Perheen ja työn yhdistäminen näyttäytyy kaaoksena – tutkija peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista

Tutkija toivoo, että organisaatioissa otettaisiin paremmin huomioon työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Myös vanhemmuuden positiivisista puolista pitäisi puhua enemmän.

Ruuhkavuodet
Rauhallinen aamupalahetki vaasalaisen Sara Sillanpään kotona.
Rauhallinen aamupalahetki vaasalaisen Sara Sillanpään kotona. Mirva Ekman / Yle

Arkiaamu vaasalaisen Sara Sillanpään kodissa on ainakin tällä kertaa seesteinen. Sillanpää keittää puuron 4-vuotiaalle Viljalle, he syövät sen, pesevät hampaat ja pukevat työ- ja päiväkotimatkaa varten. Tämä ei ollut kuitenkaan ihan perinteinen aamu ja usein lähtö onkin lähinnä lapsen hoputtamista, nauraa Sillanpää.

Sillanpää on palannut hiljattain muutaman kuukauden opintovapaalta asiakaspäällikön pestiinsä vaasalaiseen markkinointi- ja muotoilutoimistoon. Työ on asiakaslähtöistä ja projektiluontoista, joten työt kulkeutuvat välillä mukaan kotiinkin.

– Työaika on joustavaa ja työ joustaa esimerkiksi etätöiden tekemisen, niin läppäri kulkee kyllä usein mukana kotiinkin. Tuntikirjaukset tehdään sitten siellä missä liikutaan, Sillanpää hymyilee.

Arjen vaatimukset kasvaneet

Vastuullista työelämää tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Suvi Heikkisen mukaan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, mutta niin ovat myös vanhempien omat vaatimukset arjesta. Vaikka yhteiskunta tukee lapsiperheitä, vanhemmat asettavat itselleen paljon tavoitteita.

Myös Sara Sillanpää allekirjoittaa ajatuksen siitä, että vanhemmat luovat itse pitkiä vaatimuslistoja arkeensa.

– Tuntuu siltä, että nykyään on hirveät paineet suorittaa arkea ja kaiken pitäisi olla aina tiptop. Ehkä se on myös meidän vanhempien itse aiheuttamaa - välillä voisi mennä sieltä mistä aita on matalin, Sillanpää miettii.

Sara Sillanpään ja 4-vuotiaan Viljan aamupala sujui tällä kertaa hyvinkin rauhallisesti.
4-vuotias Vilja syö aamupalan yleensä hoidossa ja äiti töissä.Mirva Ekman / Yle

Yle teetti urasuuntautuneiden äitien Mothers in Business (siirryt toiseen palveluun) -verkoston jäsenille kyselyn ruuhkavuosista selviämiseen. Reilusta 150 vastaajasta 120 on kokenut ruuhkavuodet raskaaksi. Uuvuttavaksi koettiin työssä kehittymisen paineet, lasten sairastelu, oman ajan puute ja arjen askareista suoriutuminen.

Arki tuntuu suhteellisen raskaalta työelämässä ollessa, sillä itselle ei jää yhtään aikaa. Myöskin se ettei mihinkään voi rauhassa keskittyä tai olla rauhassa säännöllisesti lisää kuormittavuutta. Toisaalta töiden jälkeen on ihana hakea lapsi päiväkodista ja työt unohtuvat heti, kertoo 0,5- ja 3-vuotiaiden lasten äiti.

Monet vastaajista haluavat kuitenkin korostaa, että itse lapsi ei ole uupumuksen syy.

Meillä ei ole isovanhempia tai sukulaisia, jotka tulisivat välillä apuun. Kaikki on hoidettava itse tai sitten maksettava siitä, että saa apua. Lapsen kanssa oleminen itsessään ei ole uuvuttavaa, vaan se että omaa aikaa ja parisuhdeaikaa on todella vähän. Välillä olisi hyvä päästä itsekin palautumaan, kertoo 1,5-vuotiaan lapsen äiti

Äitiys ei tunnu hurjan uuvuttavalta kuin tiettyinä lyhyinä hetkinä. Se on tämä arjen kokonaisuus, joka uuvuttaa, _kertoo 4-vuotiaan lapsen äiti. _..

Lapsi leikkii.
Tiina Jutila / Yle

Organisaatioiden vastuu

Kyselyyn vastanneista äideistä monet kokivat työ- ja perhe-elämän tasapainoilun haastavaksi. Helpottavaksi tekijäksi koettiin, mikäli yrityksessä pystyi tekemään lyhennettyä työpäivää tai työpaikalla oli mahdollisuus etätöihin.

Heikkinen peräänkuuluttaa organisaatioiden vastuuta. Vaikka tutkimustulosten mukaan työ- ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavia keinoja on olemassa, suurelta osalta organisaatioita puuttuu tietoisuus ja aktiivinen asenne tämän kaltaisten asioiden hoitoon.

– Työn ja perheen yhdistämisen vaikeudet on yhdistetty haluun perustaa oma perhe. Paljon on puhuttu syntyvyyden alentumisesta. Se on aika selvä viesti, että organisaatioissa tulisi aktiivisesti edistää organisaatioiden yhteiskuntavastuuta, Heikkinen kertoo.

Heikkinen toivoo, että organisaatioissa huomioitaisiin eri elämäntilanteissa olevat ihmiset, ei pelkästään pienlapsiperheen arkea elävät. Myös lapsettomat tasapainoilevat arjen, uran ja harrastusten kanssa.

