etelä-Karjalassa monen kunnan säilymistä itsenäisenä.

Lue seuraavaksi: Suomalaiset suunnittelevat yksityisneuvolaa Pietariin – äidit tulisivat synnyttämään Suomeen