Kuhan alamitta nousi – merialueen kalastajat epäilevät saaliiden romahtavan

Merialueilta on saatu aiemmin kolmasosa maamme kuhasaaliista. Alamitan nosto parilla sentillä muutti tilanteen.

kuha
Jukka Toivonen, kuha, kalastus
Vain yksi myyntiin kelpaava kuha tuli Jukka Toivosen verkoista.Markku Sandell / Yle

Tutkijat ja kalastajat ovat eri mieltä Saaristomeren kuhakannasta. Tutkijoiden mukaan kuhakanta on liian pienikokoista, koska se kalastetaan liian nuorena.

Kalastajat taas sanovat hylkeiden ja merimetsojen suihin katoavan niin paljon kalaa, että verkkojen lasku on käynyt mahdottomaksi hylkeiden takia.

Alamitat nousivat valtioneuvoston vuoden 2016 alussa voimaan tulleen asetuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös Suomenlahdella, sisävesillä ja muilla kalastajilla nyt 42 senttiin. Tämä alamitta on ollut voimassa vapaa-ajan kalastajilla jo kolme vuotta.

Nyt kuitenkin kolmen vuoden siirtymäaika on ohi ja ykkösryhmän kaupallisten kalastajien pyydystämien kuhien alamitta nousi 37 sentistä 40:een. Ykkösryhmän kalastajien vuosittainen liikevaihto kalastuksesta on yli 10 000 euroa.

Perussyy tähän kalastuksen säätelyyn on turvata riittävän iso lisääntyvä kuhakanta. Tutkijat ovat sitä mieltä, että kun kuhat pyydetään isompina yhä useampi ikäluokka ehtii kutea ennen saaliiksi päätymistään.

– Kun on kova kalastuspaine, niin alamitan nosto suojaa kuhakantaa, koska kutevia kaloja on silloin enemmän ja myös nopeakasvuiset pääsevät kudulle. Kannan koostumus on silloin tasapainoisempi ja sillä tavalla se kestää kaikkia paineita paremmin. Myös kalastuspainetta ja petojen saalistusta, erikoistutkija Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Heikinheimo ja muut Luken tutkijat ovat olleet laatimassa lausuntoa (siirryt toiseen palveluun) alamitan muutoksen vaikutuksista kalansaaliisiin. Odotettavissa voi olla parin vuoden kuoppa.

Sisävesillä kuhakanta on kasvussa

Helsingin yliopiston kalastusbiologian professri Sakari Kuikan mukaan hyvät kokemukset sisävesien kuhaistutuksista, kannansäätelystä ja verkkojen silmäkoon kasvattamisesta tukevat alamitan nostoa.

– Kun mennään isompiin silmäkokoihin, sitä useamman vuosiluokan kaloja on saaliina. Tämä varmasti vaikuttaa sisävesillä, missä on isommat silmäkoot (50 mm) ja pienempi kalastuspaine. Koko ajan kalastetaan useampaa vuosiluokkaa ja ne ovat tasaisempia, professori sanoo.

Näin säästyy useamman kokoisia kaloja myös lisääntymään. Saaristomerellä on Kuikan mukaan nyt erilainen tilanne.

– Osa tulevasta saaliista menetetään sen takia, että kalastetaan liian nuorta kalaa ja liian kovalla paineella. Kokonaissaalis kasvaisi, jos helpotettaisiin kalastuspainetta ja nostettaisiin silmäkokoa.

Kuhia laatikossa
Sisävesillä kuhasaaliit ovat olleet kasvussa viime vuosina.Jorma Korhonen / Yle

Nyt Saaristomeren kalastajat käyttävät 43-45 millimetrin silmäkokoja verkoissaan. Tutkijoiden mukaan Saaristomeren kuhat on ylikalastettu liian tiheillä verkoilla, jolloin lisääntyvä kanta on jäänyt pieneksi.

Saaristomerellä 43-millin silmäkoon verkkoihin siirryttiin 90-luvun alkupuolella. Saaliit kasvoivat, mutta kala oli pienempää.

Siirtyminen pienemmän silmäkoon verkkoihin oli jälkikäteen mietittynä ehkä virhe. Koekalastukset 50 millin verkoilla eivät kuitenkaan ole antaneet saalista.

Suomenlahdella alamitta on ollut vähintään 40 senttiä ja nyt kaikkialla 42. Kuhasaaliit ovat laskeneet (siirryt toiseen palveluun) sielläkin.