– Olisi toivottavaa, että työpaikalla arvostettaisiin sitä työelämän ulkopuolista elämä. Että ne, joilla ei ole lapsia, eivät joutuisi tekemään näiden muiden töitä, Heikkinen kertoo.

Monissa vastauksissa työpaikkojen kuvaillaan olevan lapsiystävällisiä, mutta muutamissa kyselyyn tulleissa vastauksissa korostuu, että työyhteisössä ei vanhemmuutta arvosteta.

Esikoisella oli pienenä todella paha astma ja allergiat, joten lähes elimme lastenosastolla. Silloinen esimieheni ei ymmärtänyt laisinkaan, etten tule töihin kun lapsi on sairaalassa. Sama poika on nykyään jo teinintapainen, kertoo 3- ja 11-vuotiaiden lasten vanhempi.

– Työnantajani ilmoitti, että minulla ei ole työpaikkaa johon palata hoitovapaan päätyttyä, joten elämä on tällä hetkellä tasapainoilua työnhakemisen ja lapsenhoidon välillä. Epävarmuus tulevasta jännittää, kertoo 1,5-vuotiaan lapsen äiti.

Myös isät kärsivät ruuhkavuosista

Heikkisen mukaan ruuhkavuosista puhutaan usein vain äitien näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan myös miehet kärsivät ruuhkavuosista, sillä he osallistuvat nykypäivänä enemmän lastenhoitoon.

– Näin he helpottavat uran ja perheen yhdistämistä, Heikkinen kertoo.

Kyselyyn vastanneiden vastauksien perusteella perheissä lapsiperheen arki jakautuu tasapuolisesti, vaikkakin metatyö kertyy äideille. Esimerkiksi päiväkotiin viennit jakautuvat kummallekin vanhemmalle.

Puoliso oli molempien lasten kanssa vanhempainvapaalla. Tämä auttoi, että molemmat hahmottivat paremmin mitä lasten hoitaminen kotona yksin ja toisaalta ainoana työssäkäyvänä oleminen vaatii. Ymmärryksen lisääntyminen on auttanut arjen vastuiden jakamisessa, kertoo 2- ja 3-vuotiaiden lasten äiti.

– Tasapainoilu tuottaa välillä isojakin haasteita, kun molemmilla vanhemmilla on tärkeitä työmenoja. Yleensä nämä kulminoituvat niihin haasteellisimpiin aikoihin, kun lapset ovat sairaina. Hyvä tukiverkko on iso plussa ja joustava työnantaja helpottaa kummasti tasapainoilun suhteen, kertoo kahden lapsen äiti.

Vanhemmuutta helpottaakseen moni kyselyyn vastaajista on turvautunut ulkopuoliseen apuun tukiverkkojen ollessa kaukana. Isovanhempien lisäksi lapsia hoitavat niin yksityiset, kuin esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitajat. Myös siivousapua käytetään monissa talouksissa helpottamassa arkea.

Taloudellisesti esimerkiksi lastenhoitoon ei kaikilla kuitenkaan ole mahdollisuutta. Silloin korostuu erityisesti lähipiirin, kuten sukulaisten, ystävien ja naapurien antaman avun tarve.

Positiivisuutta pienlapsiperheistä uutisointiin

Heikkinen kokee, että yhteiskunnallisessa keskustelussa perhe-ja työelämän yhdistymistä käsitellään hyvin negatiivisesti. Kolmen lapsen äitinä hän toivoo, että keskustelu laajenisi koskemaan myös positiivisia puolia.

– Itse vierastan ruuhkavuosi-termiä, sillä se viittaa vahvasti työ- ja perhe-elämän vastakkaisuuteen ja ongelmalähtöisyyteen. Minun mielestä sitä käsitystä pitäisi purkaa.

Taulu seinällä.
Mirva Ekman / Yle

Heikkinen toivoo, että uutisoinnissa kerrottaisiin esimerkiksi millaista osaamista ja kokemuksia vanhemmuus voi tuoda, ja miten sitä voi hyödyntää työelämässä.

– Työelämässä ei ehkä vielä arvosteta muilla elämän osa-alueilla hankittuja tietoja, taitoja ja kokemuksia. Tässä olisi minun mielestäni muutoksen paikka. Esimerkiksi organisointikyky on noussut monissa yhteyksissä esiin. Se kasvaa perhe-elämän arjessa.

Pienillä vinkeillä helpompaa arkea

Sara Sillanpään ja 4-vuotiaan Viljan lähtö töihin ja hoitoon käy sukkelasti. Sillanpää kertoo arjen helpottuneen myös siitä, että välimatkat ovat Vaasassa Helsinkiin verrattuna lyhyitä. Perhe muutti pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle hiljattain.

Myös pukeminen onnistui tänä aamuna sujuvasti.
Myös pukeminen onnistui tänä aamuna sujuvasti.Mirva Ekman / Yle

Kiireisiä aamuja Sillanpää helpottaa laittamalla vaatteet ja muut tavarat valmiiksi jo illalla. Harrastukset hoidetaan iltaisin erilaisin aikataulutuksin ja yhteinen kalenterisovellus on Sillanpään ja hänen miehensä ahkerassa käytössä.

Myös tukiverkoista on apua - jos niitä on saatavilla. Monen isovanhemmat asuvat kuitenkin kaukana, joten verkostoja on löydettävä jotenkin muuten.

Sillanpää uskoo, että työn ja perheen yhdistäminen onnistuu nykyään kenties helpommin kuin aiemmin.

– Omat vanhempamme ovat olleet kenties uranuurtajia siinä, että esimerkiksi äitiyden ja uran yhdistäminen on nykyään helpompaa, Sillanpää miettii.