Moneen kuntaan ei riitä kiintiöpakolaisia, vaikka vastaanottohalua on – erikoinen tilanne voi johtaa kotouttamispalveluiden kuihtumiseen

Varsinais-Suomi ei vastaanota tänä vuonna yhtään kiintiöpakolaista, koska tulijoita ei riitä kaikkiin kuntiin.

pakolaiset
Kiintiöpakolaisperhe kotonaan Orimattilassa.
Syyrialainen Alraslanin perhe tuli Orimattilaan kiintiöpakolaisina vuonna 2017. Monet muut tulijat ovat muuttaneet esimerkiksi Lahteen.Lauri Rautavuori / Yle

Kaikille halukkaille kunnille ei riitä kiintiöpakolaisia. Eduskunnan päättämä vuotuinen pakolaiskiintiö on 750 henkeä, mutta kuntapaikkoja on tarjolla eri puolilla Suomea lähes 1 300 kiintiöpakolaiselle.

Päijät-Hämeessä Orimattila on tänäkin vuonna valmis vastaanottamaan 20 kiintiöpakolaista. Kaupunki on yksi monista paikkakunnista, joissa kiintiöpakolaisille mitoitetut kuntapaikat eivät täyty.

Orimattilaan kotiutui viime vuonna vain kolme kiintiöpakolaista. Kaupunki aloitti vuonna 2016 kotouttamishankkeen, jonka jatko on katkolla vuoden 2020 alussa.

– Kaupunki on tehnyt poliittisen päätöksen tänne otettavista kiintiöpakolaisista. Kun heitä ei ole paljon tullut, se voi äkkiä tarkoittaa sitä, ettei tällaisen hankkeen ylläpitoa koeta tärkeäksi, Orimattilan maahanmuuttokoordinaattori Sirkku Lindstam pelkää.

Maahanmuuttokoordinaattori Sirkku Lindstam.
Sirkku Lindstam palkattiin Orimattilaan maahanmuuttokoordinaattorkiksi vuonna 2017.Lauri Rautavuori / Yle

Kaupunginjohtaja Osmo Pieski tyytyy toteamaan, että hankkeen jatkoa pohditaan ensi vuoden alussa. Orimattilan huolena on sekin, että monet kaupunkiin tulevat pakolaiset muuttavat isoihin kasvukeskuksiin.

– Mikä on se halukkuus tulla Orimattilaan? Kun täällä ei (enää) ole vastaanottokeskusta, tänne ei luontaisesti pyritä. On selvästi ollut nähtävissä, että meille tulleet haluavat isommille paikkakunnille, kuten Lahteen tai Helsinkiin, Pieski sanoo.

”Kun seuraavan kerran tarvitaan vastaanottoa, lähdetään alkutekijöistä”

Ylimitoitetut kuntapaikat kiintiöpakolaisille juontuvat vuoteen 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessa rajusti. Tuolloin käynnistettiin useita hankkeita, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää kansainvälistä suojelua saaville.

Ja lisää niitä saatiinkin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntijan Katja Vänskä-Rajalan mukaan Suomen vastaanottoverkosto kaksinkertaistui vuoden 2016 aikana, ja kunnille jäi positiivinen suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen.

Ylimitoitettujen kuntapaikkojen takia TEM suosittelee, että kiintiöpakolaisia sijoitetaan halukkaisiin kuntiin kierrättämällä. Eli karkeasti kunnat, joille pakolaisia ei viime vuonna riittänyt, vastaanottaisivat heitä tänä vuonna.

Alueellinen suunnittelu ja vastaanotto on kuitenkin ely-keskusten harteilla. Kunnat käyvät elyn kanssa dialogia siitä, minne kiintiöpakolaiset kunakin vuonna sijoitetaan.

Nykytilanteessa on vaarana, että kuntien kehittämät kotouttamispalvelut rapistuvat.

– Jos jossain kunnassa ei useampaan vuoteen ole vastaanottoa, sieltä voi hävitä henkilö, joka koordinoi ja hoitaa asiaa. Tavallaan osaaminenkin häviää sen myötä. Kun seuraavan kerran tarvitaan vastaanottoa, lähdetään alkutekijöistä, Vänskä-Rajala puhuu.

Syyrialaiset tytöt asunnossaan Orimattilassa.
Syyrialaisperheen vanhimmat tytöt opiskelevat ja puhuvat jo Suomea.Lauri Rautavuori / Yle

TEM on tehnyt tälle vuodelle alustavan suunnitelman kiintiöpakolaisten kohdentamisesta eri puolille Suomea. Hämeen ely-keskuksen alueelle suunnataan näillä näkyminen 60 henkeä. Eniten kiintiöpakolaisia vastaanottaa Pohjanmaan ely-alue, 90 henkeä.

Varsinais-Suomeen ei tänä vuonna oteta yhtään kiintiöpakolaista. Isoin syy päätöksen takana on juurikin tulijoiden niukka määrä suhteessa koko maan kuntapaikkoihin.

– Kuntien kanssa ei tänä vuonna edes neuvoteltu asiasta, koska pakolaisia ei todennäköisesti riitä, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllykoski.

Eduskunta nostanut kiintiötä kahdesti

Maahanmuuttovirasto (Migri) sijoittaa pakolaiset kuntiin yhteistyössä ely-keskusten kanssa. Migri on koostanut sivuilleen tietopaketin (siirryt toiseen palveluun) kiintiöpakolaisten valitsemisesta ja sijoittamisesta.

Kunta saa korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta (siirryt toiseen palveluun) (kotouttaminen.fi-sivusto). Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi korvata kunnille myös muita pakolaisista aiheutuvia kustannuksia.

Suomi on vuodesta 2001 alkaen sitoutunut vastaanottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiö nostettiin Syyrian vaikean tilanteen takia 1050:een.

Tämän vuoden kiintiössään Suomi sitoutuu vastaanottamaan syyrialaisia pakolaisia Turkista ja kongolaisia pakolaisia Sambiasta (siirryt toiseen palveluun) (sisäministeriö).

Lue myös:

Pakolaiskriisi sai aikaan muutoksen: kunnat ottaisivat vastaan enemmän kiintiöpakolaisia kuin heitä tulee Suomeen