Kalastajat eivät usko olevansa syntipukkeja

Kalastajien ja tutkijoiden näkemykset ovat kuhakiistassa ristiriidassa. Kalastajien mukaan hylkeet ja merimetsot verottavat kuhakantaa enemmän kuin verkoista nousee.

Tutkijoiden toistama voimakas kalastuspaine on puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana, kun kalastajia on lopettanut tai verkkokalastus on käynyt mahdottomaksi vanhoilla apajilla.

2000-luvulla harmaahylkeet ovat tulleet perinteisille kalastusalueille keväällä ja syksyllä, jolloin kalastussesonki on kiivaimmillaan. Merimetsojen määrä on myös noussut muutamasta yksilöstä tuhansiin parissa vuosikymmenessä.

Mynälahdella kalastava Jukka Toivonen sanoo, hylkeiden olevan riesana myös pohjoisella Saaristomerellä.

– Luulisi, että kalaa olisi meressä yllin kyllin. Kalastajia on monta kymmentä kertaa vähemmän, mitä oli muutama kymmenen vuotta sitten. Silloin kaikille riitti kalaa, kun oli kalastajia paljon ja nyt sitä ei ole.

– Ovatko kalastajat ajaneet sen tähän tilanteeseen, tuntuu vähän mahdottomalta, pohtii Jukka Toivonen talviverkkoja nostaessaan.

Kalastuspaine ei ainakaan ole hurjasti kasvanut, sillä moni iäkäs kalastaja on nostanut verkot naulaan ja nuoria ei alalle ole liiaksi pyrkimässä.

Kuha
Kuha on niin vapaa-ajan kuin ammattikalastajienkin tavoittelema saaliskala. Vapaa-ajankalastajien arvioidaan pyydystävän puolet Suomen rannikon kuhasaaliista ja sisävesillä valtaosan.AOP

Kuha on ollut monelle rannikkokalastajille tärkein kala, joten alamitan nostoa seuraava saaliiden notkahtaminen vetää vakavaksi.

Jukka Toivonen on alkanut jalostaa kaikki saaliskalansa, niin hauet, lahnat kuin särjetkin. Keväisin hän pyytää kuoretta eli norssia, joka on viety pääasiassa Ukrainaan.

Tälle vuodelle Toivonen mietti ensin pitävänsä sapattivapaata, mutta aikoo kalastaa kuitenkin. Talviverkoilla käymisessä on se hyvä puoli, etteivät hylkeet ole riesana jään alla.

– Kalastajalla on mielenrauhaa. Kun pyydyksen laittaa, niin se on vähän oma vika, jos sen menee repimään jossain liian lähellä rantaa. Avoveden aikana lahnoja ei verkoilla juuri voi kalastaa, kun hylkeet käyvät nappaamassa helposti isot kalat suuhunsa, Toivonen sanoo.

Vain yksi mittakuha tulee

Nyt 80-millisistä verkoista nousee pari kookasta haukea, joista kalastaja tekee massaa ja kalapullia. Ne kiinnostavat Turun Reko-piirissä enenmän kuin kuha.

Kuhia sen sijaan tulee vähän. Kolme ehkä mitallista solahtaa vesipaljuun, mutta mittauksen jälkeen vain yksi on yli 40-senttinen.

Pari muuta olisivat kelvanneet vielä joulukuussa, mutta nyt ne pulahtavat takaisin reiästä mereen hiukan kauempana verkkojatasta.

– Kaksi tuplaverkkoa (2x60m) koettiin ja yksi mittakuha tuli ja muutama alamittainen. Siinä se saalis tänään, Jukka Toivonen toteaa.

Talvi ei ole suonut hyviä saaliita ja kalantulo yleensä hiljenee vielä enemmän sydäntalvena.

Kokonaisia kuhia ja kuhafileitä kalatiskillä.
Kotimaisen kuhafileen kilohinta kaupan tiskillä on harvoin alle 30 euroa.Petri Lassheikki / Yle

Alanvaihto ei silti Toivosta innosta, vaikka tulossa on ehkä monta laihaa vuotta. Joidenkin laskelmien mukaan entinen taloudellinen taso saavutetaan vasta kahdeksan vuoden kuluttua, kun Toivonen huitelee kuuttakymppiä.

Silloin on vielä muutama kalastusvuosi jäljellä, mutta kasvaako Saaristomeren kuha kuten sisävesissä. Sitä pohtii moni muukin alueen ammattilaisista.

– Tuskin moni edes laskee verkkoja ensi syksynä tai keväällä. Tässä eletään luonnon ja lainsäätäjän ehdoilla, kalastaja sanoo.

Ykkösryhmän kalastajia uhkaa myös saaliiden vähetessä putoaminen kakkosluokkaan, jolloin polttoaineverottomuus ja erilaiset tukimahdollisuudet häviävät, jos liikevaihto jää alle 10 000 euron.

– Kuluttaja tässä kärsii samoin kuin kalastajakin, sitten syödään norjanlohta, Jukka Toivonen miettii.

Jo nyt suomalaisten syömästä kalasta tuontikalan osuus (siirryt toiseen palveluun) on iso. .

kalastaja verkoilla, Hannu Lahtonen
Airistolla ja Turun lähivesillä kalastava Hannu Lahtonen uskoo kuhasaaliiden putoavan puoleen nykyisestä tänä vuonna.Markku Sandell / Yle

Hylkeiden ja merimetsojen vaikutus selvittämättä

Kalastajien mukaan tilanne merialueilla on muuttunut hyljekannan kasvaessa. Entiset kalastuspaikat on menetetty, koska verkkokalastus on käynyt mahdottomaksi.

Kuhankalastus on siirtynyt yhä lähemmäs rannikkoa mataliin lahtiin, minne hylkeet saapuvat viiveellä. Kuhasaaliiden kehitystä ja kalastajien määrän merialueilla voi tutkia tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan hylkeiden ravinto vaihtelee alueittain, mutta kuha kuuluu usein harmaahylkeiden ruokalistalle.

Tanskalaistutkimuksissa on arvioitu myös merimetsojen vaikutusta kalakantoihin. Tutkija Niels Jepsenin (siirryt toiseen palveluun) mukaan merimetsot vaikuttavat eri kalalajien lisääntymiseen merkittävästi.

Suomalaistutkimuksen (Heikinheimo, Rusanen, Korhonen 2016 (siirryt toiseen palveluun)) mukaan merimetsot vähensivät pyydettävissä olevien kuhien lukumäärää enintään 4-23 prosenttia.

Kuhanpäitä, hylje
Hylje on käynyt aterialla kalastajan verkoilla. Vain päitä ja ruotoja on jäljellä.Juho Smolander

Merimetsojen määrä Suomen merialueilla on kasvanut ja lintuyhdyskuntien häirintä on saanut ne siirtymään uusille alueille. Talvisin linnut muuttavat etelämmäs Itämerellä.

Kuhan lisääntyminen saattaa häiriintyä merimetsojen ja hylkeiden takia.

Luken erikoistutkija Outi Heikinheimon mukaan poikasten pitää kasvaa ensimmäisenä kesänä vähintään seitsemän sentin mittaisiksi, jotta ne selviävät talvesta.

Jos kesä on viileä, niin syntyy heikko vuosiluokka. Viime kesän arvioidaan olleen suotuisan lämmin, kuten vuoden 2014 kesän. Muut lähivuosien kesäkaudet ovat olleet viileämpiä.

Kuhan kasvaminen 40 tai 42 sentin saaliskokoon vie vähintään viisi vuotta.

Eri tutkijat ovat kiistelleet merimetsojen ja hylkeiden vaikutuksesta kalakantoihin.

Ruotsin maatalousyliopiston professori Sture Hanssonin johtamassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) arvioitiin petojen syömä kalamäärä suureksi.

Helsingin yliopiston professori Hannu Lehtonen ja Luken Outi Heikinheimo muun muassa pitivät (siirryt toiseen palveluun) Hanssonin tutkimuksen tuloksia virheellisinä.

Lue lisää

Hylkeistä 1,3 miljoonan euron vahingot kalastajille ja kalankasvattajille

Kuhan pyyntimitta nousee ensi vuoden alussa – sisävesillä kalan on oltava vähintään 42 senttiä pitkä

Etelä-Suomen paras kuhavesi takaa himoitulle kalalle kuturauhan – "Täällä oli jigaajia, jotka ottivat illan aikana kuhaa kymmenittäin" Merimetsoyhdyskuntaa ei saa häätää Mynälahdelta

Pirkanmaalla selvitetään kannattaako kuhaa istuttaa ja minne

Kuhan kasvusta ja sukukypsyydestä halutaan tarkempaa tietoa

Tutkijat kiistelevät merimetsojen ja hylkeiden vaikutuksesta kalakantoihin – vähenevätkö kalat vai ei?